Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton (2014) strategian mukaan luotettavan hyvinvointitiedon ja sitä tukevien palvelujen tulee olla helposti saatavilla, auttaen kansalaisia elämänhallinnassa sekä oman tai läheisten hyvinvoinnin edistämisessä. Sähköiset omahoitopalvelut ja niihin liittyvä omien tietojen hallinta voivat tukea terveysongelmien ennaltaehkäisyä, palveluntarpeen itsearviointia ja itsenäistä selviytymistä. (STM ja Kuntaliitto 2014.)

Yhtenä esimerkkinä sähköisistä palveluista on vuonna 2023 Pohjois-Savon hyvinvointialueella käyttöönotettu Omaperhe-verkkopalvelu. Verkkopalvelussa käsitellään raskauteen ja synnytykseen liittyviä asioita, vauvan ja alle kouluikäisen lapsen kasvua ja kehitystä. Lisäksi sivustolla on tietoa myös vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista. (Digifinland Oy, julkaisuaika tuntematon a.)

Jotta erilaisia palveluja pystytään hyödyntämään, tulee palvelun olemassaolo tietää. Bergströmin ja Leppäsen (2021) mukaan tunnettuuden parantamisessa markkinointiviestinnällä on merkittävä rooli. Markkinointiviestinnän tavoitteena on luoda tunnettuutta ja mielikuvaa organisaatiosta sekä antaa tietoa palveluista, mutta myös pyrkiä ylläpitämään sekä tuomaan uusia asiakassuhteita. (Bergström & Leppänen 2021, luku 5).

Teknologian lisääntyessä markkinointiin on tullut uusia tapoja asiakkaiden tavoittamiseksi, ja se on muuttunut monikanavaiseksi ja monivälitteiseksi viestinnäksi (Bergström & Leppänen 2021, luku 1.5).

Tärkein markkinointimuoto 2020-luvulla on digitaalinen markkinointi. Se tavoittaa asiakkaat reaaliaikaisesti eri muodoissa kuten sisältömarkkinointina, podcasteina, verkkosivujen muodossa tai sosiaalisen median markkinointina. (Lahtinen ym. 2022.) Digitaalisen markkinoinnin lisäksi perinteisellä markkinoinnilla on oma osuutensa palvelujen tunnettuuden lisäämisessä (Katrodia ym. 2022).

Sosiaalisessa mediassa eri tavoin toteutetut markkinointisisällöt kiinnittävät huomion ja ovat oiva keino tuoda palveluita esille. Jotta markkinointiviestintä on vaikuttavaa ja kohderyhmän tavoittaminen toteutuu, on heidän odotuksensa ja tarpeet tunnistettava. Viestintää tulee muotoilla kohderyhmän mukaisesti ja hyödyntää siihen erilaisia alustoja ja muita viestinnän keinoja (Juholin 2022, luku 1.).

Asiakkaiden kokemukset Omaperhe-palvelun markkinointiviestinnästä

Impiö ja Lahtoniemi (2024) kartoittivat opinnäytetyössään Omaperhe-palvelun asiakkaiden kokemuksia markkinointiviestinnästä. Tutkimuksen kohderyhmänä neuvolaikäisten lasten huoltajiin Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Kyselyyn vastasi 44 henkilöä.

Kyselytutkimukseen vastanneista 80 % (n = 35) koki, että tieto uudesta palvelusta tulisi saada neuvolasta tai perheentalolta. Vastaajien mukaan asiantuntijalta saatu suositus on tärkeä luottamuksen osoitus palvelulle, ja siksi uuden palvelun markkinointiin tarvitaan myös ammattilaisia. Vastaajista 5 % (n = 2) oli tutkimusajankohtana tutustunut Omaperhe-verkkopalveluun, kun taas 73 % (n = 32) ei ollut tutkimukseen vastatessaan kuullut palvelun olemassaolosta.

Palvelua koskevan tiedon löytymistä sosiaalisesta mediasta, erityisesti Facebookista, toivottiin runsaasti (70 % vastanneista, n = 31). Noin kaksi kolmannesta (n = 28) vastaajista toivoi saavansa tietoa palvelusta hyvinvointialueen verkkosivuilta.

Tutkimustuloksissa kiinnostavimmiksi sosiaalisen median toteutustavoiksi toivottiin tilannekuvia, tarinoita ja videoita. Myös erilaisten tietoiskut olisivat vastaajien mielestä kiinnostavia.

Kyselyssä kartoitettiin myös, millaisista Omaperhe -verkkopalvelun sisällöistä vastaajat olisivat kiinnostuneita. Kaksikolmasosaa vastanneista huoltajista olisi kiinnostunut (n = 27) lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä lapsen tunnetaidoista.

Tulosten perusteella kehittämisehdotuksia Omaperhe-palvelun markkinointiin

Kehittämisehdotuksena nousi esille monipuolinen markkinointi useissa eri kanavissa. Kiinnostavimpien aiheiden yhdistäminen sosiaalisen median kautta toteutettavaan markkinointiviestintään voisi herättää mielenkiinnon palveluun tutustumiseen entistäkin paremmin.

Kohdennettu mainonta on huomioitava asia markkinointia suunnitellessa: Lapsiperheille tarkoitetun sähköisen palvelun markkinointia tulisi olla siellä, missä lapsiperheet ovat ja mistä tieto helposti huomataan, kuten neuvolakortin kannessa.

Artikkeli perustuu Jaana Impiön ja Sari Lahtoniemen opinnäytetyöhön Sähköinen perhekeskus – asiakkaiden kokemuksia Omaperhe-verkkopalvelun markkinointiviestinnästä PohjoisSavossa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024081424156

Kirjoittajat:

Jaana Impiö, Digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Sari Lahtoniemi, Digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Liisa Klemola, lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Artikkelin oikeinkielisyyden tukena on hyödynnetty tekoälyä (Copilot). Artikkelin kuva on tuotettu MS Bing Image Creatorilla.

Lähteet:

Bergström, Seija & Leppänen, Arja 2021.Yrityksen asiakasmarkkinointi. Verkkokirja. Edita, Helsinki. https://www.ellibslibrary.com/reader/9789513783082. Viitattu 10.9.2024

Juholin, Elisa 2022. Communicare! Ota viestinnän ilmiöt ja strategiat haltuun. Verkkokirja. Infor, Helsinki. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-5928-52-5. Viitattu 19.10.2023

Katrodia, Ankit 2022. A Comparative study of social media and Conventional marketing – A Case Study. African Journal of Business and Economic Research; London Vo. 17, Iss 3. 171–190. https://journals.co.za/doi/abs/10.31920/1750-4562/2022/v17n3a8.

Lahtinen, Niko, Pulkka, Kimmo, Karjaluoto, Heikki & Mero, Joel 2022. Digimarkkinointi. Verkkokirja. Alma Talent, Helsinki. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/JABBXXBTABGEE#kohta:Digimarkkinointi/piste:tSV

STM ja Kuntaliitto 2014. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena – Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8. Viitattu 10.9.2024.