Digitaalisten terveysteknologioiden käyttö on kasvanut merkittävästi terveydenhuollon palveluissa, muuttaen perinteisiä hoitokäytäntöjä ja palvelumalleja (Bogaert ym. 2021). Terveydenhuollon digitalisaatio tuo mukanaan sekä hyötyjä että haasteita, erityisesti ikääntyneiden näkökulmasta, sillä palvelujen saatavuus ja käytettävyys vaihtelevat merkittävästi (Mielonen ym. 2023). Korkeasti koulutetut ja kaupungeissa asuvat ikääntyneet ovat omaksuneet palvelut osaksi arkeaan (Mielonen ym. 2023). Merkittävä osa ikääntyneistä kokee kuitenkin edelleen haasteita palvelujen käytössä tai jää kokonaan palvelujen ulkopuolelle (Arsenijevic ym. 2020). Alueelliset erot palvelujen saatavuudessa ja käytön tuessa korostuvat erityisesti kaupunki- ja haja-asutusalueiden välillä heijastuen suoraan palvelujen hyödyntämiseen (Jylhä & Turja 2023).

Digitaalisten terveyspalvelujen hyödyt

Digitaaliset terveyspalvelut parantavat terveydenhuollon saavutettavuutta erityisesti syrjäseuduilla asuvien keskuudessa (Arsenijevic ym. 2020). Reaaliaikainen terveysseuranta ja tekoälypohjaiset ratkaisut voivat mahdollistaa ennakoivan hoidon ja tukea itsenäistä elämää kotona (Aryal ym. 2024). Etäkonsultaatiot ja videovastaanotot vähentävät matkustamisen tarvetta ja säästävät sekä asiakkaiden että terveydenhuollon resursseja (Bogaert ym. 2021).

Digitaaliset palvelut mahdollistavat joustavamman hoidon seurannan ja yksilöllisemmän terveysneuvonnan (Mielonen ym. 2023). Säännöllinen etäseuranta parantaa hoitotuloksia ja lisää asiakkaiden sitoutumista hoitoon (Choukou ym. 2022). Digitaaliset työkalut tukevat myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä tarjoamalla ajantasaista tietoa asiakkaiden voinnista (Ferraris ym. 2022).

Digitaalisten terveyspalvelujen haasteet ikääntyneille

Ikääntyneen fyysiset rajoitteet, kuten näkö- ja kuulo-ongelmat, voivat muodostaa konkreettisia haasteita digitaalisten palvelujen käytölle (Ferraris ym. 2022; Kainiemi ym. 2023).

Teknologian monimutkaisuus ja käyttöliittymien haasteellisuus voivat tuoda alentaa digitaalisten terveyspalvelujen käyttöä (Aryal ym. 2024). Vaikeaselkoiset käyttöliittymät voivat huonontaa erityisesti ikääntyneiden käyttäjien palvelukokemusta (Choukou ym. 2022). Myös korkeat laite- ja yhteyskustannukset sekä puutteelliset digitaaliset taidot rajoittavat merkittävästi palvelujen saavutettavuutta eri käyttäjäryhmissä (Kim ym. 2023). Lisäksi tietoturva ja yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset aiheuttavat epävarmuutta monille käyttäjille heikentäen luottamusta digitaalisiin palveluihin (Bogaert ym. 2021).

Digitaalisten terveyspalvelujen käytön edistämisen keinoja

Digitaalisten palvelujen omaksumista voidaan edistää monipuolisilla keinoilla (Fristedt ym. 2021, 6). Aktiivinen tiedottaminen, helppokäyttöiset sovellukset ja kattava tekninen tuki muodostavat perustan onnistuneelle käyttöönotolle (Mielonen ym. 2023, 280). Kirjastot ja paikalliset yhteisökeskukset voisivat toimia luontevina digituen keskuksina niiden matalan kynnyksen vuoksi (Jylhä & Turja 2023, 224–225). Lisäksi kolmannen sektorin toimijat ja paikalliset yhdistykset voisivat täydentää julkisia palveluja tarjoamalla henkilökohtaista ohjausta ja vertaistukea (Arsenijevic ym. 2020, e11616). Myös systemaattinen yhteistyö ikääntyneiden ja palvelunkehittäjien välillä voisi lisätä palvelujen käytettävyyttä (Mielonen ym. 2023, 283).

Artikkeli peustuu Mia Lyytikäisen YAMK-opinnäytetyöhön ”Ikääntyneiden digitaaliset terveyspalvelut”.

Kirjoittajat:

Mia Lyytikäinen, Digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Liisa Klemola, lehtori, FT, esh, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Lähteet:

Arsenijevic, J., Tummers, L. & Bosma, N. 2020. Adherence to Electronic Health Tools Among Vulnerable Groups: Systematic Literature Review and Meta-Analysis. J Med Internet Res, 22(2), p.e11613. https://doi.org/10.2196/11613. Viitattu 12.11.2024.

Aryal, S., Blankenship, J. M., Bachman, S. L., Hwang, S., Zhai, Y., Richards, J. C., Clay, I. & Lyden, K. 2024. Patient-centricity in digital measure development: co-evolution of best practice and regulatory guidance. Npj Digital Medicine, 7, p.128. https://doi.org/10.1038/s41746-024-01110-y. Viitattu 12.11.2024.

Bogaert, P., Verschuuren, M., Van Oyen, H. & van Oers, H. 2021. Identifying common enablers and barriers in European health information systems. Health Policy, 125(12), pp.1517-1526. https://doi.org/10.1016/j.healthpol.2021.09.006. Viitattu 12.11.2024.

Choukou, M.-A., Sanchez-Ramirez, D. C., Pol, M., Uddin, M., Monnin, C. & Syed-Abdul, S. 2022. COVID-19 infodemic and digital health literacy in vulnerable populations: A scoping review. Digit Health, 8, p.20552076221076927. https://doi.org/10.1177/20552076221076927. Viitattu 12.11.2024

Ferraris, C., Ronga, I., Pratola, R., Coppo, G., Bosso, T., Falco, S., Amprimo, G., Pettiti, G., Lo Priore, S., Priano, L., Mauro, A. & Desideri, D. 2022. Usability of the REHOME Solution for the Telerehabilitation in Neurological Diseases: Preliminary Results on Motor and Cognitive Platforms. Sensors (Basel), 22(23), p.9467. https://doi.org/10.3390/s22239467. Viitattu 12.11.2024.

Fristedt, S., Svärdh, S., Löfqvist, C., Schmidt, S. M. & Iwarsson, S. 2021. “Am I representative (of my age)? No, I’m not”. Attitudes to technologies and technology development differ but unite individuals across rather than within generations. PLoS One, 16(4), p.e0250425. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0250425. Viitattu 12.11.2024.

Jylhä, V. & Turja, T. 2023. Health technology readiness: The translation of READHY-FIN questionnaire. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 15(2), pp.219–229. https://doi.org/10.23996/fjhw.126867. Viitattu 12.11.2024.

Kainiemi, E., Saukkonen, P., Virtanen, L., Vehko, T., Kyytsönen, M., Aaltonen, M. & Heponiemi, T. 2023. Perceived benefits of digital health and social services among older adults: A population-based cross-sectional survey. Digital Health, 9. https://doi.org/10.1177/20552076231173559. Viitattu 12.11.2024.

Kim, S., Chow, B. C., Park, S. & Liu, H. 2023. The Usage of Digital Health Technology Among Older Adults in Hong Kong and the Role of Technology Readiness and eHealth Literacy: Path Analysis. J Med Internet Res, 25, p.e41915. https://doi.org/10.2196/41915. Viitattu 12.11.2024.

Mielonen, J., Kuusisto, H., Kinnunen, U.-M., Kemppi, A. & Saranto, K. 2023. Older adults’ experiences of ehealth in health and social care. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 15(3), pp.276–286. https://doi.org/10.23996/fjhw.125122. Viitattu 12.11.2024.