Maatilojen yhteyteen rakennetut, lähinnä lantaa ja ylijäämänurmea syötteenään käyttävät biokaasulaitokset on Suomessa tyypillisesti mielletty ”vain” sähkön ja lämmön lähteiksi. Kaikki kunnia energiaomavaraisuudelle, mutta biokaasu tarjoaa paljon muutakin!

Savonian Iisalmen kampuksella järjestetyssä Bisnestä biokaasusta -päivässä nostettiin esille biokaasun muita mahdollisuuksia ja hyötyjä, sekä erilaisia yhteistyökuvioita Pohjois-Savon alueella. Tässä pientä pintaraapaisua, tulemme varmasti palaamaan aiheen äärelle jatkossakin.

Alan konkaritoimijoiden näkökulmasta biokaasun ympärillä käy nyt hyvä pöhinä; tutkimusta tehdään monella suunnalla, markkinoille on tullut uusia laitostekniikka-vaihtoehtoja ja vastuullisesti tuotetun, fossiilivapaan biokaasun kysyntä on kasvussa erityisesti raskaan liikenteen ja teollisuuden puolella. Paineistetulle biokaasulle on kysyntää myös henkilö- ja pakettiautoliikenteessä, ja sen tuottaminen maatilan liitännäiselinkeinona on täysin mahdollista.

Olipa laitteisto ja kaasun käyttötarkoitus mikä tahansa, yksi biokaasuprosessin hyödyistä tilatasolla on, että sen läpikäynyt lanta, rejekti, on teknisesti tasalaatuista, lähes hajutonta ja helpommin käsiteltävää kuin niin sanottu raakaliete. Rejekti ei lajitu eikä tuki pumppuja tai levityslaitteistoja, ja sitä voi siirtää ja levittää huomattavasti nopeammin kuin raakalietettä. Lisäksi prosessointi vaikuttaa lannan lannoitusominaisuuksiin. Rejektissä isompi osa typestä on nopealiukoista, ja siis kasvien helpommin hyödynnettävissä. Näiden hyötyjen rahallista arvoa on vaikeaa arvioida tai laskea etukäteen, koska tutkittua tietoa ei ole vielä riittävästi.

Haasteina alan kasvulle on laitosten kannattavuuden osoittaminen, sillä ostoenergian hinta vaihtelee eivätkä kaikki biokaasuntuotannon hyödyt ole välittömästi nähtävissä, mikä vaikuttaa rahoituksen järjestymiseen. Osaltaan alan kehitystä hidastaa myös tarvittavien lupien hankkiminen. Neuvonnan selkeä viesti oli, että viranomaisiin kannattaa olla yhteydessä heti suunnittelun alkuvaiheessa. Kaasun myyntiin liittyy usein tarve vastuullisuuden osoittamiseen, jossa on huomioitava mahdollisten lisäsyötteiden vaikutus kaasun ”statukseen”. Niin hallinnon kuin biokaasun markkinoijienkin olisi erityisen tärkeää panostaa vastuullisuusraportoinnin käyttäjäystävällisyyteen.

Pohjois-Savossa Vieremän kunta ja Suomen Lantakaasu Oy tarjoavat alueiden yrittäjille erilaisia yhteistyömahdollisuuksia biokaasuntuotannossa. Vähimmillään hyötynä on lietteen vaihtuminen paremmin lannoittavaan rejektilietteeseen, parhaimmillaan merkittävä lisätulonlähde kaasun myyjänä. Erilaisia yhteistyömalleja tullaan varmasti näkemään lisää, ja Suomessa on myös nousemassa hyviä esimerkkejä myös puhtaasti tilojen välisistä yhteislaitoksista.

Bisnestä biokaasusta -tilaisuuden järjestelyistä vastasi FarmGasPS3 -hanke, jossa toimijoina ovat Savonian lisäksi Luonnonvarakeskus ja Itä-Suomen yliopisto. Hankkeessa tutkitaan muun muassa mahdollisia lisäsyötteitä (vesikasvit, roskakala), biokaasuprosessin kasvihuonekaasupäästöjä ja rejektin lannoiteominaisuuksia. Tavoitteena on myös selvittää kuljetusyrittäjien näkemyksiä biokaasun käytöstä polttoaineena, järjestää matkoja ja työpajoja, tuottaa materiaalia koulutuksen tueksi sekä rakentaa pohjaa koko alueen kattavalle biokaasuyhteisölle.

Kirjoittaja:

Anu Tiikkainen, projektipäällikkö, SavoniaAMK, anu.tiikkainen@savonia.fi

Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka