Tässä artikkelissa tarkastelemme laboratoriopalvelujen tarvetta hyvän ja sujuvan potilashoidon näkökulmasta. Artikkeli perustuu Viitamäen (2024) opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä työskentelevien lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien laboratoriopalveluun liittyviä toiveita ja odotuksia. Opinnäytetyössä toteutetun tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa laboratoriopalvelun laadun turvaamiseksi sekä palvelun toteuttamiseksi yhdenvertaisesti, yhteentoimivasti ja kustannusvaikuttavasti.

laboratoriopalvelut potilashoidon tukena

Kliinisillä laboratorioilla on tärkeä rooli terveydenhuollossa, sillä arviolta jopa 70 % potilashoidon kriittisistä päätöksistä perustuu laboratoriotutkimuksista saatuun tietoon (Hotakainen & Niemelä 2023). Peruslaboratoriotutkimuksilla voidaan tutkimuksen mukaan huomattavasti parantaa potilaan diagnoosia ja hoitoa (Carter ym. 2012). Laboratoriotutkimuksilla saadaan arvokasta tietoa myös välittömiä hoitotoimenpiteitä edellyttävien elintoimintahäiriöiden selvittelyyn (Koskenkari 2022).

Laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi laboratoriotoimintaa on alettu järjestää yhä suurempina organisaatiokokonaisuuksina. Laboratoriopalvelujen keskittämisen seurauksena tutkimuksia tekevien laboratoriotoimipisteiden määrä on kuitenkin vähentynyt ja osassa perusterveydenhuollon yksiköistä on keskitytty lähinnä näytteenottopalvelujen järjestämiseen (Hotakainen & Niemelä 2023). Jotta palvelut voidaan suunnitella ja mitoittaa tukemaan terveydenhuollon ydintoimintaa ja potilashoitoa mahdollisimman tehokkaasti, toiminnassa on tärkeää huomioida myös asiakaslähtöinen palvelutarve.

Riittävästi laboratoriotutkimuksia paikan päällä

Viitamäen (2024) kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että lääkärit, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat arvostivat erityisesti laboratoriopalvelujen ja tutkimustulosten nopeaa saatavuutta sekä sitä, että palvelu on saatavilla terveydenhuollon yksikössä paikan päällä. Tuloksissa nousi esiin toiveita muun muassa laboratorion palveluajan pidentämisestä sekä näytteenottoaikojen lisäämisestä. Tämä tukee osaltaan käsitystä siitä, että laboratoriopalvelun nopea saatavuus koettiin potilashoidon kannalta tärkeäksi. Palautetta annettiin myös tutkimustulosten valmistumisnopeudesta, mikä puolestaan vahvistaa ajatusta, että tutkimustuloksiakin toivotaan nopeasti.

Kaikki terveyskeskuslääkärit toivoivat saavansa alle kahdessa tunnissa vastaukset tulehdusarvosta ja EKG-tutkimuksesta. Enemmistö piti tarpeellisena myös sydäninfarktitutkimuksen, virtsan kemiallisen seulonnan ja huumausaineseulonnan sekä raskaushormonin osoitustutkimuksen tulosten raportointia alle kahdessa tunnissa.

Kiireellisesti toivottiin lisäksi vielä perusverenkuvan ja laskimotukoksen poissulkemisessa käytettävän hyytymistutkimuksen tuloksia. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien näkemykset laboratoriotutkimusten kiireellisyydestä olivat hyvin samansuuntaisia verrattuna terveyskeskuslääkäreiden toiveisiin alle kahdessa tunnissa raportoitavista tutkimustuloksista. Sairaalassa kiireellisten tutkimusten tarve oli hieman laajempi kuin terveysasemilla.

Terveysasemilla pidettiin tarpeellisena vähintään tulehdusarvon, virtsan kemiallisen seulontatutkimuksen sekä EKG-tutkimuksen välitöntä saatavuutta potilaan vastaanottokäynnin yhteydessä. Sairaalan päivystystoiminnan kannalta vierianalytiikkaa tulisi lisäksi olla käytettävissä ainakin perusverenkuvan ja verenglukoosin mittaamiseen, elimistön nestetasapainon ja munuaisten toiminnan selvittämiseen sekä sydäninfarktin diagnosointiin. Myös WHO:n suosituksen mukaan toimipisteissä, joissa laboratoriota ei ole, tulisi olla käytettävissä vierianalytiikkaa vähintään hemoglobiinin, verenglukoosin ja tulehdusarvon mittaamiseen, virtsan kemiallisen seulonnan suorittamiseen sekä veriryhmän määrittämiseen (World Health Organization 2023).

Potilashoidon sujuvuutta ja vaikuttavuutta palvelutarpeet huomioimalla

Potilaan sujuva ja vaikuttava tutkimus ja hoito edellyttävät hyvin toimivaa yhteistyötä terveydenhuollon ydintoiminnan ja laboratoriopalvelujen välillä. Palvelutarpeiden huomiointi on oleellinen osa yhteistyön menestyksellisyyttä. Käyttäjien palvelutarpeita kartoittamalla saadaan tietoa laboratoriopalvelujen suunnittelun ja toteuttamisen tueksi turvaamaan potilashoidon edellyttämät riittävät palvelut sekä palvelunopeus. Käsitys palvelutarpeesta auttaa parantamaan myös kustannustehokkuutta. Näin voidaan tarjota laadukasta laboratoriopalvelua, joka on yhdenvertaista, yhteentoimivaa sekä kustannusvaikuttavaa.

Kirjoittajat:

Ann-Marie Viitamäki, bioanalyytikko (YAMK), bioanalytiikan kliinisen asiantuntija YAMK-tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Carter, Jane Y., Lema, Orgenes E., Wangai, Magdaline W., Munafu, Charles G., Rees, Philip H. & Nyamongo, Jackson A. 2012. Laboratory testing improves diagnosis and treatment outcomes in primary health care facilities. African journal of laboratory medicine, 1 (1), e1-e6.

Hotakainen, Kristiina & Niemelä, Olli 2023. Laboratoriotoiminta suomalaisessa terveydenhuollossa. Teoksessa Kristina Hotakainen, Päivi Lakkisto & Anna Lempiäinen (toim.) Laboratoriolääketiede – kliininen kemia ja hematologia. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy, 11–17.

Koskenkari, Juha 2022. Peruselintoimintojen häiriöiden tutkimisen periaatteet ja tulosten sekä löydösten tulkinta hoidon alkuvaiheessa. Teoksessa Tero Ala-Kokko, Seppo Alahuhta, Harri Hyppölä, Johanna Kaartinen & Tuuli Savolainen (toim.) Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito. 4. tarkistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 68–71.

Viitamäki, Ann-Marie 2024. Hyvää ja sujuvaa potilashoitoa tukeva laboratoriopalvelu. YAMK-opinnäytetyö. Bioanalytiikan kliinisen asiantuntijan tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214601

WHO 2023. The selection and use of essential in vitro diagnostics: report of the fourth meeting of the WHO Strategic Advisory Group of Experts on In Vitro Diagnostics, 2022 (including the fourth WHO model list of essential in vitro diagnostics). Geneva: World Health Organization. WHO Technical Report Series 1053.