Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategian 2020 tavoitteena on uudistaa sote-palveluita, kehittää tiedonhallintaa ja lisätä sähköisten palveluiden käyttöä, jotta kansalaiset voivat tukea omaa hyvinvointiaan. Sähköiset ratkaisut edistävät palveluiden tasa-arvoista saatavuutta erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja erityisryhmille (Räty ym. 2020).

Ammattilaisilla on tärkeä rooli ohjata ja kannustaa potilaita sähköisten palveluiden käytössä. (Karisalmi ym. 2018; Kujala, ym. 2018.) Sähköisten terveyspalveluiden käyttöönotossa on kuitenkin haasteita. Digituen tarve on tunnistettu, mutta henkilöstö- ja aikaresurssit ovat rajalliset. (Koivisto, Koroma & Ruusuvuori 2019; Koskinen & Lindroos 2022.) Myös ammattilaisten puutteellinen osaaminen hidastaa sähköisten terveyspalveluiden käyttöönottoa. Henkilöstö tarvitsee koulutusta ja tukea etäpalveluiden käyttöön sekä ohjausta sähköisessä ympäristössä työskentelyyn ja asiakkaan kohtaamiseen. (Juntunen 2019; Kujala ym. 2018.)

Potilaiden kohtaaminen etäpalvelun avulla

Näsäsen (2024) opinnäytetyössä kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla 132:n Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) suun terveydenhuollon henkilöstön sähköisten terveyspalveluiden hyödyntämistä omassa työssään sekä tähän liittyvästä koulutustarpeesta.

Vastausten mukaan henkilöstö käytti jonkin verran sähköisiä terveyspalveluita omassa työssään. Henkilöstöstä 88 % (n=117) kertoi osaavansa hyvin tai melko hyvin tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvät asiat. Noin 62 % (n=82) koki, että sähköisten terveyspalveluiden osaaminen oli tärkeää tai melko tärkeää omassa työssään. Lähes puolet vastaajista 48 % (n=63) kertoi osaavansa hyödyntää sähköisiä terveyspalveluja asiakkaan omahoidon, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Noin kaksi viidesosaa (n=58) henkilöstöstä koki, ettei osaa työskennellä sähköisessä ympäristössä potilaan kanssa.

Suun terveydenhuollon henkilöstön koulutustarpeet

Suun terveydenhuollon henkilöstö oli kiinnostunut saamaan lisää koulutusta sähköisistä terveyspalveluista. Erityisesti sähköisten terveyspalveluiden sisällöstä ja potilasohjauksesta sähköisten terveyspalveluiden käytössä oltiin kiinnostuneita.

Mikäli koulutusta tarjottaisiin, hammashoitajista enemmistö 65 % (n=30) ilmoitti olevansa kiinnostunut ottamaan potilaan vastaan chat-palvelun avulla, kun taas suuhygienisteistä suurin osa 61 % (n=19) oli kiinnostunut ottamaan potilaan vastaan etäpalvelun avulla. Hammaslääkäreistä puolet ilmoitti, ettei ollut valmis ottamaan potilasta vastaan kummallakaan etäpalvelun avulla, vaikka saisivatkin siihen tukea ja koulutusta.

Laadukas koulutus takaa kehityksessä mukana pysymisen

Kyselytutkimuksen saatujen tulosten avulla voidaan kehittää laadukasta koulutusta sähköisistä terveyspalveluista suun terveydenhuollon henkilökunnalle. Suun terveydenhuollon on otettava askel digitalisaatioon unohtamatta henkilöstön tarpeita.

Artikkeli perustuu Helena Näsäsen (2024) opinnäytetyöhön Suun terveydenhuollon askel digitalisaatioon -kyselytutkimus suun terveydenhuollon henkilöstön sähköisten terveyspalveluiden osaamisesta ja koulutustarpeesta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.

Kirjoittajat:

Helena Näsänen, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Liisa Klemola, lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Elisa Snicker, lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Lähteet:

Juntunen, Anitta 2019. Digitaalisen osaamisen kehittäminen sote-alalla. Raportteja ja selvityksiä. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/179488/DIGIOS_28.5.2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 1.12.2023.

Karisalmi, Nina, Kaipio, Johanna & Kujala, Sari 2018. “The Role of Healthcare Personnel in Motivating and Guiding Patients in the Use of EHealth Services”. Finnish Journal of EHealth and EWelfare 10 (2-3), 210–220. https://journal.fi/finjehew/article/view/69145. Viitattu 15.1.2024.

Koivisto, Tiina Annamari, Koroma, Johanna & Ruusuvuori, Johanna 2019. “Professionals’ Views of Using Technology and Remote Services in Occupational Health Services”. Finnish Journal of EHealth and EWelfare 11 (3), 183-97. https://doi.org/10.23996/fjhw.77370. Viitattu 19.1.2024.

Koskinen, Katri & Lindroos, Sini 2022. Digituen löydettävyyden kipupisteet ja ratkaisun avaimet. Digituen löydettävyyskartoituksen tulokset. 23.3.2023. Pdf-tiedosto. https://dvv.fi/documents/16079645/20502009/Digituen-löydettävyyskartoitus-2022.pdf/47d38b73-a6d5-a59a-7f54-8f2fea9c03a5/Digituen-löydettävyyskartoitus-2022.pdf?t=1679479923324. Viitattu 29.11.2023.

Kujala Sari, Rajalahti Elina, Heponiemi Tarja & Hilama Pirjo 2018. Health Professionals’ Expanding eHealth Competences for Supporting Patients’ Self-Management. Studies in health technology and informatics 247, 181–185. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29677947/ . Viitattu 1.12.2023.

Räty, Laura, Huovinen, Susanna & Haatainen, Tuula 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön- strategia. Helsinki: STM. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8 Viitattu 20.1.2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuaika tuntematon. Suun terveydenhuolto. Verkkojulkaisu. https://stm.fi/suun-terveydenhuolto. Viitattu 26.2.2024.