Helmikuussa 2024 kartoitettiin Savonia AMK:n opettajien kokemuksia satelliittikoulutusten toteuttamisesta. Kysely lähetettiin sosiaali- ja terveysalan bioanalyytikko-, fysioterapeutti-, röntgenhoitaja-, sosionomi- ja suuhygienisti-satelliittiryhmien opettajille. Kyselyn tekohetkellä kyseisissä tutkinto-ohjelmissa oli satelliittiryhmiä eri puolilla Suomea. Kyselyyn vastasi 16 opettajaa.

Satelliittiryhmien opiskelijat olivat aloittaneet opintonsa avoimen AMK:n polkuopinnoissa. Kyseisiin toteutuksiin ei ollut pohjakoulutusvaatimusta eikä soveltuvuuskoetta, vaan opiskelupaikat oli täytetty ilmoittautumisjärjestyksessä. Osassa koulutusten esittelymateriaaleissa oli ollut maininta, että hakijalla on oltava valmius korkeakoulupintoihin ja opinnot vaativat hyvää suomen kielen taitoa. Lisäksi suuhygienistikoulutusta suositeltiin hammashoitajan tai suun hoidon osaamisalan suorittaneille lähihoitajille.

Savonian opettajien kokemuksia satelliittiopinnoista on selvitetty aiemminkin (Oikkonen 2015) ja lisäksi opettajien kokemuksia etäopetuksesta on tutkittu eri kouluasteilla (mm. Ahtiainen ym. 2020; Kinnunen 2022; Niemi & Kousa 2020; Veermans ym. 2018). Aiemmissa tutkimuksissa toteutusten haasteina ovat olleet mm. toimimattomat tai puutteelliset välineet sekä verkkoyhteyden heikko toimiminen (Oikkonen 2015, 41; Veermans ym. 2018, 61), teknisen tuen puute (Veermans ym. 2018, 63) sekä opettajien riittämätön koulutus etäopetuksen toteuttamiseen (Kinnunen 2022, 50; Nummenmaa, 2012). Etäopetuksen haasteeksi on myös koettu vähäinen vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa (Niemi & Kousa, 2020, 361). Tutkimusten mukaan etäopetuksen organisointi ja suunnittelu oli lisännyt opettajien työmäärää (Kinnunen 2022, 50; Ahtiainen ym. 2020, 17; Niemi & Kousa, 2020, 366). Kollegoiden tuki nähtiin tärkeäksi etäopetuksen toteuttamisessa (Savolainen & Räsänen 2022; Veermans ym. 2018, 61).

Satelliittikoulutuksen toteutus

Savoniassa 2024 tehdyn kyselyn mukaan 37 % vastaajista piti opiskelijoiden valintaa polkuopiskelijoiksi hyvänä ratkaisuna ja 44 % koki ensimmäisen lukukauden aloituksen sujuvana. Kyselyn perusteella puolet vastaajista (50 %) pystyi suunnittelemaan satelliittikoulutuksen etä- ja lähipäivien toteutuksen oman opetuksensa osalta ja lähes kaikki vastaajat (94 %) saivat tarvittaessa tukea kollegoilta toteutuksen suunnitteluun.

Kyselyn mukaan teoria- ja luentotyyppinen opetus toteutui pääosin hybriditoteutuksena (81 %). Hybriditoteutuksessa etäryhmien huomioimisen koki helpoksi 37 % vastaajista ja 43 % oli sitä mieltä, että luokan taustahäly ei häirinnyt etänä opiskelevia. Vastaajista 37 % piti opetusta mieluummin kokonaan etätoteutuksena hybridiopetuksen sijaan. Lähes kaikki vastaajat (94 %) olivat muokanneet pedagogisia käytänteitä etäopiskelua tukeviksi ja kokivat, että etäyhteys asettaa rajoituksia opetuksen toteuttamiselle (88 %).

Vastausten perusteella Zoomin toiminnalliset menetelmät lisäsivät etäopiskelun vuorovaikutuksellisuutta (81 %) ja niistä käytettiin lähinnä pienryhmätiloja (63 %). Vastaajista 19 % koki saaneensa riittävästi koulutusta toiminnallisten menetelmien käytöstä etäopetuksessa. Audiovisuaalista materiaalia, kuten Thinglink-seinää tai videoita, käytti 69 % vastaajista. Toteutuksissa ei käytetty laajennetun todellisuuden menetelmiä. Puolet vastaajista (56 %) kertoi tallentavansa teoriatunnit ja 69 % oli sitä mieltä, että tuntien tallentaminen vaikuttaa opetusmenetelmien valintaan. Suurin osa vastaajista (75 %) koki, että heillä ei ollut riittävästi aikaa etäopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kaikkien vastaajien mukaan opintojen osaamistavoitteet olivat samat satelliitti- ja lähiryhmälle (100 %). Suurin osa vastaajista oli pitänyt tai pitää satelliittiryhmälle harjoituksia, simulaatioita tai muuta opetusta oppilaitoksella (88 %) sekä satelliittipaikkakunnalla (69 %). Kuvassa 1 on esitetty tarkemmin vastausten jakautumista koulutuksen toteutuksen osalta.

Tutkinto-ohjelmien satelliittikoulutuksen vastuuhenkilö oli hyvin vastaajien tiedossa (100 %). Vastaajista 63 % koki, että ohjausryhmän kokouksiin oli mahdollista esittää asioita ja 62 % koki, että sai riittävästi tietoa ohjausryhmän kokouksista. Kyselyyn vastanneista 74 % kertoi esittävänsä asioita satelliittikoulutuksen kehittämiseksi ja ohjausryhmän toiminnan koki tarpeelliseksi 62 %. Kuvassa 2 on tarkemmin satelliittikoulutuksen ohjausryhmää koskevien väittämien vastausten jakauma.

Avoimissa vastauksissa opiskelijoiden valintaa polkuopiskelijoiksi ei koettu hyväksi ratkaisuksi. Vastausten mukaan opiskelijat tulisi valita suoraan tutkinto-opiskelijaksi tai heillä tulisi olla haastattelu, valintakurssi tai muu pääsyvaatimus. Kommenttien mukaan polkuopintoihin valinta ei takaa, että opintoihin tulee valituiksi ne, joilla olisi parhaat edellytykset selviytyä opinnoista ja valmistua aikataulussa eikä se myöskään takaa alueelliseen työvoimatarpeeseen vastaamista. Polkuopiskelijoiden kielitaidon testauksen tarve tuotiin myös esiin vastauksissa. Opiskelijoille toivottiin selkeämpää informaatiota esimerkiksi siitä, mitä polkuopinnot tarkoittavat läsnäolovaatimusten, työmäärän ja saman aikaisen työnteon suhteen.

Avoimissa vastauksissa hybridimallin haasteeksi nostettiin luokan taustamelu ja vaikeus huomioida etäopiskelijoita. Hybriditoteutuksen ja nauhoitusten myötä suuri osa lähiryhmän opiskelijoista oli myös siirtynyt etänä opiskeluun. Lisäksi nauhoitukset olivat vähentäneet entisestään vuorovaikutusta. Avoimissa vastauksissa toivottiin, että opetus olisi joko verkossa tai kokonaan etänä, hybriditoteutuksessa olisi kaksi opettajaa tai etäryhmälle olisi oma toteutus. Useampi lähiviikko tai lähipäivä helpottaisivat harjoitustöiden sijoittamista lähemmäksi teoriaopintoja. Vastauksissa tuotiin esiin, että opettajat tarvitsevat aikaa ja osaamista uusien toimintamallien kehittämiseksi.

Laitteiden tekninen toimivuus ja opettajan tekniset taidot

Vastaajista 63 % oli sitä mieltä, että etäyhteydet toimivat hyvin luokkatiloissa ja luokkatilojen etäyhteyttä oli helppo käyttää (75 %) sekä 75 % kertoi testaavansa yhteyksien ja laitteiden toimivuutta etukäteen. Suurin osa (75 %) oli saanut koulutusta etäopetusteknologian käyttöön ja vastaajista 81 % koki hallitsevansa etäopetuksessa tarvittavan teknologian. Vastaajista 12 % koki, että teknistä tukea oli tarvittaessa saatavilla helposti ja saman verran (12 %) koki, että opetustiloissa oli selkeät ohjeet laitteiden käytöstä.

Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin, että luokista puuttui selkeät ohjeet. Teknistä tukea ei myöskään ollut saatavilla nopeasti akuuttiin tarpeeseen. Välittömästi ennen tunnin alkua ei ollut mahdollista tai aikaa testata laitteiden toimivuutta. Joissain luokissa oli huono äänentoisto tai luokista puuttui kaksoisnäyttö.

Satelliittiopiskelijoiden ohjaus

Vastaajien mielestä satelliittiopiskelijoiden ohjaus onnistui hyvin etäyhteydellä (94 %) ja opiskelijat saivat riittävästi ohjausta opintojensa suorittamiseen (87 %). Tarvittaessa opiskelijoita ohjattiin yksilöllisesti (88 %) ja heidän kanssaan jäätiin tuntien jälkeen keskustelemaan etäyhteydellä (94 %). Vajaa puolet (44 %) oli sitä mieltä, että heillä oli riittävät aikaresurssit satelliittiopiskelijoiden ohjaukseen. Vastausten mukaan opettajatuutorin rooli korostui satelliittiopiskelijoiden ohjauksessa (87 %) ja 43 % oli sitä mieltä, että opiskelijatuutorin rooli korostui ohjauksessa. Opiskelijoiden ohjauksessa käytettiin Zoomia tai Teamsia (94 %) sekä sähköpostia (81 %). Puhelinta käytti 50 % vastaajista. Kuvassa 3 on esitetty tarkemmin vastausten jakautumista opiskelijoiden ohjauksen osalta.

Avoimissa vastauksissa toivottiin enemmän säännöllisiä ja resursoituja ohjaus- tai HOPS tunteja opettajatuutorin kanssa erityisesti ensimmäisen vuoden aikana. Ongelmaksi nähtiin, että satelliittiryhmälle oli vaikeaa saada opiskelijatutoreita.

Satelliittiopiskelijoiden oppimisvalmiudet

Kyselyyn vastanneiden opettajien mukaan satelliittiopiskelijat olivat kiinnostuneita opiskeltavasta alasta (87 %). Vastaajista 25 % koki, että opiskelijat osasivat itsenäisesti hakea tietoa opintojen suorittamisesta. Vajaa puolet vastaajista (43 %) koki, että satelliittiopiskelijat osallistuivat aktiivisesti etäyhteydellä pidettäville tunneille ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluun etäyhteydellä (44 %).

Vastaajista 31 % oli sitä mieltä, että opiskelijoiden etäopiskelutaidot olivat riittävät ja 40 % koki, että opiskelijoilla oli riittävästi aikaa opintojen suorittamiseen. Vastaajista 69 % oli sitä mieltä, että satelliittiopiskelijat tarvitsevat paljon tukea opintojen etenemiseen. Vastausten mukaan opiskelijoilla oli rohkeutta kysyä asioita (86 %). Kuvassa 4 on esitetty tarkemmin vastausten jakautumista kysyttäessä satelliittiopiskelijoiden oppimisvalmiuksista.

Yhteistyön toimivuus satelliittikoulutuksen työelämäkumppanin kanssa

Kysyttäessä kokemuksia yhteistyön toimivuudesta työelämäkumppanin kanssa, vastauksissa oli valittu paljon vaihtoehtoa en samaa enkä eri mieltä. Yhteistyö työelämäkumppanin kanssa koettiin sujuvaksi (69 %) ja kumppanin asenne satelliittikoulutusta kohtaan koettiin positiiviseksi (69 %). Vastaajien pitäessä opetusta työelämäkumppanin tiloissa, työelämän edustajien suhtautuminen heihin oli positiivista (53 %). Kukaan kyselyyn vastanneista ei ollut eri mieltä näistä asioista.

Vastaajista 40 % oli sitä mieltä, että tenttien valvonta onnistui hyvin työelämäkumppanin tiloissa ja 20 % oli eri mieltä asiasta. Oman opetuksen koettiin sujuvan hyvin työelämäkumppanin tiloissa (54 %) eikä kukaan ollut asiasta eri mieltä. Vastaajien mukaan apua oli silloin myös saatavilla helposti (54 %), vastaajista 6 % oli jokseenkin eri mieltä. Kyselyyn vastanneista 47 % oli sitä mieltä, että työelämän toteuttama opetus satelliittipaikkakunnalla onnistui hyvin ja 7 % oli asiasta eri mieltä. Saman verran vastaajista (47 %) koki, että työelämän toteuttama opetus vaatii paljon ohjausta oppilaitokselta ja 7 % oli asiasta eri mieltä.

Kyselyyn vastanneista 40 % koki, että opiskelu autenttisessa oppimisympäristössä edisti oppimista paremmin, kuin oppilaitoksessa opiskelu. Vastaajista 13 % oli asiasta eri mieltä. Kysyttäessä tulisiko opetusta ja ohjausta olla enemmän työelämäohjauksessa, 47 % oli samaa mieltä ja 20 % oli eri mieltä asiasta. Vastaajista 12 % oli sitä mieltä, että työelämäkumppanilta saatiin riittävästi opinnäytetyöaiheita ja muita oppimistehtäviä sekä 64 % koki, että työelämäkumppanin tarjoamia harjoittelupaikkoja oli riittävästi.

Avoimissa vastauksissa ehdotettiin ohjausryhmän kokousten lisäksi kerran lukukaudessa tai vuodessa yhteistä tilaisuutta, jossa olisi mukana opiskelijat, opettajat ja työelämän ohjaajat. Yhteistyön sujuvuudessa koettiin olevan eroja eri yhteistyötahojen kanssa.

Lopuksi

Kyselyn perusteella opintojen osaamistavoitteet olivat samat niin satelliitti- kuin lähiryhmillekin. Opiskelijoiden valinta polkuopiskelijoiksi nähtiin yhdeksi satelliittitoteutuksen kehittämiskohteeksi. Opintoihin tulisi valita opiskelijat, joilla on edellytyksiä selviytyä opinnoista ja valmistua aikataulussa. Alueelliseen työvoimatarpeeseen vastaaminen edellyttää, että opiskelijat ovat sitoutuneita opiskelemaan etäryhmässä ja kiinnostuneita työllistymään alueelle. Riittävä suomen kielen taito on myös edellytys opinnoissa etenemiselle.

Hybriditoteutuksen haasteeksi koettiin opiskelijoiden tasapuolinen huomioiminen sekä luokan taustahäly, kuten on todettu aiemminkin Savoniassa tehdyssä tutkimuksessa (Oikkonen 2015, 34). Suurin osa kyselyyn vastaajista piti kuitenkin opetusta mieluummin hybridinä, kuin kokonaan etätoteutuksena. Toisaalta hybriditoteutusten ja tuntien nauhoitusten myötä iso osa lähiryhmän opiskelijoista oli myös siirtynyt etänä opiskeluun. Etäopetuksen ja tuntien nauhoittamisen koettiin rajoittavan opetuksen toteutusta ja vaikuttavan pedagogisiin ratkaisuihin.

Kyselyyn vastanneet kokivat, että heillä ei ollut riittävästi aikaa etäopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Opetuksen tukena toteutuksissa käytettiinkin perinteisiä ratkaisuja, kuten videoita. Opettajat tarvitsevat aikaa ja osaamista myös uusien toimintamallien kehittämiseksi. Oikkonen (2015, 42, 48) on myös todennut tutkimuksessaan, että etätoteutuksella oli vaikutusta opetuksen toteutukseen eikä pedagogisia menetelmiä ollut aikaa kehittää. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan tuutoriopettajan rooli korostui opiskelijoiden ohjauksessa. Vastausten mukaan opiskelijat saivat riittävästi ohjausta opintoihinsa ja se onnistui hyvin myös etäyhteydellä. Opettajat kuitenkin kokivat, että heillä oli liian vähän aikaa ohjaukseen. Aiemmissa tutkimuksissa opettajat ovat kokeneet etätoteutusten lisänneen heidän työmääräänsä (Ahtiainen ym. 2020, 17; Kinnunen 2022, 50; Niemi & Kousa, 2020,366). Osittain tähän on Savoniassa vastattu lisäämällä ohjausresurssia tuutoriopettajille satelliittiopintojen aloitusvaiheeseen.

Etätoteutusten haasteeksi on nähty vähäinen vuorovaikutus tai sen puute (Niemi & Kousa, 2020, 361). Tässä tutkimuksessa Zoomin toiminnallisten menetelmien koettiin lisäävän vuorovaikutuksellisuutta ja niistä käytettiin lähinnä pienryhmätiloja. Toiminnallisten menetelmien käytöstä ei ole kuitenkaan saatu riittävästi koulutusta tai koulutuksiin ei ole ollut aikaa osallistua. Aiemmissa tutkimuksissa etäopetusta rajoittavaksi tekijäksi on myös koettu liian vähäinen koulutus etäopetuksen toteuttamiseen (Kinnunen 2022, 50).

Tämän tutkimuksen mukaan suurin osa opettajista koki, että luokkatiloissa etäyhteydet toimivat hyvin ja etäyhteyttä oli helppo käyttää. Opettajat kokivat omat tekniset taitonsa hyväksi, mutta tarvittaessa tukea oli vaikea saada nopeasti. Savoniassa aiemmin tehdyssä tutkimuksessa tekniset ongelmat näyttäytyivät suurempana haasteena (Oikkonen 2015, 41). Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa teknisen tuen saaminen on koettu vaikeaksi (Ahtiainen 2020, 17; Veermans ym. 2018, 63). Tämän kyselyn mukaan toteutuksen suunnitteluun saatiin tarvittaessa tukea kollegoilta. Kollegoiden tuki on nähty tärkeäksi myös aiemmissa tutkimuksissa (Savolainen & Räsänen 2022; Veermans ym. 2018, 61).

Vastausten mukaan satelliittiopiskelijat olivat kiinnostuneita opiskeltavasta alasta, mutta he tarvitsivat paljon tukea sekä ohjausta opintojen etenemiseen. Satelliittitoteutusten kehittämiseksi koulutusten aloituspäiviä on eriytetty lähiryhmästä, jolloin ohjaus voi kohdistua erityisesti satelliittiryhmille. Heille on myös laitettu lukujärjestykseen omia HOPS-tunteja. Haasteeksi koettiin, ettei kaikilla satelliittiopiskelijoilla ole riittävästi aikaa opintojen suorittamiseen. Useat satelliittiopiskelijat tekevät myös töitä opintojen ohessa. Avoimen AMK:n opiskelijoina he eivät myöskään ole oikeutettuja opintoetuuksiin.

Yhteistyö työelämäkumppanin kanssa koettiin sujuvaksi ja kumppanin asenne satelliittikoulutusta kohtaan oli positiivista. Haasteina oli saada työelämäkumppanilta riittävästi opinnäytetyöaiheita ja muita oppimistehtäviä. Joissakin tutkinto-ohjelmissa haasteena oli myös saada riittävästi harjoittelupaikkoja. Satelliittikoulutusmalli nähtiin hyväksi konseptiksi vastaamaan alueelliseen työvoiman tarpeeseen. Toteutus vaatii kuitenkin niin pedagogista kuin teknistäkin tukea opettajille sekä aikaa kehittää toimintaa.

Kirjoittaja:

Sanna Kolehmainen, bioanalytiikan lehtori Savonia AMK

Lähteitä:

Ahtiainen, R., Asikainen, M., Heikonen, L., Hienonen, N. Hotulainen, R., Lindfors, R., Lindgren, E., Lintuvuori, M., Oinas, S., Rimpelä, A., & Vainikainen, M. -P. 2020. Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana: Ensitulokset. Helsingin yliopisto: Koulutuksen arviointikeskus. https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/141903720/Raportti_ensit uloksista_elokuu_2020.pdf. Viitattu 10.3.2024.

Kinnunen, H-M. 2022. Opettajien kokemuksia etäopetuksesta – Opetusjärjestelyt ja vuorovaikutus COVID19 pandemian aikana. Kasvatustieteen pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/81366/URN_NBN_fi_jyu-202205312988.pdf?sequence=3&isAllowed=y. Viitattu 10.3.2024.

Niemi, H. M., & Kousa, P. 2020. A Case Study of Students’ and Teachers’ Perceptions in a Finnish High School during the COVID Pandemic. International journal of technology in education and science., 4(4), 352-369. https://doi.org/10.46328/ijtes.v4i4.167 . Viitattu 10.3.2024.

Oikkonen, A. 2015. Työelämälähtöisen etäopetuksen toteuttaminen bioanalyytikoiden koulutuksessa. Haastattelututkimus opettajille. Hoitotieteen pro gradu –tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20150643. Viitattu 10.3.2024.

Savolainen, A. & Räsänen, S. 2022. Kokemuksia etä-, hybridi- ja monipaikkaopettajuudesta. Savonian blogi 12.09.2022. https://www.savonia.fi/artikkelit/savonia-artikkeli-kokemuksia-eta-hybridi-ja-monipaikkaopettajuudesta. Viitattu 3.5.2024.

Veermans, M., Ryymin, E., Korhonen, A.M., Lallimo, J., Airola, J. & Niinimäki, J. 2018. Jaetut haasteet ja ratkaisut – opettajien digipedagogisten erikoistumiskoulutusten koulutushaasteet ylittävä yhteistyöpaja. Ammattikasvatuksen aikakausikirja, 20(4), 51–69. https://journal.fi/akakk/article/view/84578. Viitattu 10.3.2024.