Ruoantuotanto kehittyy koko ajan. Siihen haastavat alan kannattavuuskehitys, globaali kilpailu, sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja ympäristön entistä tarkempi huomiointi. Jos samalta alalta saadaan suuremmat sadot kestävästi, niin siitä kiittää myös ympäristö ruoantuotannon tehokkuuden lisääntyessä. Tehokkuuden lisäys koetaan herkästi negatiivisesti luonnon kannalta, mutta unohdetaan se, että lisää satoa per hehtaari tarkoittaa vähemmän tarvetta lisämaan käytölle samoilla tuotantopanoksilla.

Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jatkuvasti ja keinokastelu kuluttaa maailman vesivaroja. Siksi onkin outoa, että maailmalla salaojituksen myötä saavutettavan altakastelun mahdollisuudet on tähän mennessä nähty lähinnä liiallisesta kosteudesta kärsivien maiden asiana. Toki asia on myös maalajikysymys, jos maa imee kosteuden tehokkaasti tai haihdunta on suurta, ei ojia tarvita. Toisaalta sateet ovat muuttuneet pistemäisemmiksi, kerralla sataa runsaammin, jolloin maaperään varastoitava vesi voitaisiin kuumissa maissa varastoida altakastelun hyväksi ja näin säästää lisäkastelun tarve, jossa haihdunta on suurta. Suomi on tässäkin etunenässä varsinkin erikoisviljelyn osalta.

Salaojituksen säätökaivojen moni- ja helppokäyttöisyyteen on olemassa tekniikoita ja niitä testataan koko ajan erilaisilla maalajeilla, kaltevuuksilla ja kasveilla erilaisissa olosuhteissa. Yllättävää on, että jo Ruotsissa salaojitus tai säätökaivojen käyttö on huomattavasti Suomea vähäisempää. Suomessa salaojayhdistys on tehnyt hyvää työtä ojituksen kehittymiseksi vuosisadan aikana. Salaojituksen suunnitteluun on olemassa omaa konsultaatiota ja suunnittelua, kun siitä kokonaisuudesta naapurimaassamme vastaa yleensä urakoitsijan näkemys miten ojitus kannattaa toteuttaa. (Österbottens Svenska Lantbrukssällskap r.f./Simon Nässlin) Meillä myös investointituet kannustavat ojituksen tekoon hyvällä tukiprosentilla.

Tietoisuutta asiaan on lisättävä jo maatalousalan opiskeluvaiheessa ja lisäkoulutusta kehittäville maatiloille edistettävä. Kyse on viljelyn kannattavuudesta ja satovarmuudesta ilmastoviisaan maatalouden lisäksi. Jo käytettäviin metodeihin tutustuminen ja kokemukset altakastelun ja vedenpumppauksen osalta lisäävät ymmärrystä asiaan säädön automatisoinnin kehittymisen lisäksi. Auringosta saatavan sähköenergian hyödyntäminen aurinkokennojen avulla on järkevä mahdollisuus säädön onnistumisessa.

Liisa Ojantakanen

TKI-asiantuntija

Smagri-hanke

Ruokajärjestelmä

Savonia AMK

liisa.ojantakanen@savonia.fi