Savonia-artikkeli: Kiertotalous: Mahdollisuus vai pakollinen muutos?
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Kiertotalouden sanotaan olevan elinehto yritysten liiketoiminnan jatkuvuudelle. Se voi avata yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tulonlähteitä, haastaen kehittämään tuotteita ja palveluita, jotka hyödyntävät resursseja tehokkaasti, vähentävät raaka-aineriippuvuutta ja parantavat toimitusketjujen resilienssiä. Kiertotalous hillitsee täten myös luonnonvarojen ylikulutusta ja luonnon köyhtymistä.
Kirjoitus on osa BISNESTÄ KIERTOTALOUDESTA -artikkelisarjaa, jossa syvennytään kiertotalouden maailmaan – avaten kiertotaloutta teema kerrallaan.
Mitä on kiertotalous?
Kiertotalous on talousmalli, jossa tuotteet ja materiaalit pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään. Materiaalien arvosta pidetään kiinni ja hukka pyritään minimoimaan. Kiertotaloudessa pyritään luomaan enemmän arvoa vähemmillä resursseilla. Luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvassa ja kiertotalouden vastakohtana pidetyssä lineaarisessa talousmallissa tuotteen arvo kasvaa aina raaka-ainehankinnasta valmiiksi tuotteeksi ja on huipussaan tuotteen käytön aikana. Käytön loppuessa materiaalit pahimmassa tapauksessa hukataan ja arvo romahtaa. Kiertotalouden mukaisessa talousmallissa arvon romahtaminen ei ole yhtä dramaattinen, sillä viimeistään käytön päättymisen jälkeen tuotteen arvo otetaan talteen kunnostamalla, uudelleenvalmistamalla tai materiaalien kierrättämisellä.
Kiertotaloudessa pyritään katkaisemaan kasvun yhteys kasvavaan luonnonvarojen käyttöön muun muassa käyttämällä vähemmän neitseellisiä raaka-aineita, lisäämällä kierrätettyjen materiaalien käyttöä, pidentämällä tuotteiden elinkaarta, ottamalla käyttöön jakamistalouden tai palveluliiketoimintamalleja sekä käyttämällä uusiutuvaa energiaa, parantamalla energiatehokkuutta ja siirtymällä vähähiilisiin tuotantotapoihin. Kiertotalouden tavoitteena on talouden ja yritysten kasvu, joka ei lisää ympäristökuormitusta eikä kuluta enemmän luonnonvaroja.
Kiertotalous on systeemistä. Sen sijaan, että keskityttäisiin vain yhteen tuotteeseen tai materiaaliin, huomioidaan vaikutussuhteet ja linkitykset koko elinkaaren ajalta kaikkialla arvoketjussa, sitä laajasti ajatellen. Kiertotalouden periaatteiden huomioiminen alkaa tuotesuunnittelusta. Suunnitteluvaiheessa on mahdollista edistää kierrätettyjen materiaalien ja teollisuuden sivuvirtojen käyttöä raaka-aineena. Samalla voidaan tutkia, onko tuote suunniteltavissa korjattavaksi ja päivitettäväksi tai jopa modulaariseksi. Kun yrityksessä otetaan vastuu koko tuotteen elinkaaresta, voi se mahdollistaa uutta liiketoimintaa. Tarjotaanko tuotemyynnin lisäksi korjaus- tai huoltopalveluita sekä käyttökoulutusta? Voiko asiakkaan käytöstä poistamille tuotteille järjestää takaisinottojärjestelmiä, joiden kautta osia tai materiaaleja saadaan takaisin tuotantoprosessiin varaosina tai raaka-aineina?
Kiertotalouden haasteet ja hyödyt
Kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan siirtymiseen liittyy haasteita, koska muutos lineaariseen talousmalliin on merkittävä. Kiertotalous voi myös vaikuttaa monimutkaiselta, sillä se ei ole yksi ja yhtenäinen malli, vaan tarjoaa erilaisia lähestymistapoja yrityksille. Kiertotalouden moninaisten liiketoimintamallien myötä yritykset saattavat olla epävarmoja siitä, mitä kiertotalous tarkoittaa heille ja miten he voivat soveltaa sitä käytännössä. Siirtyminen kiertotalouteen vaatii usein kulttuurin ja asenteiden muutosta yrityksissä.
Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän selvityksen mukaan kiertotalouden mukaisesti toimivissa yrityksissä haasteet kiertotalouden suhteen liittyvät muun muassa kiertotalouteen liittyvän yhteistyön puuttumiseen, materiaaleihin liittyviin haasteisiin, sekä kilpailuun lineaarisen talousmallin kanssa. Kiertotalous voidaan myös kokea riskialttiiksi, koska epätietoisuutta uutta toimintamallia kohtaan on olemassa. Nämä esteet eivät ole voittamattomia, ja monissa tapauksissa kiertotalouden hyödyt voivat ylittää haasteet pitkällä aikavälillä.
Kiertotalouden hyödyt vaihtelevat yrityksestä toiseen riippuen niiden toimialasta, koosta ja erityisistä tarpeista. Kiertotalouteen siirtyminen voi vaatia merkittäviä alkuvaiheen investointeja, kuten uuden teknologian hankkimista tai tuotantoprosessien muuttamista, mutta kiertotaloustoimilla on mahdollista saada aikaan myös kustannussäästöjä. Tuotantoa pystytään tehostamaan esimerkiksi optimoimalla materiaalien ja energian käyttöä, hyötykäyttämällä sivuvirtoja tai teollisia symbiooseja, joissa toimijat vaihtavat materiaaleja ja energiaa keskenään. Toiminnassa voidaan pyrkiä jätteettömyyteen, materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys vähentävät usein raaka-aineiden hankintakustannuksia ja energiatehokkuuden parantaminen energiakustannuksia.
Kiertotalous voi auttaa yrityksiä hallitsemaan riskejä, jotka liittyvät raaka-aineiden hinnanvaihteluihin, riippuvuuteen yksittäisistä raaka-aineista ja toimitusketjuhäiriöihin. Parhaimmillaan kierrätettyjä materiaaleja löytyy raaka-aineeksi lähietäisyydeltä, ja lyhyemmät tuotantoketjut ja joustavammat toimitusketjut takaavat raaka-aineiden saatavuutta.
Maailman talousfoorumi on arvioinut, että yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on erittäin tai melko riippuvaista luonnosta ja sen tuottamista ekosysteemipalveluista. Maailmanlaajuiset, toisiinsa liittyvät ja toisistaan riippuvat toimitusketjut ovat herkkiä ilmastoriskeille. Jos liiketoiminta on riippuvaista luonnosta, voi riskinä olla toimitusketjujen häiriöt. Häiriönsietokykyä on mahdollista parantaa tekemällä liiketoimintaa pienemmällä luonnonvarojen ja raaka-aineiden kulutuksella. Samalla vähennetään luontoon kohdistuvaa painetta.
Kasvava kysyntä kestäville tuotteille ja palveluille voi tarjota yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toisaalta, jos yritykset eivät pysty vastaamaan tähän kysyntään, ne saattavat menettää markkinaosuuttaan. Kestävyys ja kiertotalous ovat yhä tärkeämpiä kuluttajille, asiakkaille, päämiesyrityksille ja sijoittajille. Yritykset, jotka omaksuvat kiertotalouden, voivat parantaa brändinsä arvoa ja mainetta sekä lisäävät asiakasuskollisuuttaan ja yrityksen kilpailukykyä. Lisäksi alihankkijoille kiertotalouden mukainen ja kestävä toiminta voi olla liiketoiminnan jatkuvuuden elinehto.
Lisää kiertotaloustoimia Suomeen
Esimerkiksi tiukat ympäristölait ja -säännöt kannustavat ja osin pakottavatkin yrityksiä siirtymään kiertotalouteen. Toisaalta, jos lainsäädäntö ei tue kiertotaloutta tai jos se on epäselvää, se voi olla este kiertotalouden omaksumiselle. Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja kiertotalousstrategiat ajavat yrityksiä etsimään vähähiilisiä ja resurssitehokkaita ratkaisuja.
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta 2021. Suomi tavoittelee kiertotaloudesta perustaa koko taloudelle vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on, että uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee sekä resurssien tuottavuus ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.
Kiertotalousohjelman indikaattorit kertovat, että Suomen kiertotalouden tila on Euroopan keskitasoa tai heikompi. Valtioneuvoston mukaan Suomen tilanteeseen vaikuttaa resurssi-intensiivinen teollisuus ja suhteellisen pieni väestö. Vaikuttavuuden näkökulmasta keskeisiä kiertotalouden kehityskohteita Suomessa ovat erityisesti raaka-aineita, kuten hiekkaa, soraa tai rakennusmateriaaleja hyödyntävät teollisuuden alat.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan kierrätysmateriaalien käyttöä lisätään markkinaehtoisesti jätelainsäädäntöä muuttamalla. Ympäristöministeriön asettama työryhmä on aloittanut työnsä kiertotalouslain valmistelemiseksi, joka tulee korvaamaan voimassa olevan jätelain. Lainsäädäntöä kehitetään enemmän materiaalin kiertoa ja arvon säilymistä tukevaksi. Tavoitteena on edistää kiertotalousmarkkinoiden kehittymistä, keventää sääntelytaakkaa, selkeyttää jätesääntelyn suhdetta tuote- ja kemikaalisääntelyyn, kehittää toiminta- ja investointiympäristöä kiertotalouden toimijoille sekä ottaa entistä vahvemmin huomioon materiaalin koko elinkaari ja edistää materiaalien hyödyntämistä.
Työkaluja kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen ja sitoutumisen tueksi
Kiertotalous-Suomi: Kiertotalousajattelun työkalupakki
Sitra: Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista. Käsikirja yrityksille
Kiertotalouden standardit (saatavilla SFS Suomen Standardit verkkokauppa)
ISO 59004:2024 Circular economy – Vocabulary, principles and guidance for implementation
ISO 59010:2024 Circular economy – Guidance on the transition of business models and value networks
ISO 59020:2024 Circular economy – Measuring and assessing circularity performance
Ympäristöministeriö: Kiertotalouden Green deal (vapaaehtoinen sitoumus)
Kiertotalous-Suomi: Kiertotalouden green dealin tuki
Osallistu BISNESTÄ KIERTOTALOUDESTA -tilaisuuksiin
Kutsumme yritykset ja organisaatiot kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan kehittämisen tilaisuuksiin. BISNESTÄ KIERTOTALOUDESTA -tilaisuussarja on suunniteltu yrityksille ja organisaatioille, joissa halutaan syventää ymmärrystä kiertotaloudesta ja sen liiketoimintamahdollisuuksista.
Ilmoittaudu tilaisuuksiin tästä
Tilaisuuksissa tutustutaan yhteen kiertotalouden liiketoiminnan teemaan kerrallaan, kuullaan esimerkkejä kiertotaloutta toteuttavilta yrityksiltä ja työskennellään ohjatusti vertaisryhmässä tuupaten omaa tai organisaation liiketoimintaa kohti kiertotaloutta. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia Pohjois-Savossa toimivien yritysten ja organisaatioiden edustajille.
Tilaisuudet järjestää EU:n osarahoittama Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) -hanke, jonka toteuttajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Navitas Yrityspalvelut ja Ylä-Savon ammattiopisto.
Lähteet
https://kiertotaloussuomi.fi/tieto/kiertotalouden-tilannekatsaus/
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8
https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM030:00/2024
Kirjoittajat:
Mari Haikonen, TKI-asiantuntija, mari.haikonen@savonia.fi
Miika Virtanen, projektiasiantuntija, miika.virtanen@savonia.fi