Suomalaisten digiosaaminen on kansainvälisesti mitattuna kärkipäässä. Digiosaaminen vaatii kuitenkin jatkuvaa ylläpitämistä ja kehittämistä toimintaympäristön muutosten ohella. Jotta osaaminen voidaan tunnistaa, tulee osaamisen sisältö määritellä. (Digitaitosuositukset 2023, 2.)

Oman osaamisen tunnistaminen voi vahvistaa myönteisesti yksilön motivaatiota sekä minäkäsitystä (Airaksinen 2020, 120). Oman osaamisen tunnistaminen, sanoittaminen ja esiin tuominen voi kuitenkin olla haastavaa. On helpompaa tunnistaa työelämässä osaamisen puutteita kuin sanoittaa mitä osaa, kuinka hyvin ja miten osaamista voisi hyödyntää. (Ketamo, Ollila & Paaso 2022, 8; Ryky & Arola 2021.)

Terveydenhuollon ammattihenkilön digiosaamisen osa-alueet

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuutta ja joustavuutta lisätään digitaalisten palveluiden käyttöönotolla. Palveluiden digitalisoituessa on tärkeää tunnistaa työntekijöiden digiosaaminen sen hyödyntämiseksi sekä huomioida myös digiosaamisen riittävä kehittäminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023, 13, 19; Laulainen, Zitting & Niiranen 2020, 152, 154–155, 159.)

Terveydenhuollossa työntekijän henkilökohtaisen digiosaamisen tunnistettuja osa-alueita ovat muun muassa vahva sosiaali- ja terveysalan ammatillinen osaaminen sekä tietotekniset taidot eli perusosaaminen digitalisaatiosta. Lisäksi keskeisiä ovat digiviestintä-, itsensä johtamisen-, asiakastyön digiohjaustaidot sekä kollegoiden opastamiseen ja tukemiseen liittyvät taidot digitalisaatioon liittyvien haasteiden kohdalla. (Koivisto, Koskela & Ruusuvuori 2020, 6–8; Tuomikoski, Liljamo, Reponen & Kanste 2022, 33; 2; Yli-Leppälä, Hammarén, Jarva & Kanste 2023, 32–33).

Terveydenhuollon ammattihenkilön digitalisaation kehittäjänä

Terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat toimia terveydenhuollon digitalisaation kehittäjinä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten digiosaamista tarvitaan palveluprosessien suunnitteluun ja käyttäjälähtöisten digiratkaisujen kehittämiseen.

Jotta palveluita voidaan kehittää, digiosaamisen osa-alueiden lisäksi osaamisvaatimuksiin kuuluu asiantuntemus terveydenhuollon toimintaympäristöstä ja asiakkaista, osaaminen digitaalisista ratkaisuista ja tiedonhallinnasta, johtamistaidot kokonaisuuksien hallintaan, vuorovaikutus- ja verkosto-osaaminen (KUVA 1). Kehittäjältä odotetaan kehitysmyönteistä asennetta uudistamista kohtaan ja optimistista päättäväisyyttä digitaalisten palvelujen kehittämisessä (Yli-Leppälä ym. 2023, 32–33; Jauhiainen ym. 2020, 98–100.)

KUVA 1. Terveydenhuollon ammattihenkilön kehittämisosaamiseen liittyvät vaatimukset (Yli-Leppälä ym. 2023, 32–33; Jauhiainen ym. 2020, 98–100).

Digiosaamisen ja digitaalisen työskentelyn myötä koetut hyödyt terveydenhuollon ammattilaisille ovat esimerkiksi verkostoituminen sekä joustavuuden lisääntyminen työnteossa. Näiden tekijöiden myötä koettiin, että työn tekeminen helpottuu. Lisäksi ohjaus- ja viestintäosaaminen vahvistui. Hyötyinä erityisesti nähtiin myös mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn. Myös kehittäminen ja yhteistyön tekeminen ammattilaisten välillä on tiivistä digitaalisen työskentelytapojen ja osaamisen myötä. (Carlsson ym. 2022, 4; Tuomikoski ym. 2022, 332 & Ollila ym. 2018, 243.)

Digiosaamiseen liittyvät haasteet

Digiosaamiseen liittyy myös haasteita, jotka tutkimustulosten perusteella liittyvät esimerkiksi työvälineiden puutteeseen sekä työn nopeatempoisuuteen. Nopeiden yhteydenottovälineiden myötä reaktiokynnys madaltuu. Haasteita oli myös käyttöteknisen osaamiseen liittyviin tekijöihin. Lisäksi sähköisten viestintävälineiden käyttöön liittyvät huolet ja pelot sekä työnteon kokeminen yksinäiseksi etätyössä haastavat digiosaamista ja sen hyödyntämistä täydellä kapasiteetilla. (Carlsson ym. 2022, 4; Koivisto ym. 2020, 6; Ollila, Raisio, Vartiainen, Lindell, Pernaa & Niemi 2018, 243).

Johtopäätökset

Terveydenhuollon ammattihenkilön digiosaaminen on keskeinen taito, joka koostuu monista eri taidoista teknisen osaamisen lisäksi. Kun perinteiset terveydenhuollon työtehtävät siirtyvät kohti digitaalisia palveluita, ammattihenkilöiden työnkuva ja vaatimukset muuttuvat.

Terveydenhuollon ammattihenkilön digiosaaminen on useita eri taitoja sisältävä osaamisen kokonaisuus, jonka kehittäminen sekä vahvistaminen vaatii työntekijän oman aktiivisen osaamisen kehittämisen lisäksi tukea työyhteisöltä sekä johdolta. Terveydenhuollossa työntekijän ammatillisen osaamisen lisäksi digitaalisessa ympäristössä työskennellessä tarvitaan myös tietoteknistä perusosaamista.

Digitaalinen työskentely näyttäisi tutkimustulosten ja aikaisempien tutkimusten mukaan olla mahdollisuus lisätä työntekijän työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää tiedostaa myös digiosaamiseen liittyvät haasteet ja keskittyä niihin tekijöihin, jotka voivat vahvistaa ja kehittää digiosaamista.

Kirjoittajat:

Elina Tuomainen, Digitalisaation asiantuntija YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

Liisa Klemola, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

Artikkeli perustuu Elina Tuomaisen (2024) YAMK-opinnäytetyöhön Terveydenhuollon ammattihenkilön digiosaaminen. Koko opinnäytetyö on luettavissa:

https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051010699

Lähteet:

Airaksinen, Anne 2020. Oman osaamisen tunnistaminen voimaantumisen välineenä. Sosiaalipedagogiikka, 21, 111–124. https://doi.org/10.30675/sa.9ar6099. Viitattu 10.5.2024.

Carlsson, Malin, Kjällman Alm, Annika & Holmström Rising, Malin 2022. An evaluation of registered nurses’ experiences of person-centered care and competence after participating in a course in digital competence in care. BMC Nurs 21, 368 (2022). https://bmcnurs.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12912-022-01151-2. Viitattu 10.5.2024

Digitaitosuositukset 2023. Digitaitosuositukset: Mitä pitää osata, jotta nyky-yhteiskunnassa pysyy mukana? https://dvv.fi/documents/16079645/0/Digitaitosuositukset_DVV_08052023.pdf/e5ca64adf75f-d8f1-a587-06df1b0b7381/Digitaitosuositukset_DVV_08052023.pdf?t=1683517599852. Viitattu 10.5.2024.

Jauhiainen, Annikki, Sihvo Päivi, Hämäläinen Susanne, Hietanen Aija, Nykänen Jaana, Hämäläinen Jaana, Franssila Päivi & Tikkanen Kaija 2020. The competences of eProfessionals to use in social and health care. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 12(2), 93–104. https://doi.org/10.23996/fjhw.85401. Viitattu 10.5.2024.

Ketamo, Harri, Ollila, Johanna & Paaso, Laura 2022. Miten huomata yhä moninaisempaa osaamista? Sitra muistio. https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/02/sitra-miten-huomata-yha-moninaisempaa-osaamista.pdf.%20.

Koivisto, Tiina, Koskela, Inka & Ruusuvuori, Johanna. 2020. Digiosaaminen työterveyshoitajien ja 30 (39)

työterveyslääkärien näkökulmasta. Tutkiva Hoitotyö 18(4), 3–11. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302092197. Viitattu 10.5.2024.

Laulainen, Sanna, Zitting, Joakim & Niiranen, Vuokko 2020. Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa. Teoksessa Hujala, Anneli & Taskinen, Helena (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press, 151-178. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9. Viitattu 10.5.2024.

Ollila, Seija, Raisio, Harri, Vartiainen, Pirkko, Lindell, Juha, Pernaa, Hanna-Kaisa & Niemi, Tomi 2018. Organisaatio muutoksen pyörteissä – hajautuksessa asiantuntijoiden osaaminen esiin. Työelämän tutkimus 2018, Vol.16 (4), p.236–250. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/82692. Viitattu 10.5.2024.

Ryky, Pinja & Arola, Milma 2021. Saatko osaamisen esiin? 7 havaintoa taitojen tunnistamisesta. Helsinki: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Viitattu 10.5.2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi – Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035.Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165288/STM_2023_32.pdf?se-quence=1&isAllowed=y. Viitattu 10.5.2024.

Tuomikoski, Kirsi, Liljamo, Pia, Reponen, Jarmo & Kanste, Outi 2022. The effects of digital care pathways on the healthcare professionals’ processes in specialized health care. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 14(3), 326–338. https://doi.org/10.23996/fjhw.112648. Viitattu 10.5.2024.

Yli-Leppälä Annie, Hammarén Mira, Jarva Erika, Kanste Outi 2023. Digitaalisten terveyspalvelujen kehittäjien näkemyksiä omista osaamisvaatimuksista erikoissairaanhoidossa. Tutkiva Hoitotyö 21(1), 29–37.