Lainsäädäntö (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, Tartuntautilaki 1227/2016) edellyttää hyvinvointialueita tarjoamaan väestölleen terveysneuvontaa, rokotuksia sekä terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi myös matkailuterveyspalveluiden näkökulmasta. Matkailijan on mahdollista itse tutustua digitaalisen matkailijan terveysoppaan (THL 2024a) avulla terveelliseen ja turvalliseen matkustamiseen, mutta ammattilaisen luo mentäessä esimerkiksi matkailijan esitietolomake saattaa edelleen olla paperinen versio.

Digitalisoimalla työkaluja saadaan terveydenhuoltoon palvelumahdollisuuksia entistä monipuolisemmin. Digitaalisten palveluiden avulla voidaan sekä parantaa ammattilaisten työskentelyä että tarjota asiakkaille helpompaa ja nopeampaa asiointia. Digitaaliset palvelut antavat asiakkaalle mahdollisuuden hakeutua palveluun paikasta ja ajankohdasta riippumatta. Myös terveydenhuollon ammattilaiset voivat vastata asiakkaiden tarpeisiin joustavammin ja tehokkaammin, sillä asiakkaiden yhteydenotot pystytään ohjaamaan suoraan oikealle asiantuntijalle. (THL 2024b.)

Hartikainen (2024) kartoitti opinnäytetyössään tarvittavia esitietoja matkailijan sähköistä terveyskyselyä varten. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoja matkailijan terveyskyselyyn, jota voidaan käyttää tilanteessa, missä matkailija hakeutuu terveydenhuollon palveluiden piiriin ennen matkaansa toteuttaakseen matkan terveysturvallisesti. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena (n = 21).

Matkailun terveysriskit

Matkailuun liittyvät terveysriskit ovat moninaiset. Tavallisimpia matkailijoiden kohtaamia terveysuhkia ovat infektiotaudit, kuten matkailijan ripuli (mm. Grobusch ym. 2021) ja hengitystieinfektiot (mm. Siikamäki ym. 2016). Lisäksi hyttysten välittämät sairaudet, rabiekselle altistuminen sekä muut terveyteen liittyvät riskit, kuten tapaturmat, voivat vaikuttaa matkailijoiden terveysturvallisuuteen. Kuolemantapaukset matkailijoiden keskuudessa ovat kuitenkin harvinaisia. (mm. Grobusch ym. 2021.) Arbovirusten, kuten dengue-kuumeen, zika-viruksen ja chikungunyaviruksen, aiheuttamat infektiot ovat yleistyneet matkailijoiden keskuudessa ja muodostavat tulevaisuudessa kasvavan riskin matkailijoille. Arbovirukset ovat merkittävä hyönteisten levittämien taudinaiheuttajien ryhmä ja nämä virukset leviävät joko niveljalkaisten, kuten punkkien välityksellä tai malarian tapaan hyttysten levittämänä. (Grobusch ym. 2021, Bierbier ym. 2024.)

Matkailun terveysriskeihin varautuminen

Monet matkailuun liittyvät terveysriskit voidaan ehkäistä ennalta rokotteilla, huolellisella valmistautumisella ennen matkaa sekä käyttäytymällä matkan aikana riskejä välttäen. Matkailuterveysneuvonnan osana matkailijalle annetaan kattavaa tietoa erilaisista terveysriskeistä ja ohjeistetaan häntä noudattamaan suosituksia. Riskien tiedostaminen ja ennaltaehkäisytoimet auttavat matkailijaa vähentämään riskejään merkittävästi. Matkailijan on myös tärkeää arvioida rokotusten ja malarianestolääkityksen tarve etukäteen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sekä ymmärtää lääkityksen oikean käytön merkitys ennen matkaa, matkan aikana sekä matkan jälkeen. (mm. Siikamäki 2016.)

Matkailuterveysneuvonta tarkoittaa siis matkailijalle ennen matkaa annettavaa ohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Neuvonnan sisältö muotoutuu yksilöllisesti matkakohteen, matkan keston ja tarkoituksen sekä matkailijan taustatekijöiden, kuten iän ja perussairauksien, perusteella. (WHO 2012.) Tyypillisiä neuvonnan aiheita ovat rokotukset, malarianestolääkitys, hyttysiltä suojautuminen, hygienia, seksuaaliterveyteen liittyvät ohjeet sekä rabiesaltistus- ja tapaturmariskit matkan aikana. Ensiapuun liittyvät ohjeet sekä matkavakuutuksen tärkeys ovat myös keskeisiä matkailuterveysneuvonnan aiheita.

Digitaalinen työväline matkailuterveydenhuollon tueksi

Opinnäytetyön tuloksia (kuva 1) hyödynnetään matkailijan sähköisen esitietokyselylomakkeen kehittämisessä sähköistä terveyskyselyä varten. Lomakkeen on tarkoitus tulla osaksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen uutta digitaalista palvelukokonaisuutta. Käyttöön tulevan digitaalisen lomakkeen on tarkoitus palvella sekä asiakasta että terveydenhuollon ammattilaista, joka voi hyödyntää vastauksia puhelin- tai vastaanottokäynnin suunnittelussa, toteutuksessa ja annetussa ohjauksessa.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ei ole aiemmin ollut käytössä sähköistä esitietolomaketta matkailijoille, joten sen käyttöönotto monipuolistaa palvelutarjontaa. Sähköinen esitietolomake tarjoaa hyötyä terveydenhuollon ammattilaiselle, sillä asiakas voi etukäteen perehtyä matkan terveysriskeihin ja tarkistaa esimerkiksi rokotustietonsa ennen yhteydenottoa terveydenhuoltoon. Esitietolomakkeen käyttö mahdollistaa vastaanottokäynnin tehostamisen lomakkeella ilmeneviin asioihin. Tietojen kirjaaminen tehostuu, kun esitietolomakkeen vastauksia voidaan siirtää suoraan potilastietojärjestelmään, jolloin manuaalista tietojen siirtoa tai lomakkeiden käsittelyä ei tarvitse tehdä niin paljon vastaanottokäynnin aikana.

Artikkeli perustuu Anna Hartikaisen (2024) YAMK-opinnäytetyöhön ”Digitaalinen työväline matkailuterveydenhoidon tueksi: sähköisen terveyskyselyn sisällön kehittäminen”. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102326684.

Kirjoittajat:

Anna Hartikainen, terveydenhoitaja, Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla (YAMK) -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Liisa Klemola, lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Elisa Snicker, lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Lähteet

Bierbrier R, Javelle E, Norman FF, Chen LH, Bottieau E, Schwartz E, Leder K, Angelo KM, Stoney RJ, Libman MH, Davidson H, Huits R, Connor BA, Simon F & Barkati S. 2023. Chikungunya infection in returned travellers: results from the geosentinel network, 2005-2020. Journal of Travel Medicine. Vol 31. https://doi.org/10.1093/jtm/taae005. Viitattu 8.4.2024.

Grobusch MP, Weld L, Goorhuis A, Hamer DH, Schunk M, Jordan S, Mockenhaupt FP, Chappuis F, Asgeirsson H, Caumes E, Jensenius M, van Genderen PJJ, Castelli F, López-Velez R, Field V, Bottieau E, Molina I, Rapp C, Ménendez MD, Gkrania-Klotsas E, Larsen CS, Malvy D, Lalloo D, Gobbi F, Florescu SA, Gautret P & Schlagenhauf P. 2021. Travel-related infections presenting in Europe: A 20-year analysis of EuroTravNet surveillance data. The Lancet Regional Health – Europe 1. https://doi.org/10.1016/j.lanepe.2020.100001. Viitattu 8.4.2024.

Siikamäki H, Kivelä P, Fotopoulos M & Kantele A. 2016. A closer look at travellers’ infections abroad: Finnish nationwide data with incidences, 2010 to 2012. Travel Medicine and Infectious Disease. Vol 15. https://doi.org/10.1016/j.tmaid.2016.10.007. Viitattu 10.4.2024.

THL. 2024a. Matkailijan terveysopas. Verkkojulkaisu. https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/matkailijan-terveysopas. Päivitetty 28.3.2024. Viitattu 10.4.2024.

THL. 2024b. Digitaaliset palvelut. Päivitetty 30.9.2024. Viitattu 2.11.2024.

WHO. 2012. International travel and health. E-kirja. WHO publications. Päivitetty 2019. Viitattu 10.4.2024.

WHO. 2024. Disease information. Specific infectious diseases of potential risk for travellers. Verkkojulkaisu. https://www.who.int/travel-advice/disease-information. Viitattu 10.4.2024.