Savonian satelliittikoulutusmallissa tutkinto-ohjelmakoulutusta toteutetaan sopimusperustaisessa työelämäyhteistyössä korkeakoulun kampuskaupungin ulkopuolella. Kumppanina toteutuksissa on paikallinen toimija. Koulutusyhteistyötä ohjaa ohjausryhmä, jossa on Savonian ja yhteistyökumppanin nimeämä henkilökuntaedustus sekä opiskelijaedustus tutkinto-ohjelmasta. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida koulutusmallin soveltuvuutta sekä alueellisesta työelämän näkökulmasta että pedagogisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Sopimuksessa on kuvattu toimijoiden tehtävät ja vastuut.

Kysely Savonian satelliittikoulutuksista työelämän yhteistyökumppaneille tehtiin keväällä 2024. Vastaajia oli Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Satakunnan hyvinvointialueilta sekä Fimlab Laboratoriot Oy:stä, Hus Diagnostiikkakeskuksesta ja ISLAB hyvinvointiyhtymästä. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 24.

Yhteistyökumppanin kokemuksia satelliittikoulutusyhteistyöstä on selvitetty Savoniassa aiemminkin. Tutkimuksessa nousi esiin koulutuksen vaikuttavuus ja hyöty sekä organisaatioille että koko alueelle. Keskeisiä tuloksia olivat uuden tiedon tuottaminen, henkilökunnan osaamisen kehittyminen, uudet verkostot sekä uudenlaiset ratkaisut ja menettelyt sekä työssä että koulutuksen toteuttamisessa. (Haimaa, Kopeli & Tikka 2018.)

Satelliittikoulutuksen toteutus ja yhteistyön toimivuus

Kyselyyn vastanneiden mukaan (96 %) koulutuksen toteuttamisvastuut olivat selkeät ja kokemus satelliittikoulutuksesta oli positiivinen (96 %). Yhteistyön koettiin (96 %) olevan sujuvaa koulutusta toteuttavan korkeakoulun kanssa. Vastaajien mielestä (77 %) työelämäkumppanin vastuulla olevat opetusjärjestelyt, kuten tilojen varaus, tenttien valvonta ja tarvikkeiden tilaus oli sovittu selkeästi oppilaitoksen kanssa. Kyselyyn vastanneista 4 % koki opetusjärjestelyjen ja 9 % opetustehtävien kuormittavan vastaajaa (kuva 1). Kyselyyn vastanneista 29 % piti satelliittiryhmälle opetusta organisaation tiloissa.

Seuraavissa vastauksissa oli valittu paljon vaihtoehtoa en samaa enkä eri mieltä. Vastaajista 50 % koki, että oppilaitoksen opettajalta sai ohjausta opetuksen toteuttamiseen organisaation tiloissa ja 5 % oli asiasta eri mieltä. Tällöin opetus suunniteltiin riittävän ajoissa (75 %) ja opetukseen tarvittavat tilat oli helppo järjestää (61 %), kukaan vastaajista ei ollut eri mieltä näistä asioita. Oppilaitoksen yhteyshenkilöt olivat hyvin vastaajien tiedossa (88 %) ja oppilaitoksen edustajaan oli tarvittaessa helppo olla yhteydessä (87 %). Vastaajista 48 % koki, että tenttien valvonta onnistui hyvin organisaation tiloissa ja 4 % oli asiasta eri mieltä. Vastaajista 26 % oli sitä mieltä, että työelämän toteuttamaa opetusta satelliittiryhmälle tulisi olla enemmän ja 22 % oli asiasta eri mieltä.

Vastaajista 52 % koki, että organisaatiossa oli tarjolla opintoihin liittyviä oppimistehtäviä helposti ja 42 % koki, että organisaatiossa oli helposti tarjolla opinnäytetyöaiheita. Molemmissa kysymyksissä vastaajista 4 % oli eri mieltä. Opiskelijavastaavan rooli koettiin (83 %) tärkeäksi satelliittiopiskelijoiden ohjauksessa. Kyselyyn vastanneista 19 % koki, että satelliittiopiskelijoilla oli paljon kysymyksiä liittyen organisaation tiloissa tapahtuvaan opiskeluun tai satelliittiopiskeluun (18 %).

Ohjausryhmän toiminta koetiin (75 %) tärkeäksi koulutuksen ja työelämän vuoropuhelussa ja siellä käsitellyistä asioista oli helppo saada tietoa (70 %). Vastaajat kokivat (71 %), että ohjausryhmälle pystyi esittämään asioita ja 63 % vastaajista koki, että ohjausryhmän kokoonpano oli oikea. Vastausten perusteella (67 %) ohjausryhmä kokoontui riittävän usein ja kokousten kesto oli riittävä (71 %). Ohjausryhmää koskevissa kysymyksissä noin kolmasosa vastaajista oli valinnut vastausvaihtoehdon en samaa enkä eri mieltä. Kuvassa 2 on tarkemmin ohjausryhmää koskevien väittämien vastausten jakauma.

Satelliittikoulutusmallin vaikuttavuus

Kaikkien (100 %) kyselyyn vastanneiden mielestä satelliittikoulutusmallilla pystytään vastaamaan alueelliseen työvoiman tarpeeseen ja opiskelijat työllistyvät halutessaan omalle paikkakunnalle (96 %). Koulutusmalli oli lisännyt yhteistyötä koulutusta tarjoavan korkeakoulun kanssa (88 %). Vastaajat kokivat (86 %), että satelliittiopiskelijoiden ohjaus mahdollisti työelämäohjaajien reflektointitaitojen kehittymisen ja koulutusmalli mahdollisti henkilökunnan osaamisen kehittymisen (61 %). Vastaajista 79 % koki, että opinnäytetöillä oli mahdollista tuottaa uutta tietoa tai uusia ratkaisuja organisaatiolle. Yli puolet vastaajista (58 %) oli sitä mieltä, että opiskelu autenttisessa oppimisympäristössä edistää oppimista paremmin, kuin koulutusta tarjoavassa korkeakoulussa opiskelu. Vastausten mukaan (92 %) satelliittikoulutus mahdollisti työn ja opiskelun yhteensovittamisen. Kuvassa 3 on esitetty vastausten jakautumista tarkemmin.

Satelliittikoulutuksen kehittämiskohteita

Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin pääosin myönteisiä kokemuksia koulutusyhteistyöstä. Satelliittikoulutus nähtiin ainoana mahdollisuutena taata työtekijöiden riittävyys omalla alueella. Yhteistyö opettajien kanssa koettiin sujuvaksi ja suhtautuminen opiskelijoihin tulevina kollegoina oli positiivista.

Koulutusmallin kehittämiseksi nostettiin esiin toteutusten hakumenettely ja opintojen pääsyvaatimukset. Osaan tutkinto-ohjelmista kaivattiin lähtötasovaatimuksia edellytyksenä opintojen aloitukselle tai vaihtoehtoisesti enemmän käytännön harjoittelua oppilaitoksella. Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin epäily, että käytännön harjoittelu jää satelliittiopiskelijoilla vähäisemmäksi, kuin oppilaitoksessa opiskelevilla.

Teoriaopintojen tallentamista pidettiin tärkeänä erityisesti työnohessa opiskeleville.

Oppilaitoksella pidettäviä lähiopetusjaksoja pidettiin opiskelijoita kuormittavina sekä pohdittiin mahdollisuutta käydä koko koulutus yhteistyökumppanin tiloissa ja paikkakunnalla. Opetuksen ajoitusta toivottiin kehitettävän niin, että harjoitteluja olisi mahdollista toteuttaa joustavammin eri lukukausilla. Nyt samaa harjoittelupaikkaa saattoi tavoitella useampi opiskelija yhtä aikaa. Opiskelu satelliittiopinnoissa todettiin vaativat opiskelijalta enemmän, kuin oppilaitoksessa opiskelu.

Lopuksi

Tässä tutkimuksessa selvitettiin yhteistyökumppaneiden kokemuksia Savonian satelliittitoteutuksista. Tutkimuksen mukaan satelliittimalli ja koulutusyhteistyö nähtiin positiivisena kokemuksena sekä yhteistyö oppilaitoksen ja opettajien kanssa oli sujuvaa. Satelliittitoteutuksissa opettaja voi käydä pitämässä opetusta yhteistyökumppanin tiloissa, myös yhteistyökumppani voi sopimuksen mukaisesti osallistua opiskelijoiden ohjaukseen tai opetukseen satelliittipaikkakunnalla. Työelämän pitämiä opetustehtäviä olivat esimerkiksi tenttien valvonta tai harjoitustöiden ohjaaminen. Tällaiset järjestelyt vaativat työelämältä ja tutkinto-ohjelman vastuuhenkilöiltä hyvää ennakkosuunnittelua ja yhteistyötä. Tämän tutkimuksen mukaan koulutuksen toteuttamisvastuut olivat selkeät ja opetusjärjestelyistä sovittiin riittävän ajoissa. Suurin osa kyselyyn vastanneista koki, että opetusjärjestelyt, opetustehtävät tai opiskelijoiden kysymykset eivät kuormittaneet heitä, kuitenkin pieniosa vastaajista koki kuormitusta tehtävien osalta. Opiskelijavastaavan rooli ja ohjausryhmän toiminta koettiin tärkeiksi satelliittikoulutuksen toteutuksessa sekä koulutuksen ja työelämän vuoropuhelussa.

Kyselyn mukaan yli puolet vastaajista koki, että opiskelu autenttisessa oppimisympäristössä edisti oppimista paremmin, kuin oppilaitoksessa opiskelu. Kysyttäessä pitäisikö työelämän toteuttamaa opetusta olla enemmän yhteistyöorganisaatiossa, vastaukset jakaantuivat puolesta ja vastaan. Toisaalta myös satelliittiopiskelijoilla on mahdollisuus kartuttaa opetussuunnitelman mukaista osaamistaan palkallisessa työssä opinnollistamalla opintojaan, mikäli työtehtävät vastaavat opintojaksojen osaamistavoitteita ja sisältöjä.

Avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin voi osallistua kuka tahansa iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Siksi myös satelliittiopiskelijoiden taustat ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Satelliittiopiskelijat osoittavat opiskeluvalmiutensa ja soveltuvuuden alalle ensimmäisen opiskeluvuoden polkuopinnoissa. Tämän kyselyn avoimissa vastauksissa tuotiin esiin koulutuksen hakumenettely ja pääsyvaatimukset, joita tulisi kehittää.

Kyselyyn satelliittitoteutukset olivat kokopäiväistä päiväopiskelua, joissa läsnäolovelvolliset lähiviikot oli keskitetty muutamille viikoille lukukaudessa. Lisäksi useissa tutkinto-ohjelmissa teoriatunnit tallennettiin. Kyselyn mukaan satelliittikoulutusten koettiin mahdollistavan työn ja opiskelun yhteensovittamisen. Lisäksi tallenteiden koettiin helpottavan erityisesti työssäkäyvien opiskelua. Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopinnot eivät oikeuta Kelan opintotukeen ja opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan, useat satelliittiopiskelijat kävivät töissä opintojensa ohessa (Kolehmainen 2024).

Kyselyn perusteella satelliittikoulutusmallilla pystytään vastaamaan alueelliseen työvoiman tarpeeseen. Opiskelijoilla on hyvä mahdollisuus työllistyä omalle paikkakunnalle opintojen jälkeen sekä jo opintojen aikana. Tämä on myös todettu valmistumisvaiheessa satelliittiopiskelijoille tehdyissä kyselyissä. Tämän tutkimuksen mukaan koulutusmalli lisäsi oppilaitoksen ja yhteistyökumppanien yhteistyötä sekä mahdollisti henkilökunnan osaamisen kehittymisen ja uuden tiedon tai uusien ratkaisujen tuottamisen organisaatolle. Sama on todettu myös aiemmin Savoniassa tehdyssä tutkimuksessa (Haimaa, Kopeli & Tikka 2018).

Savoniassa satelliittikoulutusmallia on toteutettu jo vuodesta 2014. Positiiviset kokemukset ovat kannustaneet jatkamaan yhteistyötä ja aloittamaan myös uusia toteutuksia. Toteutusten toivottiin tulevaisuudessa laajenevan myös muihin tutkinto-ohjelmiin. Satelliittikoulutusmallin avulla on mahdollista saada työtekijöitä alueille, joissa kyseistä koulutusta ei muutoin ole tarjolla. Yhteistyö työelämäorganisaatioiden kanssa mahdollistaa myös koulutuksen kehittymisen vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita.

Kirjoittaja:

Sanna Kolehmainen, bioanalytiikan lehtori Savonia AMK

Lähteet:

Halimaa, S-L., Kopeli, M. & Tikka, L. 2018. Satelliittikoulutuksesta bioanalyytikoille startti työelämään. UAS Journal 2/2018. Satelliittikoulutuksesta bioanalyytikoille startti työelämään – UAS Journal