Kansainvälisessä FoodLoops-hankkeessa (Interreg Baltic Sea Region) keskeisenä tavoitteena on edistää suljetun kierron systeemin rakentamista ruokahuollon ympärille yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimenpiteiden myötä vähennetään ruokahävikkiä ja edistetään biojätteen hyödyntämistä. Hankkeen kohderyhmät ovat etenkin ala- ja yläkoulut, sekä lukiot, ruokapalvelutuottajat (Servica Oy), maatalousjärjestöt ja pienviljelijät sekä jätehuoltoyhtiöt, jätteenkäsittelylaitokset ja teknologioiden kehittäjät. Hankkeen aikana testataan parhaita käytäntöjä paikallisten toimijoiden sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotka tulevat Suomesta, Saksasta, Puolasta ja Liettuasta.

Paikallista kouluruokailua edistämässä

Toteutimme hankkeessa kouluruokailukyselyn, jonka tavoitteena oli haastatella oppilaita ja opiskelijoita lyhyen Webropolissa toteutetun kyselyn myötä kouluruokailuun liittyen ja tarkkailla ruokailutilanteita paikan päällä sekä selvittää syitä siihen, miksi monet jättävät syömättä kouluruokaa ja löytää keinoja siihen mitä tälle voitaisiin tehdä. Edistämme näin paikallisiin kouluihin suuntautuvilla vierailuilla kouluruoan syömistä, koska jokaisen ruokailematta jättäneen oppilaan syömätön kouluruoka menee hukkaan biojätteeksi. Lisäämme hankkeessa myös oppilaiden ja opiskelijoiden tietoisuutta biojätteestä ja jätteiden lajittelusta.

Vierailimme maaliskuussa yhteensä neljässä Kuopion koulussa, jotka olivat noin 700 oppilaan Minna Canthin yläkoulu, noin 480 oppilaan Puijonsarven yhtenäiskoulu ja noin 700 oppilaan Hatsalan yläkoulu sekä noin 600 opiskelijan lukio Lumit, jonka kouluravintolassa myös Lyseon lukion noin 460 opiskelijaa käyvät syömässä. Saimme vierailuilla kerättyä yhteensä 126 vastausta, joiden yhteenvedosta esittelemme osan seuraavissa kappaleissa.

Kouluruokala vai kouluravintola?

Ohessa olevien piirakkakaavioiden mukaan vain puolet oppilaista ja opiskelijoista syö kouluruokaa joka päivä.

Syitä kouluruoan väliin jättämiseen olivat ruoan maistuvuus, kasvisruoka, hyppytunnit, ei ehdi syödä tai oma ruokavalio. Osa vastaajista myös kertoi, ettei voi vaikuttaa ruokalistojen suunnitteluun, vaikka huomasimme että koulujen näytöillä näkyi juuri samaan aikaa kouluruokakysely, johon kaikki oppilaat olisivat voineet käydä vastaamassa. Toisin sanoen koimme, että tietoisuuden lisääminen on avainasemassa kouluruoan hävikin vähentämisessä.

Työpajassa pohdittiin myös jäljelle jääneen kouluruoan myymistä lähialueen asukkaille, kouluruokalan uudelleen brändäämistä kouluravintolaksi, ruokailun rytmittämistä jonojen vähentämiseksi ja kasvisruoan kutsumista ruoan omalla nimellä. Esimerkiksi puurot, perunavelli ja pinaattiletut ovat olleet suosittuja ruokia, eikä niitä mielletä kasvisruoaksi kuten esimerkiksi kesäkeitto. Moni myös arvostaa, että salaattia on saatavilla jokaisen ruokailun yhteydessä. Hankkeessa valmistellaan seuraavia työpajoja ja markkinointipanostuksia syksyn 2024 hävikkiviikkoa varten.

Kirjoittajat:

Ulla Santti, TKI-asiantuntija, projektipäällikkö, ulla.santti@savonia.fi, +358 44 785 6921

Eevi Minkkinen, tutkimusinsinööri, eevi.minkkinen@savonia.fi

Harri Auvinen, Tutkimus- ja kehityspäällikkö, harri.auvinen@savonia.fi