Kunnissa valmistaudutaan parhaillaan suureen muutokseen, sillä TE 2024 -uudistuksen myötä kaikkien työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy TE-toimistoilta kunnille vuodesta 2025 alkaen. Suomessa puhutaan juuri nyt paljon velkaantumisesta ja työmarkkinoiden muutoksista. Talouden kehitys ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen tarvitsee työtä ja työllisiä.

Pitkäaikaistyöttömyys nähdään yhteiskunnallisena ongelmana, jota yritetään ratkoa monin tavoin. Sen lisäksi, että työttömyys maksaa yhteiskunnalle menetettyinä verotuloina, pitkään jatkunut työttömyys voi tutkimusten mukaan aiheuttaa myös syrjäytymistä ja hyvinvoinnin laskua elämän eri osa-alueilla. Työttömät käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluja ja erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluja enemmän kuin työlliset ja ovat keskimäärin sairaampia kuin työlliset. (Saikku, Väisänen & Sinervo 2022; Väisänen & Sinervo 2021.)

Pitkäaikaistyöttömyyden haasteeseen etsitään keinoja

Kunnat rahoittavat osan pitkään työttömänä olleiden työmarkkinatuesta. Esimerkiksi vuonna 2022 Kuopio maksoi näitä työmarkkinatuen kuntaosuuksia 11,9 miljoonaa euroa. Näitä kuntaosuuksia kutsutaan myös sakkomaksuiksi.

Vuonna 2023 Kuopion kaupungin työllisyyspalvelulla oli hankintasopimus Taika-valmennuksesta 13 palveluntuottajan kanssa. Valmennuksen kohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät työnhakijat, joilla on haasteita toiminnanohjauksessa, esimerkiksi neuropsykiatrisia piirteitä. Taika-valmennuksen palvelukuvauksessa enintään 9 kk kestävän valmennuksen tavoitteiksi oli määritelty työllistyminen yli 6 kk kestävään työsuhteeseen (väh. 18h/vko) tai opiskelujen aloittaminen. (Kuopion työllisyyspalvelu 2020.)

Jokaisen työttömyyden taustalla on yksilöllinen tarina

Työttömistä puhutaan joukkona, johon kohdistetaan toimia: aktivoidaan, velvoitetaan, sanktioidaankin. Monen työttömän polku työelämään voi olla monivaiheinen. Kiannon (2024) opinnäytetyössä tutkittiin Taika-valmennusta työllistymistä edistävänä palveluna. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin Taika-valmennuksen osallistujia ja valmentajia.

Kiannon (2024) tulosten mukaan keskeisimpiä työ- tai opiskelupaikan löytymistä vaikeuttavia tekijöitä Taika-valmennuksen osallistujilla olivat mielenterveyden ja oppimisen ongelmat, itseluottamuksen ja vuorovaikutuksen haasteet, soveltuvan työn vähäisyys työmarkkinoilla ja koulutuksen puute tai soveltumattomuus. Mielenterveyden ongelmat ovat myös tilastojen mukaan yhä yleistyvä syy osatyökyvyttömyyteen tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen (Eläketurvakeskus 2024).

Tulosten mukaan moni Taika-valmennukseen osallistunut henkilö tarvitsisi mahdollisuuksia muokata ja soveltaa työtä, koska heillä monella on työkykyyn liittyviä rajoitteita. Moni etsii erilaisia avustavia työtehtäviä, mutta työelämä on muuttunut nopeasti ja yhä useammassa tehtävässä vaaditaan monipuolisia taitoja. Sitran selvitysten mukaan monet automatisoitavissa olevat työtehtävät tullaan tulevaisuudessa automatisoimaan tai siirtämään halvan työvoiman maihin. Jatkuva osaamisen kehittäminen tulee tulevaisuudessa korostumaan ja muuttuva työelämä edellyttää sitä. Uuden oppimisen, luovuuden ja kokonaisuuden hahmottamisen taitojen merkitys kasvaa. (Dufva & Rekola 2023.)

Itsetuntemuksen vahvistumista ja askeleita kohti työelämää

Taika-valmennuksen kohderyhmän tuentarve näyttää Kiannon (2024) tulosten perusteella olevan jatkuvaluonteista eikä tarve pääty valmennuksen päättymiseen. Taika-valmennuksesta muotoutui kuva intensiivisestä, kokonaisvaltaista tukea tarjoavasta palvelusta. Se tarjosi valmennettaville myös paljon muuta kuin vain tukea työnhakuun. Valmennuksessa kehitettiin osallistujien itsetuntemusta voimavaratyöskentelyn keinoin. Voimavarojen löytymisen kautta päästiin asettamaan tavoitteita, jotka olivat yksilöllisesti kunkin osallistujan näköisiä. Lisäksi valmennuksessa tarjottiin tukea arjen sujumiseen, kuten esimerkiksi suunniteltiin päivärytmiä ja harjoiteltiin arjen ennakointia.

Taika-valmennuksen palvelukuvauksessa määritellyt työllistymisen tavoitteet olivat haasteellisia suhteessa kohderyhmään. Opinnäytetyön tulosten mukaan valmennuksessa päästiin usein välitavoitteisiin (esimerkiksi työkokeilut, keikkatyöt), mutta harvemmin pysyvämpään työhön tai opiskelemaan. Taika-valmennuksella on kuitenkin voitu tarjota pitkäaikaistyöttömille yksilöllistä tukea, joka on auttanut osallistujia lähemmäs työllistymistä. Esimerkiksi osallistujat ovat valmennuksen aikana osallistuneet johonkin sellaiseen toiseen palveluun, joka tutkitusti edistää työllistymistä, kuten esimerkiksi työvoimakoulutukset tai palkkatukityö yrityksiin.

Säästöpaineet ulottuvat myös työllisyyspalveluihin

Nykyisessä kiristyneessä taloustilanteessa kunnat ja valtio tarvitsevat säästökohteita. Myöskään työllisyyspalveluihin ei ole tarjolla rajattomasti rahaa, vaan kaikki palveluiden hankinnat on suunniteltava erityisen tarkasti. Etsitään tehokkaita ja vaikuttavia palveluita, joiden vaikutuksia toivotaan esiin mielellään nopeasti. Samanaikaisesti tiedetään hyvin, että joskus tulosten aikaansaaminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Taika-valmennus on osaltaan edustanut tätä pitkäjänteistä työtä heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantamiseksi. On selvää, että myös jatkossa tullaan tarvitsemaan tehostetun tuen palvelua erityistä tukea tarvitseville asiakkaille. Onko se sitten Taika-valmennusta vai jotain muuta, sen päättävät Kuopion työllisyysalueen valmistelijat.

Tässä vaiheessa ei ole vielä tiedossa tarkasti, millainen palveluvalikoima Kuopiossa on työnhakijoille vuoden 2025 alusta alkaen. Riippumatta siitä, millaisia palvelut tulevat olemaan, jokainen työllisyyspalvelujen työntekijä voi valita, miten kohtaa asiakkaan. Voi valita, että kohtaa jokaisen ihmisen yksilönä, kannustaa häntä ja auttaa vahvistamaan olemassa olevia voimavaroja. Asiakkaan toimijuuden vahvistaminen voi tukea tavoitteiden asettamista ja niihin pääsemistä. Mitä osaavampia työntekijät ovat palvelutarpeen tunnistamisessa, sitä paremmin erilaiset palvelut saadaan kohdennettua oikea-aikaisesti.

Palvelutarpeen tunnistamiseen on myös olemassa monenlaisia työkaluja ja menetelmiä ja niiden käyttöä voidaan tarvittaessa tehostaa. Tarvittaessa henkilöstölle voidaan järjestää myös lisäkoulutuksia. Tärkeää on, että asiakastyötä tekevät työntekijät saisivat käyttää eniten aikaa tärkeimpään asiaan: asiakkaan yksilölliseen kohtaamiseen.

Kirjoittajat:

Vilja Kianto, sosionomi (YAMK), Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Aho, Simo, Tuomaala, Juha, Hämäläinen, Kari & Mäkiaho, Ari 2018. Työvoimapalvelujen kohdistuminen ja niihin osallistuvien työllistyminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2018. Valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160639/19-2018-Tyovoimapalvelujen%20kohdistuminenpdf.pdf

Dufva, Mikko & Rekola, Sanna 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. Sitra. https://media.sitra.fi/app/uploads/2023/01/sitra_megatrendit-2023_ymmarrysta-yllatysten-aikaan.pdfhttps://media.sitra.fi/app/uploads/2023/01/sitra_megatrendit-2023_ymmarrysta-yllatysten-aikaan.pdf

Eläketurvakeskus 2024. Suomen työeläkkeensaajat. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä pysyi ennallaan vuonna 2023. Verkkojulkaisu. https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeensaajat/

Karvonen, Sakari, Kestilä, Laura & Saikkonen, Paula (toim.) 2022. Suomalaisten hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145692/Suomalaisten%20hyvinvointi%202022%20verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Kianto, Vilja 2024. Kuopion työllisyyspalvelun Taika-valmennus työllistymistä edistävänä palveluna. YAMK-opinnäytetyö, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716246

Kuopion työllisyyspalvelu 2020. Työllistymisen yhteispalvelu Askel. Taika-valmennuksen hankintakuvaus.

Saikku, Peppi, Väisänen, Visa & Sinervo, Leini 2022. Työttömien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset. Teoksessa Karvonen, Sakari, Kestilä, Laura & Saikkonen, Paula (toim.) 2022. Suomalaisten hyvinvointi 2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145692/Suomalaisten%20hyvinvointi%202022%20verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Työ- ja elinkeinoministeriö 2024. TE-palvelut 2024-uudistus. https://tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus.

Väisänen, Visa & Sinervo, Leini 2021. Työttömien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö rekisteritietojen valossa. Tutkimuksesta tiiviisti 76/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-796-8