Tämä artikkeli on toinen neljän artikkelin sarjasta, jossa esitellään Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapeutin tutkintokoulutuksen osaamisen osoittamisen kehittämistyötä. Kehittämistyön tuloksena rakentuu osaamisen osoittamisen näyttökoe sisältäen teoria- ja käytännönkokeet. Tässä artikkelissa käsitellään näyttökokeen teoriaosuuden kehittämistyötä.

Oppimisen arviointi

Opiskelijan oppimisen arviointi yleensä jaetaan kahteen osaan: formatiiviseen ja summatiiviseen. Molemmat pyrkivät arvioimaan opiskelijan pätevyyttä. Tämä tehdään yleensä varmistamalla, että tietyt oppimistulokset saavutetaan osaamisperusteisen koulutuksen viitekehyksestä. Formatiiviset arvioinnit tapahtuvat koko lukuvuoden aikana opintojen eri vaiheessa ja näiden tarkoituksena on antaa palautetta, jonka avulla opiskelijat saavat käsityksen omasta edistymisestään. Summatiiviset arvioinnit pyrkivät yleensä varmistamaan, että opiskelijalla on vähimmäisvaatimus seuraavaan opintojen vaiheeseen siirtymiseksi. (Al-Hashimi, Said & Khan 2023.)

Millerin pyramidimalli (kuvio 1) on eräs käytetty tapa arvioida osaamista, mitä voidaan myös hyödyntää fysioterapeuttitutkinnon opiskelijoiden osaamisen arvioinnissa. Pyramidimalli jakaa kliinisen osaamisen kehittymisen neljään hierarkkiseen prosessiin, ja pyramidin tasot ilmaisevat oppijan taitojen kehitystasoa vasta-alkajasta asiantuntijaksi (Sivakumar 2017). Pyramidin alimmalla tasolla on ”tietää”, jota testataan kirjallisilla kokeilla ja perinteisillä monivalintakysymyksillä ja objektiivisilla testeillä. Seuraava taso tarkoittaa ”tietää miten”, jota arvioidaan esseillä, kliinisillä ongelmanratkaisuharjoituksilla, standardoiduilla potilasharjoituksilla, simuloinneilla ja kliinisillä kokeilla. ”Tietää miten” arvioi oppijan pätevyyttä ja kykyä soveltaa tietoa. Pyramidin huipulla on ”näytä kuinka”, jota arvioidaan havainnoimalla todellisia kliinisiä tilanteita. (Witheridge, Ferns & Scott-Smith 2019; Quinn & Cassara 2022.)

Arvioinnin tärkeä tehtävä on tukea opiskelijan oppimista ja osaamisen kehittymistä korkeakoulutuksessa. Osaamisen arviointi on suunnitelmallista toimintaa ja se antaa tietoa opiskelijan osaamisesta ja sen tasosta. Arvioinnilla varmistetaan, että opiskelijan osaaminen vastaa tutkinnolle määrättyjä osaamisvaatimuksia. Osaamisen arvioinnissa arvioidaan, miten opiskelija hallitsee tutkinnon mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Osaamisen arviointia tehdään useissa eri tilanteissa opintopolun eri vaiheissa. Arviointia toteutetaan niin teoreettisissa kuin käytännönläheisissä opintojaksoissa. Osaamisen arviointi antaa tietoa opiskelijan sen hetkisen osaamisen sisällöstä ja tasosta sekä mahdollisista osaamisen kehittämisen kohteet. (Opetushallitus 2025.)

Fysioterapeuttitutkinnon laajuus on 210 op ja opintojen kesto on 3,5 vuotta. Savonia-ammattikorkeakoulun (2024) fysioterapeuttitutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Arvioinnin tarkoituksena on tukea opiskelijan opintojen tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa opiskelijoiden osaaminen. Fysioterapeutin koulutus on eurooppalaista (EQF) ja suomalaista (NQF) tasoa 6 eli alempi korkeakoulututkinto. Tämä tarkoittaa, että sekä tutkinnon sisältö että taso kuvaavat, mitä tutkinnon haltijan odotetaan tietävän, ymmärtävän ja osaavan tehdä (oppimistulokset).

EQF 6 tasolla tieto (teoria- ja/tai faktatieto) kuvaa edistyneitä työ- tai opintoalan tietoja, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen. (Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2019) Fysioterapeutin osaaminen muodostuu sekä yleisistä että ammatillista kompetensseista. Ammatillisia kompetensseja ovat tutkimis- ja arviointiosaaminen, ohjaus- ja neuvontaosaaminen, terapiaosaaminen, yhteiskuntaosaaminen, teknologiaosaaminen, esteettömyys- ja saavutettavuusosaaminen sekä eettinen osaaminen. (Savonia-ammattikorkeakoulu 2024.)

Opetussuunnitelmassa kuvatut fysioterapeutin ammatilliset kompetenssit pohjautuvat Suomen Fysioterapeuttien (2016) fysioterapeutin ydinosaamista kuvaavaan julkaisuun. Osaamisen arvioinnissa arvioidaan, kuinka opiskelija hallitsee opiskelemansa tutkinnon mukaisen ammatillisen ydinosaamisen vaatimukset ja osaamistavoitteet (Opetushallitus, julkaisuaika tuntematon).

Kohti fysioterapiaopintojen päättävää näyttökoetta

Valmistumassa olevien fysioterapeuttiopiskelijoiden osaamisen varmistamiseksi ja sujuvan työelämään siirtymisen takaamiseksi Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapian tutkinto-ohjelmassa haluttiin kehittää opintojen loppuvaiheeseen näyttökoe 180 op:n kohdalle eli kuudennelle lukukaudelle.

Näyttökokeella halutaan taata myös fysioterapeuttitutkinnon opetuksen laatu. Kokeella näin varmistaa, että koulutuksen aikana opiskelijoilla on laaja-alainen perusosaaminen fysioterapian eri osa-alueilta ja että opiskelijat pystyvät toimimaan valmistuttuaan erilaisissa toimintaympäristöissä fysioterapian asiantuntijoina. Fysioterapian peruskoulutus sisältää osa-alueita kaikilta fysioterapian erikoisosaamisalueita lasten, neurologisten, tuki- ja liikuntaelimistön, työfysioterapian, psykofyysisen fysioterapian, hengitys- ja verenkiertoelimistön fysioterapian ja iäkkäiden fysioterapian sekä teknologian, esteettömyyden ja terveyden edistämisen teemoista. Fysioterapeutilla tulee valmistuttuaan olla valmiudet toteuttaa fysioterapiaa osana kuntoutusta moniammatillisessa yhteistyössä muuttuvissa toimintaympäristöissä, kasvokkain ja etätoteutuksena.

Teoriakokeen suunnittelu

Hyvä teoriaosaaminen luo opiskelijoille hyvän pohjan fysioterapian suunnittelulle, toteutukselle ja arvioinnille. Fysioterapeuttiopiskelijan teoriaosaamista arvioidaan Examissa suoritettavalla teoriakokeella, jossa laaja-alaisesti testataan opiskelijan teoriaosaaminen eri fysioterapian osa-alueilta. Teoriakoe muodostuu fysioterapian ammatillisista kompetensseista. Fysioterapian opettajien tiimissä sovittiin opetussuunnitelmaan kirjatut opintojaksot, jotka soveltuvat teoriakokeeseen. Teoriakokeesta jätettiin pois aiheet, joiden osaamista testataan ja arvioidaan paremmin käytännönkokeessa.

Opettajat laativat teoriakokeeseen monivalinta- ja väittämäkysymyksiä opettamistaan opintojaksoistaan eri lukukausilta. Monivalintakokeiden käyttö on tyypillistä opiskelijoiden kognition arvioinnissa, koska ne keskittyvät teoreettisen tiedon arvioimiseen (Al-Hashimi, Said & Khan 2023).

Fysioterapeuttiopettaja, joka ei ole mukana kysymysten laadinnassa, luki ja arvioi kysymysten selkeyttä ja ymmärrettävyyttä ja antoi kollegoille palautetta. Teoriakysymykset viedään Exam- tenttijärjestelmään, jossa teoriakokeeseen nimetty tentaattori luo avainsanojen kautta tentin. Avainsanoja hyödyntämällä pystytään satunnaistamaan tenttikysymykset ja arpomaan kysymyspankista haluttu kysymysmäärä. Näin opiskelijoille tulee eri kysymyksiä kysymyspankista. Teoriatentin kesto on 90 minuuttia, kysymyksiä tentissä tulee olemaan 68. Arviointi on hyväksytty/hylätty arviointiasteikolla ja hyväksytyn saa, kun 60 prosenttia vastauksista on hyväksytysti suoritettu.

Syksyllä 2022 alkaneen fysioterapeuttiryhmän opiskelijat pilotoivat teoriatentin maalis-huhtikuussa 2025. Pilotoinnista saamme kokemuksia ja pystymme arvioimaan teoriatentin toimivuutta ja kysymysten validiteettia opiskelijakyselyllä. Näin pystymme kehittämään teoriatenttiä seuraavan ryhmän kokeeseen. Opiskelijalla on tutkintosäännön mukaisesti kolme kokeen yrityskertaa sekä teoria- että käytännönkokeessa. Näyttökokeen teoriaosuuden hyväksytysti suoritettuaan opiskelija pääsee osallistumaan toukokuussa 2025 näyttökokeen käytännönkokeeseen.

Näyttökoe tähtää erinomaisten savonialaisten fysioterapeuttien siirtymisen työelämään.

Kirjoittajat:

Ruotsalainen Anna-Leena. THM, ft, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Äijö Marja. TtT, ft, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Hiltunen Saijamari. TtM, ft, AmO, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Suvinen Annu. TtM, ft, fysioterapian lehtori, tiimivastaava, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Al-Hashimi K, Said U.N, Khan T.N 2023: Formative Objective Structured Clinical Examinations (OSCEs) as an Assessment Tool in UK Undergraduate Medical Education: A Review of Its Utility, Cureus, DOI:10.7759/curesus.38519

Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2019, Eurooppalainen tutkintojen viitekehys tukee oppimista, työskentelyä ja rajat ylittävää liikkuvuutta, Luxemburg

Opetushallitus 2025. Osaamisen osoittaminen ja arviointi. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-osoittaminen-ja-arviointi Viitattu 13.2.2025.

Opetushallitus. Julkaisuaika tuntematon. Osaamisen arviointi. Ohjeet ja materiaalit: Näytöt ja osaamisen arviointi. ePerusteet. Saatavilla: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/4343283/tekstikappale/4414100. Viitattu 13.2.2025

Savonia-ammattikorkeakoulu 2024. Opinto-opas. Fysioterapeutin tutkinto-ohjelma. Terveys- ja hyvinvointialat. AMK-tutkinnot, päivätoteutus. Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://opinto-opas.peppi.savonia.fi/10889/fi/10887/16756/1045 Viitattu 13.2.2025.

Sivakumar, G. 2017. Unferstanding On Assessment Through Online ML Web Discussion – A Scholarly Report. Journal of Education Technology in Health Sciences. 4(2): 54-61. DOI: 10.18231/2393-8005.2017.0014

Suomen Fysioterapeutit 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. Suomen Fysioterapeutit. Saatavilla: https://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/ Viitattu 13.2.2025.

Quinn M, Cassara M, 2022, Miller’s Pyramid of Skill Development, MedEdMentor, https://mededmentor.org/theory-database/theory-index/millers-pyramid-of-skill-development/

Witheridge A, Ferns Go, Scott-Smith W 2019, Revisiting Miller’s pyramid in medical education: the gap between traditional assessment and diagnostic reasoning, Int J Med Educ. 2019 Oct 25;10:191–192. doi: 10.5116/ijme.5d9b.0c37