Talvinen metsä, pimeys, lumi, hiljaisuus, kylmä ja tuli. Tässä ovat elementit, joista rakennettiin Metsäinen elämysilta helmikuussa Kuopiossa. Kun tähän yhdistetään metsässä tapahtuva nukkuminen, syöminen, hengitys- ja läsnäoloharjoitukset sekä tulisten taideteosten rakentaminen yhdessä, viedään elämykset täysin uudelle tasolle. Elämysillan järjesti Metsistä ja luonnontuotteista liiketoimintaa -hanke, jonka tavoitteena oli nostaa esille talven ja pimeän metsän mahdollisuudet luonto- ja hyvinvointipalveluiden toteuttamisessa. Mukana elämystä olivat toteuttamassa paikalliset yrittäjät Metsäkkö, Nevatar ja Villit Väreet.

Metsäinen elämysilta helmikuun illassa osoitti, että kun seinänä on kuusimetsä, kattona pimeä taivas ja alla paksu lumikerros, niin kokemus on tavanomaisesta poikkeavaa jopa suomalaiselle metsäkansalle. Illan jälkeen varmasti moni ymmärsi myös sen, että yhteistyöllä saadaan enemmän aikaiseksi.

Kolmen yrittäjän yhteinen elämyspolku

Metsään oli rakennettu polku, jonka varrella sijaitsivat kolmen yrittäjän pisteet. Metsäkön yrittäjä Piia Ratava oli rakentanut talviretkeilypisteen, missä osallistujat pääsivät kokeilemaan muun muassa tulen sytyttämistä tuluksilla ja nukkumista riippumattoteltoissa. Villit Väreet -yrittäjä Milja Markkanen tarjoaa hengitysvalmennuksia, ja metsässä osallistujat saivatkin kokeilla hengitysharjoituksia luonnon hiljaisuudessa. Nevattaren Satu Harsu puolestaan tarjosi rauhallisen läsnäoloharjoituksen, jota vahvisti ympärillä huojuvat kuuset ja pimeys. Lisäksi iltaa täydensivät Savon ammattiopiston Arja Hytösen ja Anu Huttusen ideoimat luonnon raaka-aineista valmistetut tulitaideteokset, jotka osallistujien kesken ryhmissä rakennettiin ja illan päätteeksi poltettiin.

Tilaisuuteen osallistuvista useat olivat luonto- ja hyvinvointialan yrittäjiä, opiskelijoita tai metsänomistajia. Ilta mahdollisti myös verkostoitumisen eri toimijoiden kesken. Metsäpolulla toimineet yrittäjät saivat osallistujilta kommentteja ja kehittämisehdotuksia palveluilleen. Elämysillasta saatu hyvä palaute synnytti ajatuksia, voisiko tällaisia useamman yrittäjän yhteisiä tapahtumia järjestää enemmänkin alueen asukkaille ja matkailijoille.

Kuva 1. Illan aikana osallistujat pääsivät harjoittelemaan tulen tekoa tuluksilla.

Meluton ja valoton metsä voimavarana

Kun Elämysillan toteutuspaikkaa alettiin miettiä, tärkeimmät valintakriteerit olivat meluttomuus ja valottomuus metsässä. Ilta toteutettiin Neulaniemessä järven rannalla, missä riittävän tiheä ja korkea kuusikko antoi suojan kaupungin ääniltä ja valoilta.

Nevattaren Satu Harsun mielestä oli kiehtovaa saada kehittää erityisesti pimeään ja kylmään metsään suunniteltu ohjelmanumero.

”Mielestäni nämä ovat elementtejä, jotka alleviivaavat suomalaisen luonnon monipuolisuutta ja erityisyyttä. Se, mikä meille on arkipäiväistä ja toisinaan vähän tympeänkin tuntuista, onkin lopulta hyvin voimaannuttavaa ja kaunista. Kylmä ja pimeys on käännettävissä myös voimavaraksi, kuten elämysillassa pääsimme jokainen huomaamaan.”

Elämysillan palautteessa moni olikin nostanut esille metsän rauhan ja pimeyden positiivisena asiana. Melun määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tutkimusten mukaan hermosto ei sopeudu meluun, vaikka ihminen ei tietoisesti havainnoisi ympäristön äänimaailmaa. Sen sijaan metsän hiljaisessa äänimaisemassa mieli sen sijaan rauhoittuu ja koko ihminen rentoutuu.

Valon ja pimeän vaihtelu on ihmiselle fysiologinen välttämättömyys, joka harvoissa paikoissa enää nykypäivänä toteutuu. Euroopassa jopa 88 % alueista kärsii valosaasteesta eli keinotekoisesta valosta ja yli puolet suomalaisista työntekijöistä kokee väsymystä päivittäin. Metsässä keinovalot eivät häiritse, vaan silmät saavat tottua luonnollisen valon vaihteluun.

kuva 2 Rauhoittavan metsän keskellä hengitysharjoituksia.

Luonnontilaisia ja iäkkäitä metsiä tarvitaan

Elämysillan yhtenä tavoitteena oli herätellä yrittäjiä pohtimaan, voisiko tavanomaisen neljän seinän sisällä tuotetun palvelun tuoda metsän keskelle. Myös metsänomistajien toivotaan heräävän ajatukseen, mitä kaikkea muutakin metsästä voi saada kuin tukkipuuta.

Suomalaisetkin tunnustavat metsän parantavan voiman. Vuonna 2018 Kantar TNS:n tekemän Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvityksen mukaan jopa 83 % kansasta kokee metsän tärkeäksi. Metsä koetaan turvalliseksi, kaikille yhteiseksi ja stressiä lieventäväksi paikaksi. Suomalaisten mielipaikkoja ovat erityisesti iäkkäät metsät.

On havaittu, että metsän vaikutukset terveyteen ovat sitä paremmat, mitä monimuotoisempi metsä ja suuremmat puut. Käytännössä tämä tarkoittaa iäkästä ja mahdollisimman luonnontilaista metsää. Tästäkin syystä on tärkeää, että hyödynnämme metsiä viisaasti ja vaalimme vanhoja luonnontilaisia metsiä. Metsät ovat meille tärkeä tulonlähde, mutta niiden merkitys kaikista kalleimmalle pääomalle eli omalle hyvinvoinnillemme on korvaamattoman arvokas.

kuva 3 Metsässä on helppo rentoutua

Kirjoittajat:

Janina Sivonen, projektityöntekijä ja Katja Rieppo, TKI-asiantuntija

Metsistä ja luonnontuotteista liiketoimintaa (MELLI) -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

janina.sivonen@savonia.fi

katja.rieppo@savonia.fi

Kuvat: MELLI-hanke

Lisätietoa: https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/melli-metsista-ja-luonnontuotteista-liiketoimintaa

Lähteet:

Metsäluonnon hyvinvointivaikutukset, Outi Öhman 2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/379786/Ohman_Outi.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Liisa Tyrväinen, Timo Lanki, Raija Sipilä ja Jorma Komulainen 2018. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421

Suomalaisten metsäsuhteiden tila -selvitys, Kantar TNS 2018. https://smy.fi/suomalaisen-metsasuhde-on-moniarvoinen-henkinen-ja-arkinen/