Sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvassa toimintaympäristössä on hyvin toimivilla tietojärjestelmillä keskeinen merkitys (Vehko ym. 2018, STM & Kuntaliitto 2020). Myös tietojärjestelmien käytettävyydellä on vaikutuksia potilasturvallisuuteen, hoidon laatuun ja organisaation tehokkuuteen. Potilastietojärjestelmien heikko käytettävyys voi lisätä esimerkiksi virheiden määrää kirjaamisessa ja vaarantaa siten potilasturvallisuuden. (Kaipio ym. 2020, Buivydaite ym. 2022) Lisäksi tietojärjestelmien huono käytettävyys voi lisätä terveydenhuoltohenkilöstön kognitiivista kuormitusta, työuupumusta ja tyytymättömyyttä. Tämä puolestaan vähentää terveydenhuollon vetovoimaisuutta työnantajana (Kaihlanen ym. 2020, Kutney-Lee ym. 2022).

Potilastietojärjestelmien osallistava kehittäminen

Tietojärjestelmien käytettävyyttä kehittämällä on mahdollista lisätä alan houkuttelevuutta, työntekijöiden hyvinvointia sekä potilaiden hoidon sujuvuutta (Vehko ym. 2018). Potilastietojärjestelmien käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun kuuluu loppukäyttäjien osallistaminen tietojärjestelmien kehittämiseen. Näin voidaan vastata paremmin käyttäjien ja palvelujärjestelmän tarpeisiin. (Martikainen ym. 2018 ja STM & Kuntaliitto 2020.) Järjestelmien kehittämiseen osallistuminen voi lisätä työhyvinvointia, tyytyväisyyttä työhön, parantaa työssä pysymistä ja parantaa hoidon tuloksia (Kutney-Lee ym. 2022).

Kokemukset Lifecare-potilastietojärjestelmän hoidon seuranta-osion käytettävyydestä vaihtelivat

Nordmanin (2024) opinnäytetyössä tutkittiin Lifecare-potilastietojärjestelmän hoidon seuranta -osion käytettävyyttä Satakunnan hyvinvointialueella erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osastoilla. Opinnäytetyössä tarkasteltiin käytettävyyttä Nielsenin (1993) käytettävyysteorian näkökulmasta. Nielsenin mukaan tietojärjestelmän käytettävyys muodostuu viidestä osatekijästä, jotka ovat opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheiden määrä ja tyytyväisyys.

Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella suurin osa vastaajista koki, että hoidon seuranta -osion käytön oppiminen oli helppoa, mutta siihen saatua koulutusta ei pidetty riittävänä.

Kaikkia toimintoja ei osattu käyttää hyvin, mikä saattoi vaikuttaa kirjaamisen tehokkuuteen. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan Hoidon seuranta -osion tehokkuutta heikensivät järjestelmän hitaus ja epävarmuus, riittämätön selkeys ja ongelmat kirjaamisen sujuvuudessa. Ongelmia koettiin olevan tietojen latautumisessa ja päivittymisessä, mikä saattoi heikentää työskentelyn sujuvuutta esimerkiksi lääkärinkierroilla ja raporttia lukiessa. Vastaajien mukaan ongelmat selkeyden osalta tulivat esille erityisesti silloin, kun potilaasta oli otettu mittauksia paljon pienellä aikavälillä. Tehokkuutta heikensi myös se, etteivät kaikki oleelliset tiedot olleet nähtävissä yhdellä silmäyksellä.

Muistettavuudessa ongelmia koettiin eniten hoidon seuranta -osion kirjausalustan osalta. Kirjausalustan toimintoja oli vaikea muistaa erityisesti harvemmin kirjattavien tietojen osalta. Lisäksi kirjattavien arvojen järjestys näytöllä koettiin epäloogiseksi, mikä heikensi muistettavuutta.

Virheiden esiintymisen suhteen noin puolet vastanneista oli sitä mieltä, että virheellisen tiedon kirjaamiseen huomasi helposti.

Hoidon seuranta -osion käyttäminen koettiin visuaalisesti miellyttäväksi, tämän osalta vastaajat olivat tyytyväisiä. Niukka enemmistö vastaajista vastasi käyttävänsä osion graafia mielellään.

Hoidon seuranta -osion käytettävyys koettiin paremmaksi perusterveydenhuollossa

Tulosten perusteella hoidon seuranta -osio koettiin käytettävyydeltään paremmaksi perustason hoito-osastoilla kuin erikoissairaanhoidon osastoilla. Tämä voisi johtua siitä, että erikoissairaanhoidossahoidossa hoidon seuranta -osiota käytetään monipuolisemmin ja tiheämmin, ja näin vaikuttaisi selkeyden kokemukseen alentavasti.

Artikkeli perustuu Satu Nordmanin (2024) YAMK-opinnäytetyöhön Lifecare-potilastietojärjestelmän hoidon seuranta -osion käytettävyys: kysely sairaanhoitajille ja lähihoitajille

https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024103127086

Kirjoittajat

Satu Nordman, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Liisa Klemola, lehtori, FT, esh, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Elisa Snicker, lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

LÄHTEET

Buivydaite R, Gurpreet R, Kovalevica T, Dodd H, Hicks I,Vincent C & Maughan D. 2022. Improving usability of Electronic Health Records in a UK Mental Health set- ting: a feasibility study. Journal of Medical Systems 46(50). https://doi.org/10.1007/s10916-022-01848-6. Viitattu 28.10.2024.

Kaihlanen AM, Gluschkoff K, Hyppönen H, Kaipio J, Puttonen S, Vehko T, Saranto K, Karhe L, Heponiemi T. The Associations of Electronic Health Record Usability and User Age With Stress and Cognitive Failures Among Finnish Registered Nurses: Cross-Sectional Study

JMIR Med Inform 2020;8(11):e23623 doi: 10.2196/23623 Viitattu 28.10.2024.

Kaipio J, Kuusisto A, Heponiemi T, Hyppönen A & Lääveri T. 2020. Physicians’ and nurses’ experiences on EHR usability: Comparison between the professional groups by employment sector and system brand. International journal of medical informatics 134. https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2019.104018. Viitattu 28.10.2024.

Kutney-Lee A, Brooks Carthon M, Sloane DM, Bowles KH, McHugh M, Aiken. 2022. Electronic Health Record Usability: Associations with Nurse and Patient Outcomes in Hospitals. Medical Care 59(7):p 625-631, July 2021. https://doiorg.ezproxy.savonia.fi/10.1097%2FMLR.0000000000001536. Viitattu 28.10.2024.

Martikainen S, Kotila J, Kaipio, J, Lääveri, T. 2018. Lääkärit ja hoitajat parempien tietojärjestelmien kehittämistyössä: kyvykkäät ja innokkaat käyttäjät alihyödynnettyinä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 10(2–3). https://doi.org/10.23996/fjhw.70097. Viitattu 28.10.2024.

Nielsen, Jakob 1993. Usability engineering. London: Academic Press Limited.

Vehko T, Hyppönen H, Ryhänen M, Tuukkanen J, Ketola E, & Heponiemi T. (2018). Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi – terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 10 (1), 143–163. https://doi.org/10.23996/fjhw.65387 Viitattu 28.10.2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö & Kuntaliitto 2020. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Verkkojulkaisu. https://julkaisut.valtioneu- vosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1&isAllo- wed=y. Viitattu 28.10.2024.