Sosiaalialan ammattilaisille on tarjolla runsaasti asiakastyössä käytettäviä, tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia, joiden avulla voidaan harjoittaa sosiaalisia taitoja ja tarjota tukea yksinäisyyteen. Esimerkiksi aikuissosiaalityön asiakkaiden kotona asumista voidaan tukea tekoälyn avulla. Myös rikosseuraamusalalla tekoälyavusteisten robottien avulla on harjaannutettu empatiataitoja sekä tuettu vankien kuntoutumista ja paluuta yhteiskuntaan. Tällöin on hyödynnetty ilmiötä, jossa ihmisten tiedetään liittävän inhimillisiä piirteitä jopa elottomiin olentoihin tai hahmoihin. Ilmiö on sitä voimakkaampi mitä enemmän esimerkiksi tekoälyavusteinen robotti muistuttaa ääneltään ja olemukseltaan ihmistä.

Tekoälyä voidaan hyödyntää suoran asiakastyön lisäksi myös tukemaan sosiaalialan ammattilaisten työssä jaksamista. Tekoälyn toimintaa ohjaavat algoritmit tunnistavat hyvin työssä uupumiseen ja loppuun palaamiseen viittaavat asiat työn tekemiseen liittyvistä aineistoista.

Aineisto voi muodostua esimerkiksi työajanseurannasta tai asiakaskirjauksista. Tekoäly tunnistaa työyhteisöt, joissa työkuorma on kova tai työkuorma näyttää lisääntyvän ja tiedon avulla voidaan tehdä päätöksiä työkuormaa pienentäviä toimenpiteitä.

Tekoälyn kehittämiseen ja soveltamiseen liittyvät eettiset kysymykset sosiaalialalla

Uuden tekniikan kehitystyössä on kyse arvoista ja arvovalinnoista. Tällöin eettisessä arvioinnissa pätee samat peruskysymykset kuin missä tahansa muussa eettisessä arvioinnissa: mitä ja kenen etua kehityksellä tavoitellaan?

Sosiaalialan näkökulmasta tulee harkita, mikä on hyväksyttävä tapa hankkia tietoa palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Voidaanko asiakkaiden tietoja syöttää tekoälylle ja siten tunnistaa mahdollisia syrjäytymistä ennakoivia riskitekijöitä?

Mikäli kehityksessä ei huomioida monipuolisesti eri ihmisryhmien tarpeita ja lähtökohtia, tekoälyä voidaan käyttää tehokkaasti syrjinnän ja kulttuurisen sorron välineenä. Tekoäly ei kykene harkitsemaan eettisiä näkökulmia, ja siksi sen ohjelmoinnissa tulee rajoittaa epäeettistä käyttäytymistä.

Tekoälykehitystä ohjataan kansallisella ja kansainvälisellä lainsäädännöllä ja merkittävimpänä askeleena lainsäädäntötyössä voidaan pitää Euroopan parlamentin kesällä 2023 hyväksymää tekoälyasetusta. Lisäksi eri ammattiryhmillä, yhteisöillä ja kulttuureilla on omat sosiaalisesti jaetut arvot ja normit sekä eettiset ohjeet, jotka niin ikään ohjaavat teknologiakehitystä.

Uuden teknologian käyttöönotossa sosiaalialalla on myös muistettava asiakkaat, joiden on tärkeä tietää missä kaikessa teknologiaa käytetään. Sosiaalialalla tekoälykehityksessä sekä tiedon lähteenä että kohteena ovat yhteiskunnan heikommassa asemassa olevat jäsenet. Heillä ei välttämättä ole mahdollisuutta käyttää teknologiaa ja jättää itse digitaalista jälkeä tekoälyn koulutuksessa käytettävään aineistoon. Toisaalta aineistojälki saattaa jäädä pelkästään esimerkiksi sosiaalialan interventioiden kautta. Tämä voi johtaa siihen, että vinoumien tunnistamisen sijaan tekoäly ruokkii – osin tahattomastikin – eriarvoistumista.

Lopuksi

Uuden tekniikan kehitys on prosessi, joka kulkee suunnittelusta toteutuksen kautta käyttöönottoon, ylläpitoon ja alasajoon. Vastuullisuus ei ulotu pelkästään kehitystyön ajalle, vaan vastuu on kannettava myös teknologisten ratkaisuiden jälkeen syntyvistä seuraamuksista, jotka eivät mahdollisesti ole vielä kehityshetkellä tiedossa. Jopa hyvin suunniteluilla teknologisilla ratkaisuilla voi olla kauaskantoisia sosiaalisia, poliittisia ja ekologisia vaikutuksia, joita ei olla kehitystyön aikana tunnistettu.

Sosiaalisten ongelmien ratkaisuun tähtäävässä tekoälyn koulutuksessa ja sovelluskehityksessä on välttämätöntä, että alan ammattilaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä kehittäjien kanssa. Samalla pitää pystyä varmistamaan, että tekoälyjärjestelmät noudattavat alan arvoja, normeja ja standardeja. Tämä on myös uusi osaamisvaade sosiaalialan ammattilaisille.

Tekoälyn avulla on mahdollista muuttaa sosiaalityötä ja tehostaa asiakkaille tarjottavia palveluita. Uuden teknologian laajamittaisen käytön esteeksi alalla on tunnistettu tiedon puute sekä tekniikkaan liittyvät ennakkoluulot. Sosiaaliala pystyy myös oppimaan terveydenhuollon digitalisaatiosta ja suunnittelemaan toimintatapoihin vaadittavia muutoksia.

Muutosvastarintaa voi loiventaa järjestämällä ammattilaisille riittävästi koulutusta, osallistamalla heitä käyttöönottoon ja varmistamalla riittävästi lähitukea koko järjestelmän elinkaaren ajalle. Ristiriitojen etsimisen sijaan on aika rakentaa siltoja uuden teknologian ja sosiaalialan välille.

Kirjoittajat

Katariina Hemming, YAMK-opiskelija, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveydenhuollossa. Savonia ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Liisa Klemola, lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School

Lähteet

Formosa, Paul 2021. Robot Autonomy vs. Human Autonomy: Social Robots, Artificial Intelligence (AI), and the Nature of Autonomy. Minds and Machines (Dordrecht) 31 (4): 595–616. https://doi.org/10.1007/s11023-021-09579-2.

Hallamaa, Jaana & Kalliokoski Taina 2022. AI Ethics as Applied Ethics. Frontiers in Computer Science (Lausanne) 4. https://doi.org/10.3389/fcomp.2022.776837.

Kivistö, Mari 2017. Sosiaalityö digitalisaatiossa ja eettisyyden vaade. Teoksessa: Kivistö, Mari & Päykkönen, Kirsi (toim.). Sosiaalityö digitalisaatiossa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C. Työpapereita 58. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. 21–42

Niiniluoto, Ilkka 2020. Tekniikan filosofia. Helsinki: Gaudeamus.

Reamer, Frederic G. 2023. Artificial Intelligence in Social Work: Emerging Ethical Issues. International Journal of Social Work Values and Ethics 20 (2): 52–71. https://doi.org/10.55521/10-020-205.

Vehko, Tuulikki, Hyppönen, Hannele, Ryhänen-Tompuri, Miia & Heponiemi, Tarja 2019. Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vaikutukset työhön ja työhyvinvointiin. Digityö ja stressi -hanke, loppuraportti. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952- 343-279-6 Viitattu 2.3.2024