Väestön ikääntyminen on yksi nykyajan merkittävimmistä yhteiskunnallisista muutostrendeistä, joka vaikuttaa laajasti terveydenhuoltojärjestelmiin maailman laajuisesti. Elinajanodotteen kasvaessa ikääntyneiden osuus väestöstä lisääntyy. Näin ollen ikääntymiseen liittyvien terveysongelmien määrä kasvaa. Yksi näistä terveysongelmista on nivelrikko, joka usein johtaa tekonivelleikkauksen tarpeeseen. Tekonivelleikkausten määrä on ollut tasaisessa nousussa viime vuosikymmeninä ja tämä kehitys asettaa merkittäviä haasteita terveydenhuollon resursseille ja potilaiden hoitoon pääsylle. (OECD 2021.)

Olemmeko valmiita päiväkirurgisten tekonivelleikkausten tuomaan muutokseen?

Terveydenhuollossa on tällä hetkellä merkittävä kuormitus suuren potilasmäärän vuoksi, ja kuitenkin yhteiskunnan tulisi tarjota korkealaatuista hoitoa samalla pyrkien jatkuvasti parantamaan toimintojaan (Wind & Harten 2017, 1). Tekonivelleikkaukset ovat tärkeitä toimenpiteitä, jotka voivat merkittävästi parantaa potilaiden elämänlaatua ja toimintakykyä (OECD 2021). Näiden leikkausten kasvaneen tarpeen vuoksi leikkausjonoista on tullut yhä pidempiä. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2023, 11).

Tämän vuoksi päiväkirurgia ja sen tehostaminen ovat tärkeitä hoitojonojen purkamiseksi. Päiväkirurgiaa lisäämällä voidaan tehostaa leikkaustoimintaa. Päiväkirurgian ansiosta vuodepaikkoja vapautuu, joten leikkausmääriä voidaan lisätä. Päiväkirurgisen leikkaustoiminnan tehostamisella ei ole ollut tutkimusten mukaan vaikutusta potilasturvallisuuteen tai hoidon laatuun. (OECD 2021.) Päiväkirurgian turvallinen käyttöönottaminen tekonivelleikkauksissa edellyttää kuitenkin huolellista potilasvalintaa ja tarkkaa suunnittelua (Gabor ym. 2020, 456; Pansard ym. 2020, 555).

Suomen terveydenhuollossa muutosjohtaminen on haastavaa, johtuen terveydenhuollon järjestelmän monimutkaisuudesta. Taloudelliset haasteet vaikeuttavat etenkin jokapäiväistä johtamista ja sitä kautta muutosjohtamista. (Lehtonen ym. 2023, 242.) Muutosjohtaminen on keskeisessä roolissa, kun pyritään siirtymään perinteisistä leikkauskäytännöistä kohti päiväkirurgisia ratkaisuja.

Yhteistyöllä menestykseen

Jokaisella organisaation jäsenellä on vastuu osallistua toimintojen kehittämiseen. Vaikka henkilöstön sitoutuminen muutokseen on keskeistä, ovat johtajat kuitenkin päävastuussa muutoksesta ja toiminnan tehostamisesta. (Viitala 2013, 130.) Muutosjohtamisen avulla toimintoja voidaan kehittää onnistuneemmin. Muutosjohtaminen tarkoittaa yhteisiä tavoitteita ja niihin sitoutumista. (Vuorinen 2008, 113.)

Ahosen ja Tapanaisen (2024) laadullisista tutkimusta hyödyntävässä YAMK-opinnäytetyössä selvitettiin kahden suomalaisen sairaalan hoitohenkilöstön näkemyksiä päiväkirurgisten polven ja lonkan tekonivelleikkausten aloittamis- ja käynnistämisvaihetta edistävistä ja hidastavista tekijöistä. Siinä tarkasteltiin myös sitä, miten muutosjohtamisen avulla voidaan tukea toiminnan aloittamista ja käynnistämisvaihetta. Tässä artikkelissa käsitellään muutosjohtamisen ja yhteistyön merkitystä sekä osaamisen merkitystä uuden toiminnan aloittamisessa ja käynnistämisessä.

Kuuntelua, tiedottamista ja suoraa palautetta

Tuloksissa nousi esille näkemys, että esihenkilön tulisi kuunnella henkilöstöä, jotta toiminnan suunnittelu ja kehittäminen mahdollistuvat. Kuuntelun avulla hoitohenkilöstö voidaan osallistaa tehokkaasti toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Esihenkilöiltä saatu läpinäkyvä ja säännöllinen palaute sekä tiedottaminen nähtiin tärkeänä osana muutoksen onnistumisessa.

Hoitohenkilöstö kaipasi tiedottamista ja palautetta siitä, miten uusi toiminta on lähtenyt käyntiin. Palaute nähtiin tärkeänä osana toiminnan arviointia ja kehittämistä. Tulosten mukaan hoitohenkilöstö halusi konkreettisempaa palautetta onnistumisista. Toivomuksena hoitohenkilöstö esitti, että onnistumista ei ilmoitettaisi esimerkiksi pelkillä kotiutusprosenteilla.

Osaaminen, menestyksen avain

Tuloksissa korostui, että työnkuvan ja vaadittavan osaamisen kasvaessa tarvitaan laaja-alaisempaa osaamista. Osaamisen varmistamiseksi toivottiin koulutusta päiväkirurgisista tekonivelleikkauksista, etenkin toimintaa aloittavan hoitohenkilöstön osalta. Vastaajien näkemyksen mukaan toiminnan aloittamiseen tarvitaan oikea-aikaista ja kunnollista koulutusta sekä perehdytystä.

Esihenkilön rooli nähtiin merkittävänä koulutuksen ja perehdyttämisen mahdollistamiseksi. Hoitohenkilöstö painotti, että asianmukaisen koulutuksen ja perehdytyksen on tapahduttava ennen toiminnan aloittamista. Toiminnan aloittaminen ilman asianmukaista koulutusta ja perehdytystä nähtiin aiheuttavan hoitohenkilöstölle epävarmuutta, jonka pelättiin johtavan ennen pitkää työntekijöiden väsymiseen.

Hoitohenkilöstö halusi koulutusta ja perehdyttämistä uusien työtehtävien sekä toimintatapojen läpikäymiseen. Hoitohenkilöstö piti kyseisiä asioita edellytyksenä sujuvalle toiminnan aloittamiselle. Koulutusta kaivattiin myös kotihoito-ohjeista, kipulääkityksestä ja potilaan liikkumisesta. Lisäksi usean vastaajan mukaan kouluttautumiseen ei riitä vain ohjeet. Koulutuksessa tulisi olla mahdollisuus kysymysten esittämiselle ja keskustelulle epäselviksi jääneistä asioista. Tässä yhteydessä avoimet keskustelut kollegoiden ja esihenkilöiden välillä nähtiin osaamista lisäävänä tekijänä.

Lisäksi sairaalavierailut nähtiin hyvänä keinona osaamisen lisäämiseksi. Sairaalavierailuja toivottiin paikkaan, jossa polven ja lonkan tekonivelleikkauspotilaita hoidetaan päiväkirurgisesti. Sairaalavierailuiden avulla voidaan lisätä osaamista ja ymmärrystä päiväkirurgian aloittamisessa huomioitavista asioista.

Hoitohenkilöstön mukaan ottaminen lukitsee muutoksen

Yhteenvetona todettakoon, että hoitohenkilöstö tulee ottaa mukaan toiminnan suunnitteluun, jotta toiminnan aloittaminen ja käynnistäminen toteutuvat mahdollisimman sujuvasti. Hoitohenkilöstön sitouttaminen, osallistaminen muutokseen ja toiminnan kunnollinen suunnittelu auttavat myös uuden toiminnan pysyvyydessä. Hoitohenkilöstöltä saadut kehittämisideat auttavat uuden toiminnan aloittamisessa ja käynnistämisessä. Kun hoitohenkilöstö tuntee tulleensa kuulluksi, on heidän mielekästä osallistua toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.

Hoitohenkilöstö on ammattiryhmä, joka on potilaan kanssa tekemisissä eniten sairaalassaoloajan, joten heiltä saadut kehittämisideat ovat arvokkaita. Uuden hoitomallin aloittamisen onnistumiseksi tarvitaan yhteistyötä hoitohenkilöstön ja esihenkilöiden välillä. Kun tavoitteena on saavuttaa merkittäviä muutoksia organisaation toimintamalleissa, henkilöstö toimii kuin lukko, jonka avaamiseen tarvitaan muutosjohtajuutta.

Kirjoittajat:

Terhi Ahonen, sairaanhoitaja, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Laura Tapanainen, sairaanhoitaja, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

Lähteet:

Ahonen, Terhi & Tapanainen, Laura 2024. Päiväkirurgia polven ja lonkan tekonivelleikkauksissa – Kahden sairaalan hoitohenkilöstön näkemyksiä aloitus- ja käynnistämisvaiheesta sekä muutosjohtamisen merkityksestä. Savonia-ammattikorkeakoulu, YAMK-opinnäytetyö.

https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024082024231

Gabor, Jonathan A, Singh, Vivek, Schwarzkopf, Ran & Davidovitch, Roy I. 2020. Similar Outcomes After Hospital-Based Same-Day Discharge vs Inpatient Total Hip Arthroplasty. Arthroplasty today 6 (3), 451–456. 10.1016/j.artd.2020.05.008. Viitattu 5.8.2024.

Lehtonen, Olli-Pekka, Saarni, Samuli, Kinnunen, Juha & Kinnunen, Marina 2023. Johtaminen hyvinvointialueella. Miten ratkaista henkilöstöpula? E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 5.8.2024.

OECD 2021. Ambulatory surgery. Health at a Glance 2021. OECD Indicators. Paris: OECD Publishing: 146. https://doi.org/10.1787/dd4f4919-en. Viitattu 16.5.2024.

Pansard, Erwan, Klouche, Shahnaz, Bauer, Thomas, Ménigaux, Christophe, Hardy, Philippe, & Meziane, Moulay Ahmed 2020. Can primary total hip arthroplasty be performed in an outpatient setting? Prospective feasibility and safety study in 321 patients in a day-surgery unit. Orthopaedics & Traumatology, Surgery & Research. 106 (3), 551–555. 10.1016/j.otsr.2019.12.021. Viitattu 3.8.2024.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2023. Hoitoon pääsy erikoissairaanhoidossa 31.8.2023. Hoitovelka kiireettömään erikoissairaanhoitoon jatkoi kasvuaan elokuussa. Tilastoraportti. 56/23. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147423/TR56_ESH_2023_hoitoonp%c3%a4%c3%a4sy.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 5.8.2024.

Viitala, Riitta 2013. Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä. 4. painos. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Vuorinen, Riitta 2008. Muutosjohtaminen suomalaisessa yliopistosairaalassa osastonhoitajien ja sairaanhoitajien arvioimana. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7485-9. Viitattu 5.8.2024.

Wind, A. & Harten, W.H., van 2017. Benchmarking specialty hospitals, a scoping review on theory and practice. BMC Health Services Research 17 (1). 10.1186/s12913-017-2154-y. Viitattu 1.8.2024.