Henriikka Seitun, Anneli Hujalan ja Minna Kaarakaisen (2024) alkuperäistutkimuksessa ””Older patients’ experiences of person-centred integrated care: joint replacement surgery as a case” tarkasteltiin ikääntyneiden potilaiden kokemuksia ihmiskeskeisestä integroidusta hoidosta keinonivelleikkauksissa. Artikkeli on julkaistu ”Journal of Integrated Care” tiedejulkaisussa keväällä 2024.

Potilaskeskeinen integroitu hoito kehittämissuuntana terveydenhuollossa

Integroidut palvelut ja hoito (integrated care, IC) on ollut useassa maassa keskeinen hoitotyön ja hoidon kehittämisen suunta kuten WHO (2016, 2019) myös suosittaa. Integroitua hoitoa tarvitaan enenevässä määrin useista syistä, kuten esimerkiksi eliniän odotteen kasvaessa ja väestön ikääntyessä jossain vaiheessa palvelutarve kasvaa vaikkei ikääntyminen itsessään sitä välttämättä synnytä (kts. esim. Lorenzoni ym 2019). Palveluntarve usein moninaistuu eikä yksi palveluntuottaja pysty vastaamaan ikääntyneen tarpeeseen yksin vaan tarvitaan eri alojen ammattilaisia eri palvelusektoreilta. Kuten monissa muissakin maissa, myös Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä on historiallisesti ollut hoitosektorien ja yksiköiden välistä pirstoutumista (Tynkkynen ym., 2022).

Tässä artikkelissa pyrimme ymmärtämään sitä, miten ikääntyneet potilaat kokevat potilaskeskeisen integroidun hoidon (PC-IC) keinonivelleikkauksen yhteydessä. Tutkimus toteutettiin suomalaisessa terveydenhuollossa osana laajempaa Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan HERIT (Hauraan elämän riskit) -tutkimushanketta*, joka tarkastelee ikääntyneiden (65+), monisairaiden potilaiden kokemuksia lonkka- tai polven tekonivelleikkauksesta.

Ikääntyvät, monisairaat keinonivel leikatut tutkimuskohteena

HERIT-tutkimusprojekti koostuu useista monitieteellisistä tutkimusnäkökulmista, kuten hoidon integroinnista hoitoalan ammattilaisten näkökulmasta (Hujala ym., 2024) ja vaikuttavuudesta. Potilaiden henkilökohtaisten kokemusten tutkimiseksi teimme yksilöhaastatteluja pääprojektissa mukana oleville potilaille. Haastateltavat rekrytoitiin satunnaisesti HERIT-projektin kautta syksyllä 2022. Henkilökohtaisiin haastatteluihin puhelimitse tai haastateltavan kotona osallistui yhteensä 10 henkilöä iältään 67–86-vuotiaita (7 naista ja 3 miestä), joilla oli vähintään kaksi pitkäaikaissairautta. Haastateltavia pyydettiin kertomaan vapaasti omista kokemuksistaan koko tekonivelleikkauspotilaan hoitopolun ajalta. Haastatteluiden kesto oli 30–60 minuuttia, ne nauhoitettiin ja myöhemmin litteroitiin sanasta sanaan. Litteroitu aineisto koostui 103 sivusta (fontti Calibri 12, kappaleväli 1,15).

Mitä potilaskeskeinen integroitu hoito vaatii?

Tiedon saaminen ja jakaminen nousivat keskeiseksi teemaksi. Ikääntyneet potilaat korostivat, että on tärkeää saada riittävästi tietoa hoitoprosessista arvostaen selkeää viestintää leikkauksen ja toipumisen eri vaiheista. Sairaalan antama opaslehtinen täydensi merkittävästi terveydenhuollon ammattilaisten antamia suullisia ohjeita. Leikkauspotilaat arvostivat, että tieto heidän terveydentilastaan oli hoitavien tahojen tiedossa eikä omaa sairaushistoriaa tarvinnut tarpeettomasti toistaa. Osa potilaista arvosti sitä, että heidät otettiin mukaan hoitopäätöksiin, kun taas toiset halusivat jättää päätökset terveydenhuollon ammattilaisille luottaen näiden asiantuntemukseen. Tämä vaihtelu korostaa tarvetta yksilöllisille hoitokäytännöille, jotka huomioivat kunkin potilaan osallistumistoiveet.

Hoidon jatkuvuus koettiin tärkeäksi ja potilaat ilmaisivat toiveensa, että heillä olisi sama yhteyshenkilö koko hoitomatkansa ajan. Henkilöstön pysyvyys lisäsi turvallisuuden tunnetta ja tyytyväisyyttä. He kokivat turhauttavaksi, kun heidän piti kohdata eri ammattilaisia jokaisessa hoidon vaiheessa, mikä johti usein sekaannuksiin ja tunteeseen ”pallottelusta.”

Tutkimus nosti esille myötätuntoisten vuorovaikutusten merkitystä terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden välillä. Yksinkertaiset ystävällisyyden ja henkilökohtaisen huomion osoitukset, kuten tyynyn asettelu tai keskustelu potilaan kanssa, lisäsivät merkittävästi potilaiden kokemusta siitä, että heistä välitetään ja heitä kunnioitetaan. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan kokeneet saavansa tätä myötätuntoa, mikä johti ajoittain laiminlyödyksi tulemisen tunteisiin.

Lopuksi

Tutkimuksen mukaan tehokkaan potilaskeskeisen integroidun hoidon toteuttamisessa terveydenhuollon järjestelmien tulisi korostaa selkeää tiedon jakamista, hoidon jatkuvuutta ja myötätuntoisia, potilaskeskeisiä kohtaamisia. Keskittymällä näihin osa-alueisiin terveydenhuollon ammattilaiset voivat parantaa potilaiden tyytyväisyyttä ja hoitotuloksia, joka vastaa paremmin ikääntyneiden tarpeisiin vastaavaa. Tämä lähestymistapa voi johtaa parempaan terveydenhallintaan, kustannussäästöihin ja terveydenhuollon resurssien tehokkaampaan käyttöön.

Nämä havainnot tarjoavat arvokkaita suuntaviivoja integroidun hoidon käytäntöjen parantamiseksi, varmistaen, että ikääntyneet potilaat saavat kokonaisvaltaista ja myötätuntoista hoitoa, joka on räätälöity heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa.

* HERIT-tutkimusprojekti on saanut sekä tutkimusluvan että eettisen arvioinnin paikalliselta yliopistolliselta sairaanhoitopiiriltä.

Kirjoittajat:

Minna Kaarakainen, dosentti, tki-asiantuntija, Kansainvälisyysyksikkö, EU4DUAL

Henriikka Seittu, väitöskirjatutkija, Aalto yliopisto

Anneli Hujala, vieraileva tutkija, Itä-Suomen yliopisto

Lähteet:

Lorenzoni, L., Marino, A., Morgan, D. & James, C. (2019). Health spending projections to 2030: new results based on a revised OECD methodology. OECD Health Working Papers, No. 110, OECD, Paris.

Seittu, H., Hujala, A. & Kaarakainen, M. (2024). Older patients’ experiences of person-centred integrated care: joint replacement surgery as a case. Journal of Integrated Care, Vol. 32 No 5, 1–12. https://doi.org/10.1108/JICA-08-2023-0062

Tynkkynen, L.K., Pulkki, J., Tervonen-Gonçalves, L., Schön, P., Burström, B. & Keskimäki, I. (2022). Health system reforms and the needs of the ageing population—an analysis of recent policy paths and reform trends in Finland and Sweden. European Journal of Ageing, Vol. 19 No. 2, 221–232, https://doi.org/10.1007/s10433-022-00699-x

World Health Organization (2015). Interim Report: Placing People and Communities at the Centre of Health Services: WHO Global Strategy on Integrated People-Centered Health Services 2016-2026., World Health Organization, Saatavilla: https://apps.who.int/iris/handle/10665/180984

World Health Organization (2016). Framework on integrated, people-centred health services. Saatavilla: https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/252698/A69_39-en.pdf?sequence=1&isAllowed=y