Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuuteen kohdistuu painetta nyt ja tulevaisuudessa (Coco & Roos 2020). Kilpailu työvoimasta kasvaa sosiaali- ja terveysalalla työikäisen väestön jäädessä eläkkeelle (Kuusisto, Arola & Salin 2021) ja samaan aikaan iäkkäiden määrä lisääntyy, syntyvyys laskee ja työelämään astuvien ikäluokat pienevät. Tämä lisää työvoiman tarvetta vanhuspalveluissa, jossa kärsitään jo tällä hetkellä työvoimapulasta. (Heinonen, Lindfors & Nygård 2022; Koivisto, Laitinen & Sinervo 2023.)

Sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden tulee keskittyä oman organisaationsa vetovoimatekijöihin, kuten hoitotyön johtamisen kehittämiseen kyetäkseen kilpailemaan muiden organisaatioiden kanssa harvenevasta työvoimasta (Kuusisto & Arola 2021).

Vetovoimaa ja sitoutumista työpaikkoihin arvostuksen osoittamisen ja positiivisen ilmapiirin avulla

Koiviston (2024) YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin etähoivan työntekijöiden näkemyksiä vetovoimaisesta työpaikasta sekä sitoutumista estäviä ja edistäviä tekijöitä. Tavoitteena oli löytää keinoja työn vetovoimaisuuden ja sitoutumisen lisäämiseen etähoivassa ja laajemminkin sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluina etähoivan työntekijöille (n=4) ja aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Opinnäytetyön tulosten mukaan vetovoimaisen työpaikan keskeisimpiä tekijöitä ovat merkityksellisyys, henkilöstöresurssit sekä joustava työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Merkityksellisyyteen opinnäytetyön tulosten mukaan vaikutti arvostus, jota Hakasen (2011) mukaan voidaan osoittaa antamalla palautetta työpaikoilla. Myönteinen palaute vahvistaa yhteisöllisyyttä, joka on nykytyöelämässä joutunut lujille.

Arvostus nousi Koiviston (2024) tuloksissa kantavaksi teemaksi. Työhön sitoutumiseen vaikuttaa se, saako työntekijä esihenkilöltään arvostusta niin koulutustaan kuin ammattitaitoaankin kohtaan. Arvostus ilmenee kuulluksi tulemisena, itsensä tärkeäksi kokemisena, toisen työn arvostamisena ja joukkoon kuulumisena. Kuuselan (2013) tutkimuksen mukaan kokemus arvostuksesta saa työntekijän ponnistelemaan lisää tavoitteiden eteen ja se lisää myös ammatillista itsetuntoa sekä halua kehittyä. Hänen mukaansa työyhteisössä arvostus tukee työntekijän roolia ja asemaa sekä auttaa työntekijöitä toimimaan toistensa kanssa. Osoittamalla arvostusta esimies luo yhteishenkeä, luottamusta ja intoa tehdä työtä.

Koiviston (2024) tulosten mukaan ilmapiirillä on suuri merkitys työn vetovoimaisuuteen. Björnin ja Josephsoncin (2014) tutkimuksen mukaan positiivinen ilmapiiri syntyy johtajuuden kautta ja sillä voidaan vaikuttaa työntekijöiden vaihtuvuuteen. Yhteisöllisyys ja työilmapiiri onkin arvostuksen lisäksi yksi keskeisimmistä työhön sitoutumisen tekijöistä, joka Koiviston (2024) tutkimusaineistossa liittyi työhön sitoutumiseen vetovoiman lisäksi. Mankan ja Mankan (2023) mukaan yhteisöllisyys ja yhteisön jäsenten vuorovaikutus synnyttää sosiaalista pääomaa, joka vahvistaa yhteisön toimintaa edistävää luottamusta, verkostoitumista ja vastavuoroisuutta.

”Koko systeemi pitäis panna ihan uusiks”

Sosiaali- ja terveysalan murros ja jatkuvat muutokset ovat tällä hetkellä Koiviston (2024) tulosten mukaan estäviä tekijöitä työn vetovoimaisuuteen ja työhön sitoutumiseen. Niukkojen resurssien aikana olisikin hyvä pohtia oman työn tekemistä uudella tavalla, sillä jokaisen työtä voidaan rikastaa. Työn yksilöllisellä muokkaamisella tarkoitetaan työntekijän oma-aloitteisia toimia, joilla työtä muokataan yhteensopivaksi työntekijän omien voimavarojen, tavoitteiden ja kiinnostuksen kohteiden kanssa. Mankan ja Mankan (2023) mukaan työn yksilöllinen muokkaaminen on yhteydessä myös kokemukseen työn imusta. Mitä enemmän työntekijät saavat muokata työtään myönteisellä tavalla, sitä epätodennäköisemmin he kyllästyvät työhönsä ja kokevat työuupumusta.

Kohti unelmien työpaikkaa

Unelmien työpaikka olisi erään haastateltavan mukaan paikka, jossa työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen olisi joustavaa, etätyöhön olisi mahdollisuus, työyhteisö koettaisiin hyväksi ja kaikkia kohdeltaisiin tasavertaisesti. Unelmien työpaikassa uudistuksia kohtaan suhtauduttaisiin positiivisesti, työtilat olisivat viihtyisät, työergonomiaan kiinnitettäisiin huomiota ja työstä saataisiin työn vaativuutta vastaavaa palkkaa. Unelmien työpaikassa olisi myös pehmeä lasku eläkkeelle jäämiseen.

Siten unelmien työpaikassa keskityttäisiin organisaation vetovoimatekijöihin, kuten johtamisen kehittämiseen ja riittäviin henkilöstöresursseihin. Tämän lisäksi huomio kohdennettaisiin vetovoimaisen työpaikan keskeisimpiin tekijöihin, kuten työn merkityksellisyyteen ja arvostukseen sekä joustavaan työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. Näiden tekijöiden avulla sosiaali- ja terveysalan organisaatio kykenisi kilpailemaan muiden organisaatioiden kanssa harvenevasta työvoimasta.

Kirjoittajat:

Silja Koivisto, terveydenhoitaja (YAMK), Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Björn, Catrine, Josephsonc, Malin, Wadenstena, Barbro & Rissen, Dag 2014. Prominent attractive qualities of nurses’ work in operating room departments: A questionnaire study. Work 52 (2015).

Coco, Kirsi & Roos, Mia 2020. Sosiaali- ja terveysalan työolot ja vetovoima – lähihoitajien näkemyksiä vetovoimaan vaikuttavista tekijöistä: perehdytys, osaaminen, työolot ja kuormitus. Tehyn julkaisusarja B. Selvityksiä 2/2020. https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2020/2020_b2_sosiaali-_ja_terveysalan_tyoolot_ja_vetovoima_-_lahihoitajien_nakemyksia_id_15982.pdf.

Hakanen, Jari 2011. Työn imu. Työterveyslaitos. Tampere: Tammerprint Oy. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136798/9789522618276-TTL_tyonimu.pdf.

Heinonen, Tarja, Lindfors, Pirjo & Nygård, Clas-Håkan 2022. Etäkotihoitotyön sisältö ja kuormittavuus sekä mahdollisuudet työurien pidentäjänä. Gerontologia 36 (2), 2022, 128‒139. https://journal.fi/gerontologia/article/view/109921/71270%20Viitattu%207.5.2024

Koivisto, Silja 2024. Työn vetovoimaisuuden ja sitoutumisen lisääminen sosiaali- ja terveysalalla – Laadullinen tutkimus Kuopion etähoivasta. YAMK-opinnäytetyö, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214578

Koivisto, Tiina, Laitinen, Jaana & Sinervo, Timo 2023. Hyvä veto! Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa. Työterveyslaitos. Vantaa: PunaMusta Oy. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146243/TTL_978-952-391-075-1.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Kuusela, Sari. 2013. Esimiehen vuorovaikutustaidot. Talentum.

Kuusisto, Terhi, Arola, Tanja & Salin, Sirpa 2021. Sairaanhoitajien työhön sitoutuminen ja arvostava johtaminen yliopistosairaalassa. Tutkiva Hoitotyö 19(3), 3–11.

Manka, Marja-Liisa & Manka, Marjut 2023. Työhyvinvointi. 3. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.