Marraskuun viimeisellä viikolla vietetään valtakunnallista omaishoitajien viikkoa. Kyseessä on vuosittain järjestettävä teemaviikko, jonka avulla nostetaan esiin Omaishoitajaliiton ja sen jäsenyhdistysten vaikuttamistyötä. Omaishoitoyhdistysten OmaisOiva-toiminnan kautta omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista pyritään tukemaan tiedottamisen, neuvonnan, vertaistoiminnan ja valmennusten avulla. Tavoitteena on omaishoitajien oman omaishoitajuuden tunnistaminen, hyvinvointiosaamisen vahvistaminen ja arjen selviytymisessä tukeminen. Omaishoitajien riskiä jäädä syrjään ja kokea yksinäisyyttä vähennetään vahvistamalla omaishoitajien osallistumisen ja vertaistuen saamisen mahdollisuuksia. Omaishoitajaliittoon kuuluu 57 paikallisesti ja alueellisesti toimivaa, rekisteröityä omaishoitajayhdistystä. (Omaishoitajaliitto.)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelman (yamk) opiskelija Päivi Oikarisen (2024) opinnäytetyössä selvitettiin, miten omaishoitoyhdistys voi tukea työssäkäyvien omaishoitajien hyvinvointia. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella sosiaalista verkkoa hyödyntäen. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry, jossa Oikarinen vastaa OmaisOiva-toiminnasta.

Omaishoito on merkittävä osa palvelujärjestelmää

Omaishoitotilanne voi syntyä äkillisesti tai vähitellen läheisen sairauden, vammautumisen tai ikääntymisen myötä. Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoito on yhteiskunnan näkökulmasta kustannustehokasta. Nykyisellään se maksaa 4,2 miljoonaa euroa. Mikäli omaishoitoa ei olisi, yhteiskunnan maksettavaksi tästä hoidosta tulisi 1,2 miljardia. (Ilmarinen, K. ym. 2024.)

Panostamalla enemmän omaishoitoa tukeviin asioihin syntyy taloudellista säästöä, ja omaishoitajat pystyvät kantamaan yhteiskunnan hoito- ja hoivavastuusta ison osan. Vaikka hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus omaishoidon sekä tarvittavien tukipalveluiden järjestämisestä (L 2.12.2005/937), omaishoitoyhdistyksillä on merkittävä tehtävä julkisten tukipalvelujen täydentäjänä. Valtion vuoden 2025 terveyden edistämisen määrärahan painopisteissä keskitytään omaishoitajien hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen (THL). Nykyisen hallituksen ohjelmassa järjestöavustuksia suunnataan omaishoitajien toimintakyvyn ylläpitämiseen (Valtioneuvosto 2023).

Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen

Suomessa 80 prosenttia hoivasta on omaisten ja läheisten vastuulla. Yli 700 000 henkilöä hoitaa iäkästä, sairasta tai vammautunutta läheistään päivätyön ohessa. Omaishoitajien tarve kasvaa entisestään väestön ikääntyessä. Monet työssä käyvistä omaishoitajista luopuvat ansiotyöstään osittain tai kokonaan hoivavastuun kasvaessa, vaikka vaativissa hoivan tarpeissa palveluiden järjestäminen kuuluisi hyvinvointialueelle. Poissaolo työelämästä heikentää omaishoitajien sosiaaliturvaa ja asemaa työmarkkinoilla. (Omaishoitajaliitto 25.11.2024.) Omaishoitajuuden vaikutukset voivat ilmetä stressinä, terveyden ja elämänlaadun heikentymisenä sekä taloudellisena epävakautena sitä mukaa kuin hoidon vaativuus kasvaa (Keväjärvi, M., Lindholm, M. & Reiman, A. 2020). Omaishoitajuus voi jatkua vuosia, ja siksi on tärkeää huolehtia omaishoitajien erilaisista tukitoimista ja palveluista.

Työssäkäyvät omaishoitajat ja läheishoivaajat tekevät käytännössä kahta työtä. Oikeanlaisella tuella pystytään tukemaan omaishoitajaa näissä kaksoisrooleissa sekä ehkäisemään omaishoitajaa sairastumista itse tai joutumasta jopa ennenaikaiselle eläkkeelle. Työyhteisössä avoin ilmapiiri ja erilaiset joustot tukevat omaishoidon ja ansiotyön yhdistämistä. Liukuva työaika, työaikapankki, etätyö ja mahdollisuudet palkattomaan vapaaseen sekä osa-aikatyöhön helpottavat omaishoitajan arjen suunnittelua sekä yllättäviin tilanteisiin reagoimista. Kaikkiin omaishoitotilanteisiin kuuluu ennalta-arvaamattomia asioita ja näissä tilanteissa työpaikan joustot auttavat hoivaajan jaksamista. Kaikissa työpaikoissa tällaiset joustot eivät kuitenkaan ole mahdollisia.

Työssä käyvien omaishoitajien jaksaminen

Opinnäytetyön keskeinen tulos osoitti, että ne työssä käyvät omaishoitajat, jotka eivät täyttäneet omaishoitajuuden kriteereitä hakiessaan omaishoidon tukea, kokivat hyvinvointinsa huonommaksi kuin muut. Kielteisen omaishoitotuen päätöksen saaneet olivat jääneet ilman minkäänlaista lakisääteistä tukea. Työssä käyvät omaishoitajat kokivat tarvitsevansa konkreettista apua läheisensä hoitoon. Lisäksi he toivoivat saavansa neuvontaa ja ohjausta päästäkseen tarpeenmukaisen tuen ja palvelujen piiriin. Työssä käyvät omaishoitajat voisivat hyötyä aiempaa enemmän omaishoitoyhdistysten tarjoamasta keskusteluavusta, virkistystoiminnasta, vertaistuesta ja muista tukimuodoista. Jotta tämä mahdollistuisi, tämä omaishoitajien ryhmä on tunnistettava ja heitä on osattava ohjata yhdistyksen toimintoihin. (Oikarinen, P. 2024.)

Lentokoneesta tuttu kehotus -Laita maski ensin omille kasvoille ja sitten vieruskaverin kasvoille, pätee omaishoidossakin. Kun omaishoitaja voi hyvin, läheinenkin saa parhaan mahdollisen hoivan!

Kirjoittajat:

Päivi Oikarinen, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen tutkinto-ohjelma (yamk). paivi.oikarinen@kainuunomaiset.fi

Katri Savolainen, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School. katri.savolainen@savonia.fi

Lähteet:

Ilmarinen, K., Lindström, E., Neijonen, A., Honkanen, S. & Kehusmaa, S. 2024. Sopimushoidon tilannekuva 2024. Hyvinvointialueiden myöntämisperusteet, toimintakäytänteet ja omaishoidontuen menot. THL – työpaperi 54/2024. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/149865. Viitattu 26.11.2024.

Keväjärvi, M., Lindholm, M. & Reiman, A. 2020. Että joku näkee mut – omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet. KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 36/2020. https://kaks.fi/julkaisut/etta-joku-nakee-mut-omaishoitajan-hyvinvointi-ja-tarpeet/. Viitattu 26.11.2024.

L 2.12.2005/937. Laki omaishoidon tuesta. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937. Viitattu 28.11.2024.

Oikarinen, P. 2024. Miten omaishoitoyhdistys voi tukea työssäkäyvien omaishoitajien hyvinvointia. Opinnäytetyö (yamk). Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730713. Viitattu 28.11.2024.

Omaishoitajaliitto. Jotta omaishoito onnistuu. Omaishoidon edellytykset hyvinvointialueilla. https://omaishoitajat.fi/wp-content/uploads/2024/11/OPAS-Jotta-omaishoito-onnistuu.pdf www.omaishoitajat.fi. Viitattu: 26.11.2024.

Omaishoitajaliitto 25.11.2024. Omaishoitajaliiton kannanotto: Työikäisten kasvavien hoivavastuiden huomioiminen. https://omaishoitajat.fi/omaishoitajaliitto/vaikuttamistyo/kannanotot-ja-lausunnot/ Viitattu 26.11.2024.

THL. Omaishoitajien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivusto. https://www.thl.fi/. Viitattu 27.11.2024.

Valtioneuvosto 2023. Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165042. Viitattu 26.11.2024.