Ympäristöministeriö (2023) määrittelee kestävän kehityksen seuraavasti: ”Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.” Eli kestävä kehitys ei ole vain ehkä perinteisenä ajateltua ekologista kierrätystä, vaan tarkastelua voidaan tehdä taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen sekä ekologisen kestävyyden näkökulmista (Ympäristöministeriö 2023).

Digitalisaatio puolestaan on ollut viime aikojen merkittävin teknologinen kehitys. Myös sote-alalla hyödynnetään jatkuvasti erilaisia uusia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja. Samalla kun erilaiset palvelut muuttuvat digitaalisiksi, luodaan uutta digitaalimuodossa olevaa dataa. Sitran (2023) mukaan data alkaakin olla yksi aikamme tärkeimmistä talouden raaka-aineista. Dataa kertyy yhä enemmän ja samalla tarve käsitellä dataa vaatii tehokkaampaa käsittelyä, joka osaltaan kuluttaa runsaasti energiaa. (Sitra 2023.) Gofore (2024) arvioi, että IT-sektori vastaa noin 7–9 % kokonaissähkönkulutuksesta ja tämän on odotettu kasvavan 13 %:n vuoteen 2030 mennessä. Joidenkin arvioiden (mm. Pichler 2019ym., Sijm-Eeken ym. 2022) mukaan terveydenhuollon sektori vastaa noin viidestä prosentista maailmanlaajuisista nettohiilidioksidipäästöistä, joskin kehittyneissä maissa tämä lienee huomattavasti suurempi osuus.

Mitä on taloudellinen kestävyys ja miksi sillä on merkitystä?

Opetushallituksen (2024) mukaan taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista talouden kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen. Tavoitteena on, että varmistamme resurssien ja varallisuuden kestävän käytön pitkällä aikavälillä. Taloudellista kestävyyttä voi olla esimerkiksi tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä tuottamalla palveluita, jotka puolestaan lisäävät tuottavuutta ja parantavat työn tehokkuutta. Tämä on myös keskeinen osa sote-kentän digitalisaatiossa: kustannussäästöjen ohella pyritään tuottamaan mahdollisimman tehokkaita palveluita. Esimerkiksi etäpalvelut ovat lisääntyneet mm. chatien sekä etävastaanottojen muodossa. Huomion arvoista onkin, että mahdollistamalla sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotto etänä, voidaan säästää niin asiakkaan kuin henkilöstön matkakuluissa ja ajassa. Myös muita säästöjä tästä näkökulmasta toki muodostuu, kun työaika tehostuu ja henkilöstön etänä tehtävät työt mahdollistuvat. (THL 2024.) Teknologisten ratkaisujen myötä myös matkustuksesta aiheutuvat päästöt vähenevät (GreenICT 2023).

Digipalveluiden kehityksessä ja käyttöönotossa on kuitenkin huomioitava myös niiden kustannusrakenne sekä tehtävä kustannus-hyöty-analyysi. Investointeja ei kannata tehdä, mikäli digitaalista tai teknologisen tuotteen tuomia hyötyjä ei ole arvioitu. Vaikka hyötyjä saattaakin syntyä, esimerkiksi muutokset tietojärjestelmissä saattaa pahentaa terveydenhuollosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia (Sijm-Eeken ym. 2022). Uusien sovellusten käyttöönotto tiedonkulun parantamiseksi lisää energiankulutusta (Sijm-Eeken ym. 2022). Lisäksi on huomioitava esimerkiksi ohjelmisto- ja laite-elinkaaret (GreenICT 2023). Ohjelmistojen suorittamisen minimivaatimukset kasvavat samaa vauhtia laitteiden tehonlisäysten kanssa, joka lyhentää osaltaan näiden elinkaarta. Vaikka digitalisaatio voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä, uusien palveluiden luominen voi samalla synnyttää uusia päästölähteitä. (mm. GreenICT 2023, Gofore 2024.)

Harkitut ja perusteelliset päätökset digihankintojen taustalle

Hankinnoissa tulisikin painottaa kestävän kehityksen käytäntöjä, jotka vähentävät energiankulutusta, minimoivat hiilidioksidipäästöjä ja optimoivat resurssien käyttöä ohjelmiston koko elinkaaren ajan (mm. GreenICT 2023, Gofore 2024). Olisikin tärkeää mallintaa ja arvioida uusien IT-ratkaisujen ympäristövaikutuksia terveydenhuollossa (Sijm-Eeken ym. 2022), sillä vain harkituilla ja perusteellisesti arvioiduilla päätöksillä voidaan varmistaa, että sote-kentän digitalisaatio edistää taloudellista kestävyyttä ja tukee kestävää kehitystä sekä palveluiden laadun että resurssien käytön näkökulmasta. Tämä edellyttäisi ympäristöön ja ilmastoon liittyvien haasteiden ja ratkaisujen kuvaamista, mittaamista sekä seurantaa (Sijm-Eeken ym. 2022). Näin voitaisiin varmistaa, että tulevaisuuden sote-palvelut ovat paitsi tehokkaita myös yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestäviä.

Kirjoittaja: Elisa Snicker, TtM, KTM, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla (YAMK)-tutkintovastaava, Savonia Master School

Lähteet:

Gofore. 2024. New guide and tool: How digital services consider planetary limits. Saatavilla: https://gofore.com/en/news/new-guide-and-tool-how-digital-services-consider-planetary-limits/ (Luettu 27.11.2024)

GreenICT-ekosysteemi. Tietopankki. Hankkijan opas. Saatavilla: https://greenict.fi/tietopankki/hankkijanopas/hankkijanopas_kestavakehitys/ (Luettu 27.11.2024)

Kuntaliitto. Julkaisuaika tuntematon. Kestävän kehityksen strateginen johtaminen. Ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja teknologinen kestävyys. Saatavilla: https://www.kuntaliitto.fi/tietotuotteet-ja-palvelut/verkkojulkaisut/kestava-kehityksen-strateginen-johtaminen/12-ekologinen-sosiaalinen-taloudellinen-ja-teknologinen (Luettu 27.11.2024)

Opetushallitus. 2024. Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/taloudellinen-sosiaalinen-ja-kulttuurinen-kestavyys (Luettu 25.11.2024)

Pichler P-P, Jaccard IS, Weisz U & Weisz H. 2019. International comparison of health care carbon footprints. Environmental Research Letters 14 (6), . https://doi.org/10.1088/1748-9326/ab19e1

Sijm-Eeke ME, Arkenaar W, Jaspers MW & Peute LW. 2022. Medical informatics and climate change: a framework for modeling green healthcare solutions. Journal of the American Medical Informatics Association, 29(12), 2022, 2083–2088. https://doi.org/10.1093/jamia/ocac182

Sitra. 2023. Megatrendit. Saatavilla: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/ (Luettu 27.11.2024)

THL. 2024. Digitaaliset palvelut. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/digitaaliset-palvelut (Luettu 27.11.2024)

United Nations. 2015. Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development. Department of Economic and Social Affairs. Sustainable Development. Saatavilla: https://sdgs.un.org/2030agenda (Luettu 27.11.2024)

Ympäristöministeriö. 2023. Mitä on kestävä kehitys? Saatavilla: https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys (Päivitetty 15.3.2023)

Yhdistyneet kansakunnat. 2015. Yleiskokouksen päätöslauselma. Agenda 2030. Saatavilla: https://kestavakehitys.fi/documents/2167391/2186383/Agenda2030_epävirallinen+suomennos.pdf/707fe444-6540-49d6-86a3-fd6bee1cf345/Agenda2030_epävirallinen+suomennos.pdf?t=1461157452000 (Luettu 27.11.2024)

Valtioneuvoston kanslia. Julkaisuaika tuntematon. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Saatavilla: https://kestavakehitys.fi/agenda-2030 (Luettu 27.11.2024)

Valtiovarainministeriö. 2023. Valtion velanhallinnan vuosikatsaus 2023. Saatavilla: https://www.valtionvelka.fi/annualreview2023/toimintaymparisto/ (Luettu 25.11.2024)