Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa tuotetaan hyviä ja tehokkaasti terveysalan ammattisuomea opettavia verkkosisältöjä avoimesti julkaistaviksi. JOTPA:n rahoittamassa hankkeessa verkkosisällöistä vastaa Savonia-ammattikorkeakoulu, joka haluaa kehittää sisällöistä niin hyviä, että terveydenhuoltoon työllistyvät maahan muuttaneet pystyvät tekemään työtänsä sujuvasti suomen kielellä ja varmistamaan siten potilasturvallisuuden toteutumisen.

Kuvateksti: Oppimisanalytiikan työkaluja käyttämällä opettaja voi kehittää verkkokursseja niin, että oppiminen tehostuu eritasoisilla oppijoilla. Kuva: Pxhere, CC0.

Tavoitteiden pitää olla selkeät opettajalla ja opiskelijalla

Oppimisanalytiikan määritellään Oppimisananalytiikan käsikirjassa (Kajasilta, H., Christopoulos, A., Laakso, M.-J. julkaisuaika tuntematon) olevan ”opiskelijoiden oppimistapahtumissa tuottaman datan mittaamista, keräämistä, analysointia ja raportointia, jotta oppimista voidaan ymmärtää ja optimoida niissä ympäristöissä, joissa oppiminen tapahtuu”. Suuri osa oppimisanalytiikan hyödyntämisestä on teknisiä ratkaisuja, mutta niiden taustalla pitää olla ajan kanssa tehtyä ajatustyötä. Opettajan pitäisi varmistaa, että kunkin kurssin tavoitteet ovat hänelle itselle selkeät: millaista oppimista kurssilla tavoitellaan? Tavoitteet on hyvä sanallistaa opiskelijalle niin, että hänkin voi niihin sitoutua. Tälle kohderyhmälle tavoitteet on hyvä esittää paitsi tekstinä, myös esimerkiksi videolla.

Terveysalan suomea 1, 2 ja 3 -kursseilla päätavoitteet esitetään sanallisesti kurssin etusivulla, lisäksi tekstinä ja videolla kurssien sivuilla ”Perustietoja kurssista”. Tavoitteisiin palataan myös automatisoiduissa palautteissa tähän tyyliin: ”Hups, et vielä saanut tarpeeksi pisteitä. Lääkehoidon verbit pitää oppia hyvin, että voit tehdä hoitotyötä Suomessa. Opiskele lisää ja yritä uudelleen!”. Myös esimerkiksi H5P-työkalulla luoduissa Course Presentation -esityksissä muistutetaan, miksi on tärkeää oppia juuri tämä sanaston tai kielenkäyttötilanteen osio hyvin.

Kohderyhmä vaikuttaa kurssin luomiseen

Kurssia luotaessa pitäisi voida arvioida ja mahdollisesti pilotinomaisesti hiukan mitata kohderyhmää ja opiskelijoiden osaamista sekä pohtia, miten pohjatiedot ohjaavat opetustapojen valintoja ja ohjauksen tarvetta verkossa. Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeessa opiskelijoiden taitotason arviointia varten suoritettiin eri kielen osa-alueita mittaava valintakoe, joten osaamisen taso oli tiedossa etukäteen. Taitotaso oli suurella osalla opiskelijoista peruskielitaidon taso, A2. Koska haluttiin opettaa ammattisuomea, määriteltiin ensimmäinen kurssi samaiselle kielitaidon lähtötasolle, jotta voitiin samalla kerrata A2-tason taitoja sekä aloittaa ammattisuomea opiskelu.

Edistyneempien opiskelijoiden osaaminen pyrittiin arvioimaan tarkemmin viimeistään HOPS-keskusteluissa, jolloin heidät voitiin ohjata suoraan sopivalle taitotasolle oppimaan ammattisuomea: Terveysalan suomea 2 | B1 – tai Terveysalan suomea 3 | B2 -kurssille. Tosin tässä huomioitiin myös henkilön digitaaliset ja itseohjautumisen taidot. Jos verkossa työskentely itsenäisesti ei HOPS-työskentelyssä tuntunut luontuvan, oli parempi aloittaa alemman kielitaitotason kurssilta, jolloin opiskelija sai tärkeät tukitaidot haltuun sisällöllisesti hiukan helpompia tehtävien tehden. Näin pyrittiin välttämään opiskelijoiden turhautuminen – heille annettiin myös mahdollisuus konsultoida suomen opettajaa tilanteessa, jossa kurssi tuntuisi liian helpolta tai vaikealta.

Oppimisanalyytiikka auttaa opiskelijaakin jokaisella opiskelukerralla. Opiskelija esimerkiksi voi nähdä kurssilla koko ajan, miten paljon hän on tehtäviä suorittanut (kohdasta ”eteneminen” tai ”edistymisen seuranta”), ja voi nähdä myös, kuinka paljon hän on pisteitä kerännyt ja mihin arvosanaan pistemäärä riittää. Tämä voi motivoida entistä parempaan tai nopeampaan suoritukseen: nälkä tunnetusti kasvaa syödessä!

Ensimmäinen toteutuskerta usein vasta pilotti

Kun luodaan 100-prosenttisesti verkossa suoritettavia kursseja, on ensimmäinen toteutuskerta usein vasta aloituspiste. Kurssit vaativat pääsääntöisesti paljon kehittämistä, ja siinä työssä opiskelijoiden palaute ja oppimisanalytiikan työkalut auttavat paljon.

Kun tavoitteet ja kohderyhmä on määritelty hyvin, opettaja pystyy tunnistamaan ja tiedostamaan kurssin haasteelliset kohdat ja ohjeistamaan ja tukemaan niissä kohdissa opiskelijoita, jotka tarvitsevat sitä. Ohjesivuja ei verkkokursseilla juurikaan Savoniassa saatujen käytännön kokemuksien mukaan lueta, mutta esimerkiksi palautteissa annetut vinkit sekä tehtäviin ujutetut vinkit info- tai kysymysmerkkipuhekuplien muodossa tulevat luetuiksi paremmin.

Erilaisten oppimispolkujen luominen on verkossa mahdollista. Voidaan auttaa opiskelijaa hahmottamaan, mitä hän jo osaa, mitkä asiat voivat johtaa oppimiseen ja mitkä eivät sekä ennustaa hänelle, miten taito kehittyy, jos opiskelussa on puutteita. Oppimisanalyytiikka on tässä tärkeässä roolissa. Verkossa voidaan antaa yksilöityä oppimisen tukea, kun automaattiset toiminnot valjastetaan auttamaan opetuksessa.

Esimerkiksi Moodle-oppimisympäristössä oppimista voidaan eriyttää erilaisin teknisin keinoin, kun on ensin havaittu kohderyhmässä olevan eriyttämisen tarvetta. – Esimerkiksi kielen oppimisessa keskeistä oppimissisältöä sisältävien tehtävien jälkeen voisi olla Moodlen Rajoita pääsy -toiminnolla tehtävä, johon ohjautuisivat opiskelijat, jotka eivät ole saaneet ensimmäisellä kerralla tuota keskeistä oppimissisältöä sisältäviä tehtäviä läpi hyväksymisrajan mukaisesti. Tällöin tulisi esiin esimerkiksi yksinkertaisia kertaustehtäviä, kuvailevat suomen opettajat Kukka-Maaria Raatikainen ja Essi Markoff seuraavia kehittämistoimenpiteitä omilla terveysalan suomen kielen kursseillaan. Kertaustehtävien jälkeen opiskelija ohjautuisi rakentamaan tuon juuri kertaamansa päälle uutta oppia suorittamalla uudelleen alkuperäiset tehtävät, joissa ei heti menestynyt.

Oppimisanalytiikan hyödyntämistä kurssien jatkokehittämisessä

Hankkeen puolivälin tienoilla Terveysalan suomen verkkokursseilla oli opiskellut jo kymmeniä ihmisiä, ja pystyimme analysoimaan, millaista oppimista oli syntynyt ja oliko se tavoitteiden mukaista. Toki opettaja tapasi opiskelijoita myös Zoom-tunneilla, ja pystyi jo ennen analyysivaihetta näkemään muutoksen entiseen, verrattaessa hänen vuonna 2017 aloittamansa terveysalan opiskelijoiden ryhmän kanssa, joille ei vielä ammattisuomen kursseja ollut juurikaan tarjolla.

– Tietyt yksinkertaiset asiat kuten päivämäärien ja kellonaikojen ymmärtäminen ja ääneen sanominen onnistuivat todella paljon paremmin kuin aiemmin. Myös esimerkiksi puhekielen ”ykköset, kakkoset ja ysit” hahmottuivat oikeiksi numeroiksi jo ensimmäisellä yrittämällä – verrattuna aiempiin kokemuksiin, joissa puhekielen numerot tulivat usein täydellisenä yllätyksenä opiskelijoille, kuvailee suomen opettaja Kukka-Maaria Raatikainen. Oppimisanalyytikan raporteista Raatikainen ja Markoff pystyivät näkemään, että juuri esimerkiksi päivämäärien sanelutehtäviä oli jouduttu tekemään lukuisia kertoja – lopulta onnistuen tehtävissä hyväksytyn arvoisesti!

– Seuraavaksi opiskelijoille voidaan luoda automaattisia viestejä tiettyihin keskeisiin opiskelun vaiheisiin, joilla tsempataan opiskelijaa jatkamaan opiskelua tai esimerkiksi muuttamaan tapaansa opiskella, mikäli hän on toistuvasti saanut pisteitä alle tehtävien hyväksymisrajan. Automaattiset viestit voisivat olla videoita, joilla opettaja kehuu ja ohjaa opiskelijaa – videot tuntuvat henkilökohtaisilta, ne voidaan ajoittaa tulemaan juuri oikeaan opiskeluvaiheeseen ja niiden näkymistä voidaan rajoittaa vain tietyllä tavalla edenneille, kuvailee Savonian digipedagogiikan asiantuntija Anuliina Savolainen.

Miten opiskelija seuraa omaa edistymistään?

Esimerkiksi Moodlessa opiskelija näkee visuaalisesta Edistymisen seuranta -madosta, onko hän tehnyt tehtävät, tai onko niitä vielä kesken (ei tarpeeksi pisteitä) tai onko tehtäviä kokonaan tekemättä. Tämän lisäksi hän voi itse klikata sivulle Arvioinnit > Käyttäjän raportti ja saada tietää reaaliaikaisesti oman edistymisensä tilanteen. Näkymässä esitetään mm. kaikki kurssin pakolliset tehtävät, niiden painoarvo kurssilla, niiden pisteytys ja paljonko opiskelija on saanut pisteitä.

Jos kurssin arviointi perustuu summautuviin yhteispisteisiin, hän näkee Käyttäjän raportti -näkymästä myös sen hetkisen summan ja voi arvioida omaa panostustaan kurssiin toivomansa arvosanan suhteen. Läpinäkyvä arviointi parantaa opiskelijan sitoutumista kurssiin merkittävästi. Opiskelijalle on oltava riittävän selkeät ja yksinkertaiset ohjeet, että hän tietää, mistä hän voi seurata edistymistään ja nähdä myös tulevan arvosanan.

Tietosuoja ja oppimisanalytiikka

Moodlen analyyttisillä työkaluilla voidaan selvittää myös paljon muuta kuin edellä mainittuja. Voidaan ottaa selville esimerkiksi omistautumista kurssilla opiskeluun, kurssilla / tietyissä tehtävissä käytettyä aikaa tai tehtävien eri suorittamiskerroista saatuja pistemääriä. Oppimisanalytiikan hyödyntäminen onkin pitkä prosessi, eikä verkkokurssista voi tulla täydellinen ensimmäisellä suorituskerralla. Seuraavaa suorituskertaa varten on hyvä pohtia esimerkiksi tällaista ajatusketjua: tavoite oli tämä – hyödynsimme tätä työkalua – mahdollistuiko oppiminen? Jos vastaus on ”ei”, voidaan tehdä muutoksia, joiden jälkeen pohditaan taas kurssin jälkeen, johtivatko muutokset toivottuihin tuloksiin? Käytännössä usein riittää, kun parantelee tehtävää tai sen ohjeistusta niin, että se on ymmärrettävämpi suorittaa.

On myös huomioitava, että kun kerätään oppimisanalytiikkaa, on tärkeää osata tulkita sitä oikein. Opettaja voi myös ylikuormittua, jos hän lähtee tulkitsemaan sitä väärin.

Lisäksi kannattaa muistaa, että osaa opiskelijoista arveluttaa tietoturva. Onkin tärkeää esittää kurssilla läpinäkyvästi, mitä tietoa kerätään opiskelijan toiminnasta ja millä tavalla se tehdään, sekä kuvata, miksi on tärkeää kerätä tätä tietoa. On tärkeää, että tiedon kerääjä ja tulkitsija ymmärtää oppimisanalytiikkatyökalujen visualisointien tarkoituksen ja sen, mitä tulkintoja niiden pohjalta voidaan tehdä, painotetaan myös Oppimisanalytiikan käsikirjassa (Kajasilta, H., Christopoulos, A., Laakso, M.-J. julkaisuaika tuntematon).

Lähteet:

Kajasilta, H., Christopoulos, A., Laakso, M.-J. julkaisuaika tuntematon. Oppimisanalytiikan käsikirja. Oppimisanalytiikan keskus. Turun yliopisto. https://projects.tuni.fi/uploads/2021/10/a607d223-oppimisanalytiikan-kasikirja-apoa.pdf

Terveysalan suomea -verkkokurssit on tuotettu hankkeessa Sairaanhoitajaksi Suomessa, ja hankkeen rahoittaja on JOTPA, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Voit lukea lisää verkkokurssien toteutuksesta kesällä 2024 julkaistavasta Klaara-blogista: Selkomukautukset terveysalan suomen oppijoiden verkkokursseilla.

Kirjoittaja:

Kukka-Maaria Raatikainen

suomen kielen ja viestinnän lehtori

Sairaanhoitajaksi Suomessa -hankkeen projektityöntekijä

Savonia-amk