Savonia-ammattikorkeakoulun digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalan opiskelija Minna Teiskonen kartoitti opinnäytetyössään Keski-Suomen hyvinvointialueen sekä Suomen Lähilääkäripalvelut Oy:n terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia etätutkimusvälineet sisältävästä hoitaja-avusteisesta etävastaanotosta sekä miten toimintamalli nähdään perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna (n = 7) ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Teiskosen tutkimus osoittaa, että etätutkimusvälineitä sisältävä hoitaja-avusteinen etävastaanotto nähdään myönteisenä toimintamallina, joka tukee perinteistä vastaanottotoimintaa sekä mahdollistaa potilaiden tarkemman diagnosoinnin ja perusteellisemman tutkimisen verrattuna pelkkään videovastaanottoon. Etätutkimusvälineet sisältävä hoitaja-avusteinen etävastaanottomalli parantaa lääkäripalveluiden saatavuutta erityisesti syrjäseuduilla ja vapauttaa lähivastaanottoaikoja niitä tarvitseville.

Videoyhteyden välityksellä tehtävät vastaanotot ovat lisääntyneet perusterveydenhuollon palvelujen jatkuvan kysynnän myötä (Hammersley ym. 2019). Etävastaanottojen myötä palveluja voidaan laajentaa ja lisätä paikkariippumattomasti (Heikkilä & Kianto 2023, 11). Etätutkimusvälineiden käyttö etävastanotolla mahdollistaa resurssien paremman kohdentamisen ja lisää terveydenhuollon saavutettavuutta (Wagner ym. 2023). Etätutkimusvälineitä hyödyntävä etäkonsultaatio tuo lisäresursseja resurssipulasta kärsiville terveydenhuollon palveluyksiköille (Monkowski ym. 2020). Videovastaanotot soveltuvat hyvin tilanteisiin, joissa potilaan ongelman arviointi ei vaadi fyysistä tutkimusta. (Hammersley ym. 2019.) Teiskosen opinnäytetyön tutkimustulokset tukevat aiempaa tutkittua tietoa.

Turvallisen etähoidon takaamiseksi käyttöönottovaiheessa on huomioitava useita seikkoja: ammattilaisille on tarjottava riittävä perehdytys ja toiminnalle on laadittava selkeät pelisäännöt. Lisäksi väärä potilasvalinta voi heikentää potilasturvallisuutta.

Teiskonen nostaa tutkimuksessaan esiin viisi keskeistä tekijää, jotka vaikuttavat hoitaja-avusteisten etävastaanottojen onnistumiseen etätutkimusvälineitä hyödyntäen.

Yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja toimintarajojen tulee olla määriteltyjä ennen palvelun käyttöönottoa. Etävastaanotolla tulee aina olla perehdytetty ammattilainen, jolla on osaaminen etätutkimusvälineiden käytössä. Koko henkilökunnan on oltava tietoisia toimintamallista.

Toimiva työparityöskentely edellyttää kokenutta etävastaanottohoitajaa ja etälääkäriä, jotka molemmat ovat sitoutuneita uudenlaiseen työskentelymalliin. Pysyvän työparin myötä työtavat hioutuvat ja yhteistyö sujuvoituu. Lääkärin vaihtuvuus tuo haastetta hoitajan työhön.

Hoidon tarpeen arviointi on kriittinen tekijä hoidon onnistumiselle. Hoidon tarpeen arvioinnin tekijän tulisi olla aina kokenut terveydenhuollon ammattilainen, jolla on käytössä yhteisesti sovitut kriteerit potilasvalintaan ja vastaanottoaikojen antamiseen. Oikea potilasvalinta lisää potilasturvallisuutta.

Etätutkimusvälineiden toimintavarmuus ja helppokäyttöisyys ovat keskeisiä toimivan etävastaanoton edellytyksiä. Laitteiden luotettavuus vaikuttaa merkittävästi henkilöstön työmotivaatioon ja etävastaanottojen sujuvuuteen.

On tärkeää, että tekninen tuki on henkilöstön saatavilla heti, mikäli teknisiä ongelmia ilmaantuu. Ilman nopeaa apua ja tilanteen korjausta voi tekninen ongelma johtaa vastaanoton keskeytymiseen.

Edellä mainittujen tekijöiden huomioiminen ja niiden toteuttaminen käyttöönotossa varmistavat turvallisen ja sujuvan etävastaanottopalvelun.

Kirjoittajat:

Minna Teiskonen, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Juhamatti Huusko, sivutoiminen tuntiopettaja, YTT, KTM, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Liisa Klemola, lehtori, FT, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

LÄHTEET:

Hammersley, Victoria, Donaghy, Eddie, Parker, Richard, McNeilly, Hannah, Atherton, Helen, Bikker, Annemieke, Campbell, John & McKinstry, Brian 2019. Comparing the content and quality of video, telephone, and face-to-face consultations: a non-randomised, quasi-experimental, exploratory study in UK primary care. British Journal of General Practice 69(689), 595-604. DOI:https://doi.org/10.3399/bjgp19X704573. Viitattu 8.11.2024

Heikkilä, Mikko & Kianto, Aino 2023. Hyvinvointialueiden digitalisaation kypsyysaste – Digitaalisten palveluiden tilanne ja kustannusvaikuttavimmat käytännöt. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. VATT muistiot 69. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/186561/vatt-muistiot-69-hyvinvointialueiden-digitalisaation-kypsyysaste-%E2%80%93digitaalisten-palveluiden-tilanne-ja-kustannusvaikuttavimmat-kaytannot.pdf?sequence=1. Viitattu 8.11.2024

Monkowski, Daniel, Rhodes, Luther V, Templer, Suzanne Kromer, Sharon, Hartner, Jessica, Pianucci, Kimberly & Kincaid, Hope 2020. A Retrospective Cohort Study to Assess the Impact of an In-patient Infectious Disease Telemedicine Consultation Service on Hospital and Patient Outcomes. Clinical Infectious Diseases 70(5), 763-770. https://doi.org/10.1093/cid/ciz293. Viitattu 8.11.2024

Wagner, Rafaela, Lima, Thalita Cecília, Silva, Marielen Ribeiro Tavares da, Rabha, Anna Clara Pereira, Ricieri, Marinei Campos, Fachi, Mariana Millan, Afonso, Rogério Carballo & Motta, Fábio Araújo 2023. Assessment of Pediatric Telemedicine Using Remote Physical Examinations with a Mobile Medical Device A Nonrandomized Controlled Trial. Jama Network Open 6(2). doi:10.1001/jamanetworkopen.2022.52570. Viitattu 8.11.2024