Savonian ensimmäiset rikosseuraamusalan sosionomit valmistuivat tänä keväänä

Tänä keväänä Iisalmen kampuksella valmistuivat Savonian ensimmäiset rikosseuraamusalaan suuntautuneet sosionomit. Neljä alalla jo työskentelevää tuoretta sosionomia, Teemu Määttä, Jarmo Ryytty, Tomi Julkunen ja Petteri Miettinen, saavuttivat valmistumisen myötä merkittävän virstanpylvään urallaan.

-Valmistuneiden osaaminen on arvokasta sekä yhteiskunnalle että rikosseuraamusalan kehittämiselle. Työllisyystilanne on erinomainen, mikä heijastaa alan tärkeyttä ja näiden ammattilaisten kysyntää. Heidän asiantuntemuksensa tulee olemaan arvokasta erilaisissa rikosseuraamusalan tai muissa sosiaalialan tehtävissä, koulutuspäällikkö Anne Huovinen ja lehtori Johanna Ripatti kertovat.

Savonian sopimuspohjainen koulutusyhteistyö Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen kanssa käynnistyi, kun ensimmäiset opiskelijat aloittivat tammikuussa 2021 rikosseuraamusalan sosionomi (AMK) osaajapolun opinnot. Koulutus pohjautuu Savonian sosionomi-opetussuunnitelmaan. Opintojen myötä vahvistetaan erityisesti opiskelijoiden sosiaaliohjauksen osaamista. Syventävät opinnot toteutetaan yhteistyössä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen kanssa. Valinnaiset opintojaksot suuntaavat opiskelijan osaamista alan uusiin työtehtäviin ja varmistavat tarvittavan osaajamäärän Itä-Suomen alueelle.

Opiskelua työn ohella

Vastavalmistuneet sosionomit kertovat, että Savonialle opiskelemaan innosti mahdollisuus opiskeluun työelämän ohella monimuotototeutuksen ansiosta. Se, että lähijaksot pystyi suorittamaan lähellä omaa asuinpaikkaa, oli monelle ratkaiseva tekijä koulutukseen hakeutumisessa.

Onnistunut aikataulutus työelämän, opiskelun ja muun perhe-elämän kanssa osoittautuikin ensiarvoisen tärkeäksi opintojen etenemisen kannalta.

– Vanginvartijan työ itsessään on jo voimakkaasti henkisesti kuormittavaa, ja opiskelu työn ohella haastavaa, joten oli välillä vaikea sovittaa opiskelua sujuvasti työn ja siviilielämän osaksi. Työroolini saattovartijana johti kiireisimmissäkin opintojen vaiheissa pitkien saattovartiointien kautta ylitöihin ja epäsäännölliseen vuorokausirytmiin, joka ei ollut omiaan tukemaan opiskelujani, Petteri Miettinen muistelee.

Myös Jarmo Ryytty huomasi aikataulutuksen merkityksen opintojen etenemisessä.

– Tehtävien paljous ja vaatimustaso yllätti alussa, mutta siihen kyllä tottui. Aikatauluttaminen oli tärkeä tekijä kuormituksen hallinnassa ja tehtävien onnistuneessa suorittamisessa.

Kiireisinäkin jaksoina vahva yhteisöllisyys kannatteli opiskelijoita.

– Risen luokka oli pieni ja tiivis yhteisö, joka teki paljon yhteistyötä muiden sosionomi-opiskelijoiden kanssa. Siitä jäi hyviä muistoja nyt kun opiskelut ovat takanapäin. Tarinoita on paljon, osa huvittavampia, osa hikisempiä ja osa siltä väliltä, mitä on opiskelukavereiden kanssa kokenut, Teemu Määttä kertoo.

Vaikka opiskelussa riitti haastetta, hauskaakin oli ja monia hyviä muistoja jäi mieleen.

– Opiskeluaikana usealla eri opintojaksolla teimme asioita, jotka haastoivat omaa ajattelutapaa. Eräällä opintojaksolla ilmaisutaidon tunneilla opiskelijoille annettiin huivit ja niillä sai vapaasti viuhtoa itseään ilmaisten. Se oli niin hauskaa ja humoristista, että salissa kaikui voimakas nauru läpi oppituntien, Petteri Miettinen muistelee.

Koulutuspäällikkö Anne Huovinen ja lehtori Johanna Ripatti onnittelemassa vastavalmistuneita rikosseuraamusalaan suuntautuneita sosionomeja.

Uusia taitoja ja mahdollisuus uralla etenemiseen

Kun miehiä pyydetään kuvailemaan opiskelukokemusta kolmella sanalla, ovat vastaukset kaikilla samansuuntaisia: vaativa, antoisa ja palkitseva.

– Itselleni merkittävää oli ryhmä- ja parityöskentelyjen antoisuus ja opettavaisuus, joka kantaa pitkälle tämän päivän työelämässä. Esiintymisvarmuuden kasvaminen kulkee tämän seikan kanssa käsi kädessä, Ryytty kertoo.

Hänelle tuoreessa tutkinnossa on keskeistä myös sen mahdollistama eteneminen uralla.

– Tutkinto mahdollistaa etenemisen asiantuntijatehtäviin sekä jopa apulaisjohtajaksi vankilassa tai yhdyskuntaseuraamuksissa. Toisaalta sosionomikoulutus antaa valmiudet hakeutua myös ”siviilimaailman” työtehtäviin.

Myös Miettisellä on selvät suunnitelmat koulutuksen hyödyntämisestä.

– Tavoitteenani on hyödyntää tutkintoani mahdollisimman paljon. Syksyllä 2024 haen ensimmäistä esimiehen virkaani ja samoin syksyllä 2024 pyrin pääsemään siviilikriisihallinnan peruskurssille, joka mahdollistaisi oman alan komennuksen ulkomailla. Korkeakoulututkinto laajentaa huomattavasti mahdollisuuksia eri tehtäviin ulkomaisissa rotaatioissa.

Tuleville opiskelijoille he suosittelevat huolellista aikataulutusta.

Koulutus kannattaa aina

– Pyrin itse pitämään tiukasti kiinni suunnittelemastani aikataulusta ja onnistuin siinä mielestäni hyvin. Samaa suosittelen muillekin, Määttä kertoo.

Miettinen muistuttaa, että jos vastaan tulee vaikea paikka, opettajilta saa apua, kun sitä vain pyytää. On myös tärkeää muistaa saada vastapainoa opiskeluille harrastusten ja ihmissuhteiden kautta.

– Koulutus kannattaa aina! Älä stressaa: suunnittele, etsi tietoa, aikatauluta ja toteuta, Ryytty summaa.