Terveydenhuollon ammattilaisten osaamiselta vaaditaan yhä enemmän monipuolisuutta sosiaali- ja terveyspalveluiden käydessä yhä monimuotoisemmiksi sekä teknologian kehittyessä. Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen tullee olla moninaista, laajaa ja eri osa-alueille ulottuvaa. (STM 2021.)

Perioperatiivinen hoitotyö eli leikkauspotilaan hoitotyö perustuu parhaimpaan saatavilla olevaan tutkimustietoon sekä hyväksi havaittuihin toimintatapoihin. Perioperatiivinen hoitotyö pitää sisällään potilaan pre-, intra- ja postoperatiiviset hoidonvaiheet, joista intraoperatiivinen vaihe käsittää leikkaukseen saapuvan potilaan hoidon leikkaussalissa. (Tengvall 2010; Karma ym. 2016.) Kuvantamisteknologian kehitys on muuttanut merkittävästi perioperatiivisen hoitotyön ammattilaisten työnkuvaa ja sen myötä osaamisvaatimuksia.

Kuvantamisohjatun kirurgian vahva kehitys ja sen yleistyminen on pakottanut perioperatiivisen hoitotyön ammattilaiset hankkimaan uutta osaamista. Kuvantamisohjatulla kirurgialla tarkoitetaan leikkaustoimenpidettä, jossa kuvantamistekniikkaa, kuten röntgenkuvantamista, tietokonetomografiaa (CT), magneettikuvausta (MRI) tai ultraääntä hyödynnetään kiinteänä osana intraoperatiivista eli leikkauksen aikaista hoitotyötä. Kuvantamisteknologian avulla potilaan anatomisista rakenteista muodostetaan reaaliaikaista kuvaa, joka mahdollistaa leikkaustoimenpiteiden tarkemman toteutuksen ja sen myötä paremman lopputuloksen. Kuvantamisteknologian integrointi osaksi intraoperatiivista hoitotyötä on mahdollistanut potilaiden kokeman pienemmän kudoshaitan ja sen myötä nopeamman toipumisen sekä lyhyemmän sairaalassaoloajan. (Paile 2000; Henner, Schroderus-Salo & Hirvonen 2017; Alam ym. 2018; Gogos, Touzell & Lerner 2021; Antinheimo 2022.)

Kuvantamisohjatun kirurgian yleistyessä on lisääntynyt myös hoitohenkilökunnan säteilytyöskentely

Säteilytyöskentely ei ole ollut ongelmatonta, sillä tutkimusten mukaan leikkaussalissa työskentelevän henkilökunnan säteilytyöskentelyosaamisessa on havaittu osaamisvajeita. Osaamisvajeita on havaittu niin säteilyfysiikan ja biologian perustiedoissa, säteilysuojeluosaamisessa kuin säteilyn aiheuttamien haittavaikutusten arvioinnissa. (Hirvonen ym. 2018; Turkmen, Ozbas & Yılmaz 2021; Ploussi, Efstathopolous & Brountzos 2021.)

Suomessa lääketieteellinen säteilyn käyttö on luvanvaraista toimintaa, josta säädetään Säteilylaissa (859/2018). Säteilylaki edellyttää säteilytyöntekijöiksi luokiteltavilta työntekijöiltä riittävää osaamista ja kelpoisuutta säteilytyöskentelyyn (Säteilylaki, 33 §). Säteilytyöntekijöiden osaamisvaatimukset on määritelty Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018 liitteessä 4.

Liedeksen (2024) YAMK-opinnäytetyössä tarkasteltiin intraoperatiivisen hoitotyön ammattilaisten säteilytyöskentelyosaamista. Se toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, joka sisälsi intraoperatiiviseen säteilytyöskentelyyn osallistuvan hoitohenkilökunnan säteilytyöskentelyosaamisen lähtötasokartoituksen sekä käytännönläheisen kehittämisosion. Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) perioperatiivisen hoitotyön palvelualueen, pehmytkudoskirurgian- ja tukielin- ja neurokirurgian osaamisalueiden henkilökunnan kanssa.

Intraoperatiivisen hoitotyön ammattilaisten osaaminen säteilytyöskentelyssä

Liedeksen (2024) lähtötasokartoituksen teemat mukailivat säteilytyöntekijöille asetettuja osaamis- ja kelpoisuusvaatimuksia (Asetus 1044/2018STM, liite 4). Kartoituksen tulokset antoivat suuntaa OYSin Leikkaus- ja anestesiakeskuksen hoitohenkilökunnan säteilytyöskentelyosaamisen tasosta. Tulosten perusteella osaamisvajetta oli nähtävissä kaikissa kyselyn teemoissa, mutta pahin osaamisvaje ilmeni laiteosaamisen teemassa. Hoitohenkilökunnan arvio oman osaamisensa tasosta oli kohtalaisella tasolla, joka on vähintäänkin riittävä taso intraoperatiiviseen säteilytyöskentelyyn.

Lähtötasokartoitus piti myös sisällään lyhyen testiosion, jossa testattiin hoitohenkilökunnan säteilytyöskentelyosaamisen tasoa kolmen kuvakysymyksen avulla. Kysymykset käsittelivät laiteosaamista, säteiden siroamista ja säteilyhygieniaa. Säteiden siroamista ja säteilyhygieniaa käsitteleviin kysymykseen vastasi väärin yli puolet vastaajista (52–54 %). Röntgenputken kuvantamislaitteesta osasi nimetä suurin osa (97 %) vastanneista. Selvisi, ettei hoitohenkilökunnan arvio omasta osaamisesta vastannut testatun osaamisen kanssa. Syitä oman osaamisen arvioimiseen yläkanttiin on useita, mutta merkittävin niistä saattaa olla tiedon puute säteilytyöskentelystä.

Osaamisen arviointi ja todentaminen osana osaamisen johtamista

Osaamisen johtaminen tarkoittaa organisaatiossa käytössä olevia käytäntöjä ja strategioita, joiden tarkoitus on edistää henkilöstön osaamisen kehittymistä ja kasvua työssä. Osaamisen kehittyminen tapahtuu esimerkiksi koulutuksen ja perehdytyksen avulla. Osaamisen kehittämisen rinnalla yhtä tärkeää on osaamisen säännöllinen arviointi ja osaamisen todentaminen. (Otala 2018; Alastalo ym. 2020.) Osaamisen kehittämiseksi ja syventämiseksi Liedeksen (2024) YAMK-opinnäytetyön tuotoksena syntyi intraoperatiivisen säteilytyöskentelyn perehdytysmalli, joka sisältää säteilytyöskentelyn perehdytyskortit, intraoperatiivisen säteilytyöskentelyn prosessikuvauksen sekä esityksen hoitohenkilökunnan jakamisesta säteilytyöskentelyä ohjaaviin tasoluokkiin.

Osaamisen todentaminen nousi puolestaan yhdeksi merkittävämmäksi teemaksi Leikkaus- ja anestesiakeskukselle tehdyn kehittämistyön kokonaisuudessa. Kuten hoitohenkilökunnan lähtötasokartoitus osoitti, henkilökunnan arvio oman osaamisentasosta oli ristiriidassa testiosiolla todennetun osaamisen kanssa. Tulos on huolestuttava ja nostaa esille osaamisen todentamisen tärkeyden. Siten osaamisen kehittäminen ei yksistään riitä, vaan organisaation tulee panostaa kehitetyn osaamisen arvioimiseen ja todentamiseen, jotta työskentely on kelpoisuusvaatimukset täyttävää ja turvallista. Osaamisen kehittämisen ja todentamisen tulee olla organisaatio lähtöistä, standardoitua, laadukasta ja todennettua. Osaamisen todentaminen edellyttää selkeitä osaamistavoitteita tai vaatimuksia sekä arviointikriteereitä. Käytännössä todentaminen edellyttää osaamisen osoittamista teoria- ja näyttökokein.

Kirjoittajat:

Tanja Liedes, sairaanhoitaja (YAMK), Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Alam, Israt, Steinberg, Idan, Vermesh, Ophir, van den Berg, Nynke, Rosenthal, Eben, van Dam, Gooitzen, Ntziachristos, Vasilis, Gambhirn, Sanjiv, Hernot, Sophie & Rogalla, Stephan 2018. Emerging intraoperative imaging modalites to improve surgical precision. Molecular imaging and biology 20, 705–715. DOI:10.1007/s11307-018-1227–6. Viitattu 6.1.2024.

Alastalo, Mika, Hautala, Tanja, Lankinen, Iira & Nurmela, Tiina 2020. Verkkotenttejä, näyttöjä ja videoarviointi – kliinisen osaamisen yhtenäiset arviointimenetelmät sairaanhoitajakoulutuksessa. Teoksessa M. Silén-Lipponen & T. Korhonen (toim.) Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa, YleSHarviointi-hanke. Savonia-ammattikorkeakoulu, 31–41.

Antinheimo, Jussi 2022. Leikkauksen aikainen 3D-kuvantaminen lisää tehokkuutta ja turvallisuutta. Kansanterveys. Verkkojulkaisu. https://www.kansanterveys.fi/tulevaisuuden-terveydenhoito/leikkauksen-aikainen-3d-kuvantaminen-lisaa-tehokkuutta-ja-turvallisuutta/. Viitattu 18.4.2023

Gogos, Sophia, Touzell, Amy, & Lerner, Lori 2022. What we know about intraoperative radiation exposure and hazard to operating theatre staff: a systematic review. ANZ Journal oh surgery 92 (1), 51–56. DOI: 10.1111/ans.17160. Viitattu 7.4.2024

Henner, Anja, Schroderus-Salo, Tanja & Hirvonen, Lassi 2017. Sairaanhoitaja säteilyn käyttäjänä. Teoksessa K. Koivisto, A. Henner & L. Kiviniemi (toim.) Hoitotyön koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta – ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia haasteita. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 43. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2017101750113. Viitattu 18.1.2024

Hirvonen, Lassi, Schroderus-Salo, Tanja, Henner, Anja, Ahonen, Sanna, Kääriäinen, Maria, Miettunen, Jouko & Mikkonen, Kristiina 2019. Nurses’ knowledge of radiation protection: a cross-sectional study. Radiography 24 (4), 108–112. DOI: https://doi.org/10.1016/j.radi.2019.04.011 Viitattu 6.1.2024.

Karma, Anna, Kinnunen, Timo, Palovaara, Marjo & Perttunen, Jaana 2016. Perioperatiivinen hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Liedes, Tanja 2024. Intraoperatiivisen säteilytyöskentelyn perehdytysmalli, Oulun yliopistollisen sairaalan Leikkaus- ja anestesiakeskukselle. YAMK-opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404278071

Otala, Leenamaija 2018. Ketterä oppiminen. Helsinki: Kamari Oy.

Paile, Wendla 2000. Ionisoivan säteilyn haitat. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 116, 660–663. https://www.duodecimlehti.fi/duo91423. Viitattu 4.4.2023

Ploussi, Agapi, Efstathopoulos, Efstathios & Brountzos, Elias 2021. The importance of radiation protection education and trainnig for medical professionals of all specialties. Cardiovascular and intervantional radiology 44, 829–834. DOI: 10.1007/s00270-020-02744–7. Viitattu 8.1.2024.

STM asetus ionisoivasta säteilystä 1044/2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181044#Lidm45053758035584. Viitattu 30.3.2023

STM 2021. Kliinisen hoitotyön erikoisalat. Ehdotukset kliinisesti erikoistuneen sairaanhoitajan osaamisen kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021, 36. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8428-8%C2%A0. Viitattu 18.4.2023

Säteilylaki 859/2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180859#Lidm45053758801712. Viitattu 15.3.2023.

Tengvall, Erja 2010. Leikkaus- ja anestesiahoitajan ammatillinen pätevyys. Kyselytutkimus leikkaus- ja anestesiahoitajille, anestesiologeille ja kirurgeille. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/9862/urn_isbn_978-952-61-0226-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 16.1.2024.

Turkmen, Acelya, Ozbas, Ayfer & Yilmaz Dundar, Gönul 2021. Determining the attitude of operating room nurses to radiation exposure: A descriptive study. Journal of perioperative nursing 34 (2), Article 2. https://doi.org/10.26550/2209-1092.1112. Viitattu 8.1.2024