Teksti on julkaistu myös ruotsiksi: Information om vattenvård och praktiska åtgärder för ett klimatsmart jord- och skogsbruk » Novialia.

Vesiensuojelu maa- ja metsätaloudessa vaatii monialaista osaamista, tutkimusta sekä toimia käytännön tasolla. Komio-hankkeessa tavoitteena on luoda materiaaleja ja lisätä osaamista eri kohderyhmille ilmastonmuutokseen ja hiilensidontaan liittyen. Blogissa esitellään vesiensuojeluun liittyviä oppimateriaaleja sekä webinaarin tuloksia aiheesta ”hiili haltuun vesienhallinnalla”. Materiaaleja voi hyödyntää muun muassa opetuksessa, neuvonnassa ja pohdittaessa käytännön toimia käytännössä.

Webinaari ”Hiili haltuun vesienhallinnalla”

Komio-hanke ja Hiilivie-hanke järjestivät webinaarin 20.8.2024 aiheena ”Hiili haltuun vesienhallinnalla”. Asiantuntijapuheenvuorot ja kommenttipuheenvuorot käsittelivät aiheita, miten hiilen vapautumista voidaan vähentää ilmaan, vesistöihin ja kuinka hiili saadaan haltuun kannattavassa maa- ja metsätaloudessa.

Tilaisuuden asiantuntijoiden kokoaminen yhteen ja kommenttipuheenvuorot antoivat vinkkejä vesistöjen ja maa- ja metsätalouden käytännön toimista, joilla pystytään vähentämään vesistöjen tummumista, saamaan tuotantoa ekologisesti ja ekonomisesti kestävämmäksi ja parantamaan turvemaiden pellon kasvukuntoa ympäristö huomioiden. Hyvien käytäntöjen saaminen käytäntöön vaatii toimia yhdessä niin neuvontaorganisaatioiden, Ely-keskusten, hanketoimijoiden ja maa- ja metsätalouden ammattilaisten parissa.

Webinaarin veti Piia Kekkonen Savonia-ammattikorkeakoulusta ja teknisestä toteutuksesta on vastannut opiskelija Juuso Lipponen. Ohessa nostoja asiantuntijapuheenvuoroista webinaariin liittyen:

Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta aloitti aiheesta ”Miksi järvien ja purojen vesi on tummunut”. Tulevaisuudessa vesi muuttuu yhä tummemmaksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Tummuminen johtuu liuenneen orgaanisen hiilen ja raudan lisääntyneistä pitoisuuksista vedessä. Tutkimusten mukaan vesistöjen tummuminen on lisääntynyt kaikilla seuranta-asemilla Suomessa. Tummumisella on useita kielteisiä seurauksia, koska valo ei pääse vesikerroksiin, vaan pintavesi lämpenee. Tummumiseen vaikuttavat ilmastonmuutos, suometsien hoito ja happamat laskeumat (tämä on vähentynyt).

Kirjallisuudessa on tarkasteltu, miten turvemaiden hoito ja vesiensuojelutoimenpiteet vaikuttavat orgaanisen hiilen liikkumiseen. Soiden käyttöön voidaan vaikuttaa kansallisilla toimenpiteillä, erityisesti erilaisilla turpeen hajoamista vähentävillä menetelmillä. Jatkuvalla metsikönhoidolla voidaan vähentää vedenkorkeuden vaihteluista johtuvaa ojien kunnostus- ja hajoamistarvetta

Jami Pirttimäki Pohjanmaan Metsäyhdistyksestä kommentoi Härkösen puheenvuoroa. Pirttimäki itse suunnittelee ja toteuttaa salaojitushankkeita. Valuma-aluetta on tärkeää tarkastella laajempana kokonaisuutena ja ottaa huomioon myös aiempien hankkeiden vaikutukset. Metsänhoitoyhdistysten käytössä olevat työkalut ovat hyviä ja kattavia. Ojitushankkeiden määrä on vähentynyt, kun Kemera-avustus on poistettu. Vesienhoidon rakenteet suunnitellaan useimmiten sedimentti- ja ravinnekuormitusta ehkäiseviksi, ja metsänomistajat suhtautuvat niihin yleensä myönteisesti. Suomen Metsäyhdistys seuraa tutkimustuloksia ja kehittää vesiensuojelumenetelmiä sekä testaa uusia menetelmiä.

Salaojayhdistyksen Minna Mäkelä piti esityksen aiheesta ”Kuormituksen hallinta turvepelloilla säätösalaojituksen avulla”

Erilaiset turvemaiden kasvinviljelytoimenpiteet johtavat turvemaiden hajoamiseen, mikä johtaa kasvihuonekaasupäästöihin ja ravinteiden huuhtoutumiseen. Soiden vesitalous eroaa kivennäismaista ja ne johtavat vettä huonosti. Suomessa on noin 250 000 hehtaaria soita, joista noin 40 % on ojien peitossa. Mäkelä kertoi turvepeltojen vedenhallinnan eri menetelmistä, niiden edellytyksistä ja hyödyistä sekä Vesihiisi-hankkeessa tehdystä tutkimuksesta. Jokioisilla tehtiin käytännön kenttäkokeita ohuen turpeen, paksun turvekerroksen ja altakastelun pelloilla. Kokeilu osoittaa muun muassa, että on erittäin tärkeää vähentää huuhtoutumista paksun turvepeitteen pelloilta. Peiteojien patoaminen vähentää merkittävästi valumia ja siten ravinteiden huuhtoutumista. Päätelmistä voidaan mainita, että turvepeltojen korkea vedenpinta vähentää satoa jossain määrin. Kuivina kesinä satoa parantaa kohonnut vedenpinta.

Riina Rahkila ProAgria Oulusta kommentoi Mäkelän esitystä. Viljelijät ottavat heihin usein yhteyttä turvepeltojen hoidosta, koska se vaikuttaa kasvintuotannon kannattavuuteen ja on tärkeää, että tutkimus tavoittaa käytännön viljelijän. Rahkila kannustaa viljelijöitä suunnittelemaan vesiensuojelutoimia tiloillaan Neuvonta 2030:n avulla. Neuvojien kanssa keskustellessa turvepellon käytöstä voidaan myös päättää, että turvepeltoa käytetään johonkin ihan muuhun kuin viljelyyn. Ojituksen investointituessa on haasteita, jotka voivat vaikuttaa kiinnostukseen hakea tukea.

Hiilivie-hankkeen projektipäällikkönä toimii Savonia-ammattikorkeakoulun Teija Rantala ja hän piti esityksen aiheesta ”Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan yhdistäminen”

Hiilivie-hankkeessa kumppaneita ovat Syke, Luke, Itä-Suomen yliopisto ja Savonia. Hankkeella on monipuolinen tavoite, joka huomioi koko maa- ja metsätalouden vesienhoidon osalta. Hallituksen valuma-aluesuunnittelun tiekartassa valuma-alueet jaetaan sekä suurempiin että pienempiin alueisiin. Hiilivie-hankkeessa on pyritty tunnistamaan erilaisten indeksien ja paikkatietojen avulla ensisijaiset valuma-alueet, joihin kannattaa panostaa vesistökuormitusta vähentäviin toimenpiteisiin. Rantala kertoi eri valuma-alueista ja tuotetuista indekseistä sekä siitä, miten niitä voidaan hyödyntää jatkotyössä vesialueiden toimenpideratkaisujen löytämiseksi. Hiilivie on tuottanut myös vesi.fi sivulta löytyviä infokortteja, kuten Monipuolinen viljelykierto, ja esityksessä on hyviä linkkejä, joista voi lukea lisää aiheeseen liittyen.

Mari Lappalainen ELY-keskusten ilmastoyksiköstä kommentoi Rantalan esitystä. On tärkeää miettiä sekä ilmastonmuutoksen hillintää että siihen sopeutumista. Olisi tärkeää tarkastella ilmastokysymysten isoa kuvaa eli huomioida eri sidosryhmien tavoitteet ja kehittää ohjauskeinoja. Ilmastoyksikön tehtävänä on muun muassa edistää Hiilestä kiinni -paketin tulosten esittämistä ja hyödyntämistä. Ilmastoyksikkö järjestää syksyn aikana erilaisia tapahtumia.

Webinaari päätettiin lyhyeen palautteeseen (asteikko 1-5) ja tilaisuus sai kokonaisarvosanan 4,4. Haluamme kiittää kaikkia osallistuneita asiantuntijoita, jotka luennoivat ja kommentoivat esityksiä sekä kiitämme kaikkia webinaariin yleisönä osallistuneita.

Webinaari nauhoitettiin ja se julkaistaan Agrihubissa ja avoimessa oppimisympäristössä aoe.fi ja osana KOMIO-hanketta. Pääset webinaariin klikkaamalla tästä.

Oppimateriaalit

Komio- hankkeessa laadittiin oppimateriaaleja, joissa huomioitiin kohderyhmän osaaminen ja aihealueet. Opintomateriaalit viedään korkeakoulujen opintotarjontaan jatkuvan oppimisen alustalle. Jatkuvan oppimisen alustalla löytyy esimerkiksi Komio- hankkeen tekemä kokoelma. Kokoelmaan kuuluu kuusi oppimateriaalikokonaisuutta; hiiliviljely peltoviljelyssä, Ilmastoviisas älymaatalous, vesiensuojelu, bioenergia, metsät ja turvemaat sekä arktiset erityispiirteet.

Materiaalit löydät aoe-sivustolta: Maankäyttösektorin ilmasto-osaaminen (KOMIO-hanke) – Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi) https://aoe.fi/#/kokoelma/360

Lisäksi hankkeessa hyödynnetään AgriHubi -alustaa, jossa voi tiedottaa tuloksista sekä ilmoittaa tapahtumista.

Komio- hankkeen tavoitteena on maankäyttösektorin ilmasto-osaamisen vahvistuminen ja hankkeessa koostetaan opintomateriaaleja ja opintokokonaisuuksia ammattikorkeakoulujen luonnonvara-alan TKI-toiminnan, erityisesti Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta rahoitettujen hankkeiden tuloksista. Toimenpiteet edistävät hiilensidontaa sekä vähentävät maa- ja metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Hanketta rahoittaa Maa-ja metsätalousministeriö.

Kirjoittajat:

Piia Kekkonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu (piia.kekkonen@savonia.fi) ja Christel Holmlund-Norrén, (christel.holmlund-norren@novia.fi) Novia-ammattikorkeakoulu

Kuva: Juuso Lipponen, Savonia-ammattikorkeakoulu