Labquality Days on Suomen suurin laboratoriolääketieteen ja terveysteknologian asiantuntijatapahtuma. Se järjestettiin 49. kerran Helsingin Messukeskuksessa 6.-7.2.2025. Kaksipäiväinen tapahtuma kokosi yhteen laboratorioalan asiantuntijoita useista maista, yli 90 luennoitsijaa ja 60 näytteilleasettajaa. Ajankohtaista ja mielenkiintoista nähtävää ja kuultavaa sekä kollegiaalisia kohtaamisia oli siis tarjolla runsain määrin.

Hematologiaa eli verisairauksien tutkimista ja hoidon seurantaa

Hematologian luennot käsittelivät monipuolisesti hematologisia teemoja. Apulaisprofessori, osastonylilääkäri Ulla Wartiovaara-Kautto HUS Syöpäkeskuksesta nosti esiin maahanmuuttajien anemioiden – erityisesti sirppisoluanemian ja talassemioiden – erityispiirteitä. Maahanmuuttajien anemiat ovat edelleen Suomessa kovin alidiagnosoituja ja niiden mahdollisuus tulisi muistaa aina maahanmuuttajapotilaita kohdatessa. Diagnoosin jäljille päästään jo perusterveydenhuollossa perusverenkuvan, ferritiinin ja hemoglobiinifraktioiden määrityksellä.

Markus Niemelä kertoi kokemuksiaan hematologiasta päivystävän terveyskeskuslääkärin näkökulmasta. Perusterveydenhuollossa laboratoriotutkimusten valikoima päivystystilanteessa on rajattu, joten lääkärin on keskityttävä oleelliseen. Kun hoitopäätösten tekemiseen on aikaa 5-7 minuuttia potilasta kohti, hematologisista tutkimuksista keskeisimpiä ovat perusverenkuva ja hemoglobiini, fibriinin D-dimeerit ja verensiirtotutkimukset. Luennolla korostui kliinisen laboratorion keskeinen rooli myös päivystyspotilaiden diagnostiikassa. Ilman laboratoriota lääkärit olisivat hoitopäätöksiä tehdessään täysin hukassa!

Veren hyytymisen yhteys infektiotauteihin on koronan myötä virinnyt tutkimusaihe, josta kertomassa oli HUS Diagnostiikkakeskuksen ylilääkäri Lotta Joutsi-Korhonen. Erityisesti vaikeaa koronaa sairastaneet potilaat olivat alttiita saamaan aivoinfarkteja ja trombeja. Yleisemminkin on havaittu, että infektio voi laukaista hyytymishäiriön. Pahimmillaan hyytymishäiriössä esiintyy yhtä aikaa mikrotrombeja ja verenvuotoa. Tämä vakava tila tunnetaan disseminoituneena intravaskulaarisena koagulaationa (DIK), joka johtaa monielinvauriohin ja lisääntyneeseen kuoleman riskiin. Korkean riskin infektiopotilaille voidaankin määrätä tukostaipumusta ennaltaehkäisevänä hoitona hepariinia. Vaikka kaikkia infektioiden ja veren hyytymisen yhteyksiä ei vielä tunneta, on tutkimuksen keskiössä trombosyyttien ja neutrofiilien välinen kommunikaatio.

Verisolujen tunnistusseminaarilla on pitkät perinteet Labquality Days –tapahtumassa. Tunnistusseminaarissa esitetyistä soluista osa oli hyvin kimurantteja tunnistaa. Tyks Laboratoriot osastonylilääkäri Anri Tienhaara korosti sitä, että potilasnäytteistä solujen tunnistuksessa oleellista on muodostaa kokonaiskuva potilaan veren soluista ja eri solulinjoista. Verisolujen mikroskopointi ja tunnistamistaidot ovat edelleen keskeistä hematologian laboratoriossa työskentelevän bioanalyytikon osaamisaluetta.

HUS Diagnostiikkakeskuksen sairaalakemisti Annakaisa Herrala luennoi hematologian vieritesteistä. Vieritesti tehdään nimensä mukaisesti potilaan vierellä, joten testitulos saadaan nopeasti. Täten pyritään nopeuttamaan potilaan pääsyä oikeanlaiseen hoitoon. Hematologisia vieritestejä ovat hemoglobiini, leukosyytit ja erittely, perusverenkuva+trombosyytit, fibriinin D-dimeerit ja tromboplastiiniaika (INR). INR arvoa käytetään tavallisesti silloin, kun seurataan verenohennuslääke varfariinin eli esimerkiksi Marevanin vaikutusta. Mitä suurempi INR-arvo on, sitä hitaammin se hyytyy. Fibriini D-dimeeri (P-FIDD-O) tehdään puolestaan laskimotukoksen ja keuhkoembolian poissulkemiseksi. Vieritestien parissa toimivien terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää saada hyvä perehdytys. Vieritestien laadunvarmistus on vierianalytiikan perusedellytys. Muun muassa laitteiden ulkoinen ja sisäinen kontrollointi on tärkeää.

Uudistuva terveydenhuolto

Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen kertoi, miltä SOTE-uudistus ministeriöstä käsin näyttää. Ministeriön näkökulmasta uudistus on mennyt sujuvasti ja jopa nopeammin kuin moni olisi ajatellut. Tällä hetkellä kansalaisten sote-palvelut on pääosin turvattu ja yhdenvertaisuus alueiden sisällä on lisääntynyt. Samanaikaisesti yleinen luottamus terveydenhuollon järjestelmään on kuitenkin laskenut ja sitä tulisi saada parannettua. Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on muuttumassa ja käänne parempaan on monella alueella tapahtunut. Tämän hetken arvio on, että ylijäämää kertyisi vuodelta 2025 noin 242 miljoonaa euroa. Osassa hyvinvointialueista talouden ja toiminnan johtamisessa on silti edelleen parannettavaa. Tulevat kunta- ja aluevaalit ovat tärkeässä asemassa sote-palveluiden tulevaisuutta määritettäessä. Tulevaisuudessa hyvinvointialueiden on tärkeää tehdä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten oppilaitosten, kanssa.

Diagnostiikka tukemassa preventiivistä terveydenhuoltoa

Ylilääkäri, professori Tuija Männistö Itä-Suomen yliopistolta ja Islabilta puhui, miten diagnostiikka tukee preventiivistä terveydenhuoltoa. Yhteiskunnallisella tasolla toimimalla edistetään parhaiten koko väestön terveyttä. Suomesta on esimerkiksi hävitetty rokottamalla joko kokonaan tai lähes kokonaan useita tartuntatauteja, kuten kurkkumätä polio, vakavat Hib-taudit, tuhka-, vihuri- ja sikarokko. Suuret väestötason terveyshaasteet tällä hetkellä ovat ilmastonmuutos, ikääntyminen, vapautuva alkoholilainsäädäntö, huumekuolemat ja terveyserot sosioekonomisen aseman vuoksi. Diagnostiikan näkökulmasta tulevaisuudessa olisi perusteltua mitata yhä matalammalla kynnyksellä enemmän alkoholin riskikäytön käytön merkkiaineita ja lisätä työttömien terveystarkastuksia. Tämä vaatisi lisää panostusta terveydenhuollon kustannuksissa ennaltaehkäisyyn. Tällaisten primaaripreventioiden ohella myös jo jotain sairautta, kuten tyypin 2 diabetesta sairastavien, lisäsairastavuutta esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin tulisi ehkäistä seuraamalla heidän kolesteroliarvojaan säännönmukaisesti. Tällöin kyseessä on sekundaaripreventio.

D-vitamiinista

D-vitamiinin saanti on puhuttanut Suomessa ja suomalaisia. D-vitamiinista ravitsemuksessa luennoi tutkimuspäällikkö Susanna Raulio THL:stä. Viimeisen 10 vuoden aikana suomalaisten ruoasta saaman D-vitamiinin määrä on lähes tuplaantunut. Tähän vaikuttavat D-vitamiinilla täydennetyt elintarvikkeet, kuten levitteet. Viimeisimmässä ravitsemussuosituksessa D-vitamiinin saantisuosituksiin ei tehty muutoksia. D-vitamiinin saantisuositus terveillä 0-74-vuotiailla on 10 ug/vrk, ja 75 vuotta täyttäneillä 20 ug/vrk. Erityisryhmiä D-vitamiinin saannin suhteen ovat alaikäiset, raskaana olevat ja imettävät äidit, tummaihoiset ihmiset, vähän ulkoilevat ihmiset ja vegaanit. Vuonna 2017 Suomessa miehet saivat D-vitamiinia keskimäärin 23 ug/vrk ja naiset 26 ug/vrk. Alle keskimääräisen tarpeen D-vitamiinia väestöstä sai 7 prosenttia. Tutkittaessa seerumin D-vitamiinipitoisuutta riittävän pitoisuuden alarajana pidetään 50 nmol/l. Vuonna 2017 seerumin D-vitamiinipitoisuus oli miehillä keskimäärin 67 nmol/l ja naisilla 76 nmol/l. Kriittisenä D-vitamiinipuutoksena pidetään sitä, jos seerumin D-vitamiinipitoisuus alittaa 30 nmol/l. Miehistä 6 prosentilla ja naisista 2 prosentilla seerumin D-vitamiinipitoisuus alitti tämän rajan. Väestössä D-vitamiinin seerumipitoisuus on siis keskimäärin kohtuullisella tasolla. Mitä korkeampia seerumin D-vitamiinipitoisuuksien havaittiin olevan, sitä enemmän korostuvat D-vitamiinivalmisteet D-vitamiinin lähteenä.

Tutkimusnäyttöä suurten D-vitamiiniannosten terveyshyödyistä esitteli tutkimusjohtaja Jyrki Virtanen Itä-Suomen yliopistosta. Luustolle välttämätön D-vitamiini osallistuu myös ainakin 1000 geenin toimintaan ja sen rooli syövän ja infektiotautien ehkäisyssä puhuttaa. Vaikka havainnoivissa väestötutkimuksissa nähdään D-vitamiinilla useita terveyshyötyjä, ei satunnaistetuissa seurantatutkimuksissa ole saatu näistä terveyshyödyistä yksiselitteistä, vahvaa näyttöä. Jonkin verran näyttöä on siitä, että D-vitamiini laskee syöpäkuolleisuutta, vähentää hengitystieinfektioita alle 15-vuotiailla ja helpottaa masennusta sairastavien masennusoireita. Tutkimusten perusteella paras hyöty D-vitamiinilla on, kun sitä otetaan säännöllisesti päivittäin tasaisena annoksena. Hyödyt ovat myös paremmat normaalipainoisilla. Tutkimustuloksia voi selittää se, että seurantatutkimukseen osallistuvilla on jo lähtökohtaisesti hyvät seerumin D-vitamiinitasot. Tutkimukseen osallistujat saavat myös käyttää D-vitamiinivalmisteita tutkimuseettisistä syistä johtuen. On myös mahdollista, että tutkimusten seuranta-aika on liian lyhyt terveysvaikutusten täysimääräiseen havaitsemiseen.

Kirjoittajat:

Anni Talvitie, päätoiminen tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, anni.talvitie@savonia.fi

Riitta Kiiskinen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, riitta.kiiskinen@savonia.fi