Johdanto

Mielenterveysongelmat aiheuttavat merkittävää sairastavuutta ja kuolleisuutta Euroopassa, ollen myös suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen haaste. Kymmenet miljoonat ihmiset Euroopan unionin alueella ovat kokeneet elämänsä aikana mielenterveysongelmia, ja vuosittain kymmenet tuhannet kuolevat joko suoraan näiden ongelmien seurauksena tai itsemurhan vuoksi. (OECD/EU 2018, 20.)

Vuonna 2022 Suomessa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettiin 207 000 potilasta, joista suurin osa avohoidossa. Sairaalahoitoa vaativissa tapauksissa vuonna 2021 psykiatrisilla osastoilla hoidettiin 22 000 potilasta, ja hoitojaksojen kokonaismäärä oli 37 000. (Terveyden ja hyvinvoinnin lai-tos 2023, 1–2; Lönnqvist & Pirkola 2023.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on vuonna 2022 antanut toimenpidesuosituksen, jossa korostetaan hoidon jatkuvuutta sekä sujuvaa yhteistyötä hoitohenkilökunnan ja eri hoitoyksiköiden välillä potilas-siirtojen aikana (Linnaranta 2022, 4). Viestinnän ja yhteistyön haasteet eri yksiköiden ja ammattilais-ten välillä ovat yleisiä ongelmia potilassiirtojen aikana, ja ne voivat haitata hoidon jatkuvuutta ja poti-laan hyvinvointia (Abu ym. 2018; Bell ym. 2009).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia digitaalisen potilassiirtojärjestelmän kautta tapahtuvista potilassiirroista ja hoidon jatkuvuudesta Pohjois-Savon hyvinvointialueen psykiatrian erikoissairaanhoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa tapahtuvista potilassiirroista, jolloin opinnäytetyön tuloksia voitaisiin käyttää hyödyksi siirtoprosessin kehittämisessä ja jalkauttamisessa laajempaan käyttöön.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelun keinoin. Haastateltavat olivat psykiatrian erikoissairaanhoidossa työskenteleviä sairaanhoitajia (n = 4), jotka ovat osallistuneet potilassiirtoihin digitaalisen potilassiirtojärjestelmän avulla.

Kokemukset potilassiirroista ja hoidon jatkuvuudesta

Tutkimukseen osallistuneet sairaanhoitajat kokivat, että digitaalisen potilassiirtojärjestelmän käyttöönotto on selkeästi parantanut potilassiirtojen sujuvuutta. Järjestelmä nopeutti tiedonkulkua ja selkeytti siirtojen koordinointia, mikä vähensi työtaakkaa ja lisäsi työn joustavuutta. Järjestelmän käyttöliittymä koettiin yleisesti helppokäyttöiseksi, ja sen avulla hoitajat pystyivät hallitsemaan kiireisiä tilanteita tehokkaammin. Lisäksi järjestelmän mahdollistama ennakointi ja suunnittelu koettiin parantuneen, kun potilaspaikkojen tilanne sekä osastojen erityistarpeet olivat helposti nähtävissä.

Haastateltavat toivat esiin myös järjestelmän tarjoaman mahdollisuuden siirron tilanteen seuraamiselle ja siirrosta keskustelemiselle, jotka helpottivat hoitajien työn suunnittelua ja paransivat tiedonkulkua siirtojen aikana. Erityisesti järjestelmän avulla hoitajat kokivat saavansa paremman kokonaiskuvan potilaiden tilanteesta, mikä mahdollisti tarkemman ja turvallisemman potilassiirtojen hallinnan. Kuitenkin haasteita ilmeni tilanteissa, joissa järjestelmä ei ollut käytössä kaikissa yksiköissä, jolloin siirrot jouduttiin edelleen hoitamaan puhelimitse. Lisäksi alkuvaiheen käytössä ilmeni ajoittain väärinymmärryksiä, jotka johtivat potilaiden yllättäviin siirtymisiin.

Kokemukset viestinnästä ja potilasturvallisuudesta

Viestinnän ja potilasturvallisuuden osalta haastateltavat kokivat digitaalisen potilassiirtojärjestelmän tarjoavan selkeän ja kattavan kuvan potilaan tilanteesta. Vaikka puhelimitse annettava raportointi oli koettu laajemmaksi, järjestelmän kautta tapahtuva tiedonvaihto koettiin pääosin riittäväksi, kunhan tiedot oli syötetty huolellisesti. Merkittävin muutos viestinnässä oli puheluiden väheneminen, mikä helpotti hoitajien työn sujuvuutta ja vähensi keskeytyksiä kiireisissä tilanteissa. Potilaan siirtotiedot olivat järjestelmän ansiosta kaikkien osapuolten saatavilla, mikä paransi tiedonkulkua ja lisäsi potilasturvallisuutta, erityisesti vuoronvaihde- ja kiiretilanteissa.

Kaksi haastateltavaa nosti esiin järjestelmän psykososiaaliset hyödyt, kuten viestinnän pysymisen neutraalina ja asiallisena, mikä vähensi painetta ja hankalia tilanteita, joita puhelinviestintä saattoi aiheuttaa. Kirjallinen viestintä vähensi psykososiaalista kuormitusta ja loi rauhallisemman viestintäympäristön.

Haasteita koettiin kuitenkin potilaspaikkojen ja huomioiden päivittämisessä järjestelmään, mikä johti toisinaan lisätyöhön ja vaikutti potilaan hoidon sujuvuuteen. Lisäksi jonossa olevien potilaiden tietojen puuttuminen järjestelmästä vaikeutti hoidon ennakointia ja suunnittelua. Tietosuojan koettiin parantuneen, erityisesti avoimissa työtiloissa. Kirjallinen siirtoraportointi vähensi väärin kuulemisen riskiä ja esti sivullisten pääsyn potilastietoihin. Kokonaisuudessaan haastateltavat kokivat potilasturvallisuuden parantuneen, koska järjestelmä minimoi tiedonsiirron virheitä ja lisäsi hoitoprosessin hallittavuutta.

Artikkeli perustuu Kaisamari Koposen opinnäytetyöhön: Digitaalinen potilassiirtojärjestelmä psykiatrian eri-koissairaanhoidossa: sairaanhoitajien kokemuksia. 2024. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100326039

Kirjoittajat

Kaisamari Koponen, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Teija Niskanen, lehtori, TtM, liiketalous ja jatkuvan oppimisen yksikkö, Savonia ammattikorkeakoulu

Liisa Klemola, lehtori, FT, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Savonia ammattikorkeakoulu

Lähteet

Abu, Hawa O., Anatchkova, Milena D., Erskine, Nathaniel A., Lewis, Joanne, McManus, Davis, Kiefe, Catarina I. & Santry, Helena P. 2018. Are we “missing the big picture” in transitions of care? Perspectives of healthcare providers managing patients with unplanned hospitalization. Applied Nursing Research. Vol. 44, December 2018, p. 60-66. https://doi.org/10.1016/j.apnr.2018.09.006. Viitattu 4.10.2024.

Bell, Chaim M., Schnipper, Jeffrey L., Auerbach, Andrew D., Kaboli, Peter J., Wetterneck, Tosha B., Gonzales, David V., Arora, Vineet M., Zhang, James X. & Meltzer, David O. 2009. Association of Communication Between Hospital-based Physicians and Primary Care Providers with Patient Outcomes. Journal of General Internal Medicine. Vol. 24, December 2008, p. 381-386. https://doi.org/10.1007/s11606-008-0882-8. Viitattu 4.10.2024.

Linnaranta, Outi 2022. Toimenpidesuositus riittävän ja laadukkaan psykiatrisen sairaalahoidon turvaamiseksi. Päätöksen tueksi 6/2022. Pdf-julkaisu. Julkaistu 6/2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144014/URN_ISBN_978-952-343-826-2.pdf. Viitattu 4.10.2024.

Lönnqvist, Jouko & Pirkola, Sami 2023. Suomalainen hoitojärjestelmä. Teoksessa Lönnqvist, Jouko, Henriksson, Markus, Marttunen, Mauri & Partonen, Timo (toim.) Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim. Verkkokirja. Päivitetty 8.12.2023. https://www.oppiportti.fi/op/opk04497. Viitattu 4.10.2024.

OECD/EU 2018, Health at a Glance: Europe 2018: State of Health in the EU Cycle, OECD Publishing, Paris. Julkaistu 2018. https://doi.org/10.1787/health_glance_eur-2018-en. Viitattu 4.10.2024.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Tilastoraportti 66/2023. Julkaistu 29.11.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231128149697. Viitattu 4.10.2024.