Opinnollistaminen, työelämän ja oppimisen integrointi, on keskeinen osa nykyaikaista ammattikorkeakoulutusta. Sosionomien (AMK) pätevöittävät opinnot varhaiskasvatuksen sosionomien tehtäviin (60 op) -hankkeessamme (Jotpa-rahoitus) olemme huomanneet, että työelämäyhteistyön kehittäminen opinnollistamisen näkökulmasta edellyttää tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen ja työelämän toimijoiden välillä. Tämä yhteistyö mahdollistaa sen, että opiskelijan oppimisprosessi sidotaan tiukemmin työelämän tarpeisiin, ja samalla työelämän toimijat voivat hyödyntää opiskelijoiden tuoreita näkemyksiä ja osaamista. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi kehittäminen tapahtuu em. näkökulmat huomioiden yhdessä.

Työelämäyhteistyön kehittämisessä on varmistettava, että työelämän projektit ja tehtävät ovat pedagogisesti mielekkäitä ja tukevat opiskelijoiden oppimistavoitteita. Tämä edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua oppilaitoksen ja työelämän välillä. Opinnollistettujen oppimistehtävien tulee vahvistaa opiskelijan oppimisen tavoitteita sekä kytkeytyä työelämän arjesta nouseviin kehittämishaasteisiin. Osaamisen rakentumisen tulee edetä sosionomien kompetenssien mukaisesti.

Teoreettinen tieto syvensi osaamista ja ammatti-identiteettiä

Jotpa-hankkeen välipalautteessa opiskelijat kokivat varhaiskasvatukseen kytkeytyvän teoriapohjansa vahvistuneen ja tämä lisäsi työskentelyvarmuutta. Teoreettinen tieto auttoi syventämään reflektiivistä osaamista ja tukemaan varhaiskasvatuksen sosionomin ammatti-identiteettiä. Itsereflektio sekä osaamisen sanoittaminen olivat tärkeitä opintojen aikana. Opiskelijoiden ammatillisuus vahvistui siten, että he saivat taitonsa paremmin esille ja pystyivät hyödyntämään opintojen aikana vahvistunutta osaamistaan työssään. Erityisesti pedagoginen osaaminen, lapsilähtöinen työskentelytapa ja lapsen osallisuuden vahvistaminen toivat uusia näkökulmia varhaiskasvatuksen sosionomiksi pätevöityville sosionomeille.

Opiskelijat arvioivat palautteessaan, että opintojen alkuvaiheessa parhaiten oppimista tukivat opinnollistamisen tehtävät, jotka he pystyivät liittämään omaan työpaikkaansa. Osa opiskelijoista ei kuitenkaan tuolloin vielä työskennellyt varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä ja he kokivat vaikeutena löytää omasta työstään opinnollistamisen toteutusmahdollisuuksia.

Suurimpana haasteena palautteessa mainittiin varhaiskasvatustyön kiireisyys ja ajan puute, mikä vaikeutti opinnollistamisen tehtävien suunnittelua työyksikössä. Myös opiskelijan kaksoisrooli työntekijänä ja opiskelijana koettiin haastavaksi, sillä työntekijän on kannettava kokonaisvastuu käytännön työstä.

Opinnollistamisen prosessin aikana syntyi myös monenlaisia onnistumisen kokemuksia. Opiskelijat kokivat voivansa kehittää omaa työtään ja tuoda koulutuksesta saatuja uusia näkökulmia ja teoriaa työtiimiin. Opiskelijat kokivat tärkeinä ja merkityksellisinä saamansa tuen tiimistä ja esihenkilöiltä. Työpaikoilla saatu tuki ja kiinnostus opinnollistamisen tehtäviä kohtaan olivat merkittäviä tekijöitä luomaan innostusta ja yhteisöllistä oppimista. Opinnollistamisen toteutuksista saatiin positiivista palautetta lapsilta ja vanhemmilta. Lisäksi opinnollistamisen tehtävät rakensivat osallistavaa toimintakulttuuria ja myönteistä tunneilmastoa työpaikoille. Useat tehtävät kohdentuivat lapsilähtöisyyteen ja osallisuuden vahvistamiseen.

Opinnollistettujen tehtävien onnistumista edistivät työtiimin myönteinen suhtautuminen, yhteissuunnittelu ja aikataulutus tiimissä. Työpaikoilla opiskelijat saivat tukea esihenkilöiltä ja tiimiyhteistyöstä. Lisäksi osa opiskelijoista sai palkallisia vapaapäiviä opintojen suorittamiseen sekä aikaa opiskelulle työpäivän aikana.

Opinnollistamisen työelämäyhteistyön kehittämisessä on olennaista luoda rakenteita kumppanuuksille. Tämä edellyttää säännöllisiä tapaamisia ja keskusteluja. Ennakkoon sovituissa palautekeskusteluissa oppilaitoksen ja työelämän toimijat arvioivat yhteistyön sujuvuutta ja tuloksia. Pitkäjänteiset suhteet auttavat luomaan luottamusta ja varmistavat, että sekä opiskelijat että työelämän edustajat kokevat saavansa yhteistyöstä hyötyä. Opinnollistamisen tehtävät voivat toimia osana palveluja ja laadun kehittämistä.

Kirjoittajat

Auli Pohjolainen, sosiaalialan lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu

Marjaana Tuovinen, sosiaalialan lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, sosiaalialan yliopettaja, Savonia ammattikorkeakoulu