Pohjois-Savon hyvinvointialueella otettiin käyttöön digitaalinen potilassiirtojärjestelmä toukokuussa 2023. Digitaalisen potilassiirtojärjestelmän käyttöönotto vaikuttaa merkittävästi terveydenhuollon ammattilaisten työhön ja potilaiden jatkohoitohoitoprosessiin. Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksen sairaanhoitajien kokemukset uudesta järjestelmästä tarjoavat arvokasta tietoa sen vaikutuksista ja mahdollisuuksista.

Digitaalinen murros terveydenhuollon ammattilaisten työssä

Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategian yhtenä tavoitteena on henkilöstön työkuorman keventäminen digitaalisilla ratkaisuilla. Digitalisaatioon sisältyykin prosessien ja toimintamallien uudistaminen ja kehittäminen organisaatiossa tiedonhallinnon mahdollistamana. Terveydenhuollon ammattilaiset hyödyntävät työssään yhä enemmän erilaisia potilastietojärjestelmiä päätöksenteon tukena. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023)

Järjestelmien käytön toimivuus sekä kattavan ja ajantasaisen tiedon saanti vaikuttaa olennaisesti ammattilaisten työn sujuvuuteen. Potilastietojärjestelmiä tarkasteltaessa näyttäisi haasteeksi muodostuvan esimerkiksi organisaatioiden välisen tiedonkulun puute. (Vehko ym. 2018.) Myös Tamminen & Metsävainio (2015) korostavat tiedonkulun on tärkeyttä potilaan hoitovastuun siirtyessä. Potilassiirtojärjestelmien näkökulmasta tärkeän tiedon siirtämisessä voidaan käyttää esimerkiksi ISBAR- raportointityökalua, jotta kattava ja oikeanlaisen tieto välittyy jatkohoitoprosessissa.

Sairaanhoitajien kokemuksia digitaalisen potilassiirtojärjestelmän käytöstä

Päivystyksen sairaanhoitajat kokivat digitaalisen potilassiirtojärjestelmän käytöllä useita hyödyllisiä vaikutuksia päivystyksen sairaanhoitajien työhön. Yksi merkittävimmistä hyödyistä oli työajan vapautuminen välittömään potilastyöhön, puhelinliikenteen vähentyessä. Viestinnän ja tiedonkulun koettiin kehittyneen, järjestelmässä tapahtuvan kattavan kirjallisen dokumentaation avulla. Myös jatkohoidon logistiikka ja koordinointi on kehittynyt parantuneen hoidon jatkuvuuden ja järjestelmän tarjoamien toiminnallisuuksien avulla.

Vaikka digitaalinen potilassiirtojärjestelmä tarjoaa monia etuja, sairaanhoitajat ovat kohdanneet myös haasteita sen käytössä. Työnkuvan muutoksen hyväksyminen ja järjestelmien välinen integraation puute vaativat huomiota kehitystyössä.

Kuva 1: Sairaanhoitajien kokemuksia digitaalisen potilassiirtojärjestelmän käytöstä

Järjestelmien toimivuus avainasemassa myös jatkossa SSA

Yhteenvetona voidaan todeta, että digitaalinen potilassiirtojärjestelmä voi merkittävästi tehostaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja parantaa potilaiden jatkohoitoprosessia. Jatkossa on tärkeää panostaa järjestelmien toimivuuteen ja ammattilaisten osaamisen kehittämiseen, jotta digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä päivystyksen sairaanhoitajan työnkuvaa, kirjaamista ja viestintää, potilaan jatkohoitoprosessia sekä digitaalisen potilassiirtojärjestelmän toiminnallisuuksia.

Kirjoittajat:

Sonja Savolainen, sairaanhoitaja, sosiaali- ja terveysalan digitalisaation asiantuntija (YAMK), Savonia- ammattikorkeakoulu

Teija Niskanen, Lehtori, KTM, Savonia ammattikorkeakoulu, liiketalous ja jatkuvan oppimisen yksikkö

Elisa Snicker, Lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Artikkeli perustuu Sonja Savolaisen YAMK opinnäytetyöhön ”SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA DIGITAALISEN POTILASSIIRTOJÄRJESTELMÄN KÄYTÖSTÄ” (2024) Koko opinnäytetyö on luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069443

Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Verkkojulkaisu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6

Tamminen J. & Metsävainio K-M. 2015, hyvä tiedonkulku parantaa potilasturvallisuutta. Verkkojulkaisu. https://say.fi/files/tamminen_metsavainio_hyva_tiedonkulku_parantaa_potilasturvallisuutta.pdf.

Vehko T., Hyppönen H., Ryhänen M., Tuukkanen J., Ketola E. & Heponiemi T. 2018. Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi- terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. FinJeHeW 2018;10(1). Verkkojulkaisu. https://journal.fi/finjehew/article/view/65387