Osaavan työvoiman saatavuus on useilla aloilla haastavaa eikä väestörakenne tue työvoiman saatavuutta myöskään tulevaisuudessa, mikä luo tarpeen työperäiselle maahanmuutolle ja kansainväliselle rekrytoinnille (STM, 2021). On kuitenkin tärkeää huomioida myös Suomessa jo oleskevien maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen (STM, 2024).

Kansainvälinen rekrytointi on aloitettu Pohjois-Savossa hiljaittain ja kansainvälisiä osaajia on jo osana terveydenhuoltoa (Pohjois-Savon hyvinvointialue, 2024). Sairaanhoitajista on pulaa myös kansainvälisesti, mutta joissain maissa on tilanne on myös päinvastainen (Kamau ym., 2023), mikä luo perustan eettiselle rekrytoinnille. On todettu, että suomalainen terveydenhuolto tarvitsee jatkuvia toimenpiteitä ja prosessien kehittämistä työntekijöiden kulttuurisen sekä kielellisen integroitumisen vahvistamiseksi. Lisäksi organisaatioiden on tärkeää tunnistaa sekä kansainvälisen työntekijän hoitotyön osaaminen että kielitaito. (Kamau ym., 2023) Kotimaassaan sairaanhoitajaksi valmistuneelle on tärkeää tarjota mahdollisuus toimia sairaanhoitajana myös Suomessa.

Sairaanhoitajan laillistamisväylällä tunnistetaan ja täydennetään osaamista

Savonia-ammattikorkeakoulu kehittää parhaillaan yhteistyössä kaikkien Suomessa sairaanhoitajan tutkintoa tarjoavien ammattikorkeakoulujen kanssa valtakunnallista toimintamallia (SAILA – sairaanhoitajan laillistamisväylä), jossa EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittanut sairaanhoitaja voi saada suomalaisen sairaanhoitajan ammattioikeuden. Toimintamallissa kehitteillä on muutamia väyliä, joiden laajuus perustuu laillistujan aiempaan koulutukseen, työkokemukseen ja kielitaitoon. Kehittämistyö aloitettiin tämän vuoden lopussa päättyvässä Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa ja siinä tunnistettuja hyviä käytänteitä viedään osittain jalostettuina käyttöön myös uudessa toimintamallissa.

Ammattikorkeakoululla opittavia asioita ovat esimerkiksi lääkehoidon teoreettinen osaaminen ja taitopajat, joissa vahvistetaan esimerkiksi aseptiikkaan liittyviä toimintatapoja sekä harjoitellaan potilaan ohjaamista eri tilanteissa. Muita ammattikorkeakoululla opiskeltavia asioita ovat esimerkiksi akuuteissa tilanteissa toimiminen, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä, lainsäädäntö sekä suomen kielen opinnot. Täydennysopinnoilla on havaittu olevan positiivinen vaikutus laillistujien ammatilliseen osaamiseen ja potilaskeskeiseen hoitotyöhön, mutta täydennysopinnoissa on tarpeen korostaa erityisesti myös ohjaustaitoja, sillä ne on havaittu paikoittain puutteellisiksi. Täydennysopintoja tarvitaan, että voidaan varmistaa osaamisen olevan kohdemaan hoitotyön standardien mukaista. (Cubelo ym., 2024)

Tulevaan toimintamalliin integroidaan myös kuulustelumalli, joka mahdollistaa laillistujalle nopean väylän työelämään. Kuulustelumallissa täydentävät opinnot eivät ole pakollisia vaan laillistuja voi suorittaa pelkät kuulustelut eli teoriakokeet ja osaamisen näytöt. Laillistujan aiempi koulutus, työkokemus ja kielitaito määrittelevät sen, voiko hän mennä suoraan kuulusteluihin.

Koululla taitopajoissa harjoitellaan esimerkiksi infektioiden torjuntaa ja aseptista työskentelyä.

Työelämäharjoittelut osana osaamisen näyttämistä ja kehittymistä

Edellä mainittujen lisäksi niin kielitaidon kuin hoitotyön näyttöön perustuvien hoitotyön tietojen ja taitojen kehittymisessä tärkeässä roolissa ovat laillistujien yksilöllisesti määritellyt työelämäharjoittelut. Ne määräytyvät aiemman osaamisen perusteella, mutta useimmat laillistujat vahvistavat esimerkiksi gerontologista osaamista ainakin jossain määrin. Yhtenä syynä tähän on havaittu, että lähtömaissa gerontogiaa on kuulunut opetussuunnitelmaan vähän tai ei ollenkaan ja toisena syynä Suomen ikääntyvä väestörakenne.

Työelämäyhteistyö on äärimmäisen tärkeässä roolissa sairaanhoitajan laillistamisväylässä ja kehittämistä tehdään tiiviisti yhdessä työelämän edustajien kanssa. Myös kieli- ja kulttuuritietoisuuden kehittymistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä pyritään tukemaan hankkeessa erilaisin keinoin. Työelämästä tulleisiin kehitysehdotuksiin on kyetty vastaamaan hyvin esimerkiksi järjestämällä selkeän kielen infotunteja sekä tuettua ohjaamista työelämäharjoitteluihin.

Työelämäharjoittelu tarjoaa väylän työllistymiseen ja uusien verkostojen rakentamiseen sekä auttaa laillistujia integroitumaan osaksi työyhteisöjä. Toisaalta se antaa työyhteisöille uutta näkökulmaa kieli- ja kulttuuritietoiseen kohtaamiseen. Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia, johon osasyynä on varmasti avoimessa vuorovaikutuksessa tehtävä yhteistyö.

Digipalveluiden päivässä laillistujat pääsivät tutustumaan työelämässä käytössä oleviin digitaalisiin ratkaisuihin kuten lääkeautomaatteihin. Paikalliset työelämän edustajat toimivat esittelijöinä.

Sairaanhoitajan laillistamisväylän kehittäminen jatkuu vielä vuoden ajan

Kustannustehokkaan, osaamista luotettavasti tunnistavan ja ketterän toimintamallin kehittäminen jatkuu vielä ensi vuoden ajan. Kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä alueellisesti eri toimijoiden kanssa, mutta se vaatii myös rohkeaa ja avointa otetta kansainvälistymiseen. Lisäksi vaatii herkkyyttä kuulla laillistuvien sairaanhoitajien ääni niin koulutusorganisaatioissa kuin työyhteissöissäkin.

”Toivon, että tulevaisuuden työyhteisöni on avoin, jossa kaikkia tuetaan ja on mukava olla osa tiimiä. Yhdessä tekeminen ja auttaminen ovat tärkeitä arvoja. Toivon myös kannustavaa ilmapiiriä, jossa jokainen voi tuoda omia ideoitaan esille ja tuntea itsensä arvostetuksi”, kuvailee juuri sairaanhoitajan täydennysopinnot suorittanut Taisiia Kobielieva.

Lue lisää:

Sairaanhoitajan laillistamisväylä Savonia

Sairaanhoitajan laillistamisväylä – hankkeita rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus

Kirjoittaja:

Merja Natunen TtM, hoitotyön opettaja, Sairaanhoitajaksi Suomessa- ja Sairaanhoitajan laillistamisväylä -hankkeiden projektipäällikö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Cubelo, F., Parviainen, A. & Kohanová, D. (2024) The impact of bridging education programs on internationally educated nurses becoming registered nurses in high-income countries: A mixed-methods systematic review. International Nursing Review, 1–12. https://doi.org/10.1111/inr.13038

Kamau, S., Oikarainen, A., Juntunen,M.-M., Koskenranta, M., Kuivila, H., Tomietto, M., & Mikkonen,K. (2023). Nurse educators’ views of integrating culturally andlinguistically diverse future registered nurses into healthcaresettings: A qualitative descriptive study. Journal of AdvancedNursing, 79, 3412–3425. https://doi.org/10.1111/jan.15683

Pohjois-Savon hyvinvointialue. (2024). Kansainvälinen rekrytointi alkaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella – ikääntyneiden palveluissa aloittaa 35 työntekijää Filippiineiltä.

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2022). Tiekartta 2022–2027: Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Tiekartta 2022–2027 – Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023a). Sosiaali- ja terveysalan kansainvälisen rekrytoinnin laillistamisprosessin ja sitä tukevan koulutuksen asiantuntijaryhmä: Loppuraportti.

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023b). Vastuullisuussuositukset sote-henkilöstön kansainväliseen rekrytointiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2021). Kansainvälisen rekrytoinnin opas.