Johdanto

Huoltosuhteeseen liittyvät haasteet lisäävät painetta saada eteläsavolaiset työikäiset osallistumaan elinkeinoelämään. Etelä-Savon asukkaista 33,4 % on täyttänyt 65 vuotta, joka tekee maakunnasta Suomen ikääntyneimmän (Tilastokeskus n.d). Maakuntaa haastaa väestön ikääntymisen lisäksi työkyvyn haasteet, sillä vuonna 2023 Etelä-Savossa työkyvyttömyyseläkkeellä oli 7,8 % työikäisistä, kun kaikkien Suomessa asuvien keskiarvo oli 5,2 % (Eläketurvakeskus N.d). Myös Etelä-Savon työttömyysaste on korkea, sillä marraskuun 2024 lopussa työttömänä oli 11,5 % maakunnan työvoimasta (TEM 2024). Maakunnan elinvoiman kannalta huolestuttavien tilastojen sekä rakenteellisen työttömyyden mukanaan tuomien haasteiden valossa on perusteltua väittää, että haastavassa työllisyystilanteessa oleville tulee tarjota työelämään kiinnittymistä tukevia palveluja.

Elintapaohjauksella voidaan vahvistaa yksilön työkykyä, sillä sen tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa ehkäisemään kroonisia sairauksia. Elintapaohjauksessa yksilöille tai ryhmille annetaan neuvoja, ohjausta ja tukea, jotta he voivat omaksua terveellisempiä elämäntapoja. Tämä voi sisältää esimerkiksi ruokavalion parantamista, liikunnan tai kulttuuriharrastusten lisäämistä, stressinhallinnan taitojen kehittämistä, riittävän unen varmistamista sekä riskikäyttäytymisen, kuten tupakoinnin tai runsaan alkoholinkäytön, vähentämistä. Samalla pyritään parantamaan elämänlaatua ja vähentämään lääketieteellisten hoitojen tarvetta tekemällä pysyviä, positiivisia muutoksia arjen rutiineihin. (THL 2023.)

Elintapaohjauksen kaltaisten ennaltaehkäisevien palvelujen tuottaminen vesistöjen jakamassa Etelä-Savossa kohtaa samoja haasteita kuin perinteiset sote-palvelut. Kivijalkapalveluja vähennetään säästöpaineiden edessä, ja mittavien etäisyyksien vuoksi keskitettyjen palvelujen piiriin pääseminen voi olla vaikeaa. Erityisesti vähävaraisilla voi olla haasteita matkustaa palvelujen perässä. Erilaisten digivälineiden ja etäohjauksen yleistyessä onkin aiheellista tarjota etäyhteyksiä hyödyntävää elintapaohjausta. Digitaaliset menetelmät asiakaslähtöisyyden edistäjinä ryhmämuotoisessa elintapaohjauksessa -opinnäytetyössä tutkittiin, miten digitaaliset menetelmät voivat edistää asiakaslähtöisyyden toteutumista elintapaohjauksessa. Tämä teksti esittelee tutkimuksen keskeiset tulokset ja johtopäätökset.

 

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus perustui puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin, joissa selvitettiin osallistujien kokemuksia digitaalisista menetelmistä ryhmämuotoisessa elintapaohjauksessa. Laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla kahdeksaa ryhmämuotoiseen elintapaohjaukseen osallistunutta työelämän ulkopuolella olevaa henkilöä. Haastatteluiden teemoina olivat etämenetelmien käyttö, niiden tarjoamat hyödyt ja haasteet sekä osallistujien kokemus ryhmädynamiikasta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, ja johtopäätökset yhdistettiin aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. (Huttunen 2022, 36, 38–40.)

Tulokset

Etäohjauksen hyödyt

Tutkimuksessa korostuivat etämenetelmien joustavuus ja saavutettavuus. Osallistujat pitivät erityisen arvokkaana mahdollisuutta osallistua ryhmäohjaukseen ilman tarvetta matkustaa, mikä säästi aikaa ja rahaa. Etäosallistuminen mahdollisti myös niiden henkilöiden mukaan tulon, joilla on fyysisiä rajoitteita tai muita esteitä osallistua kasvotusten tapahtuviin tapaamisiin. Osa haastateltavista koki, että etänä toimiessa oli helpompi keskustella tietyistä elintapaohjauksen teemoista, jotka saattavat olla arkaluontoisempia. (Huttunen 2022, 43–45.)

Etäohjauksen haasteet

Vaikka etämenetelmät toivat paljon hyötyjä, osallistujat nostivat esiin teknologian toimivuuteen liittyviä ongelmia, kuten heikkoja verkkoyhteyksiä ja vaikeuksia oppia uusien sovellusten käyttöä. Osalle osallistujista digitaalisten laitteiden käyttö vaati huomattavaa tukea, ja tekniset ongelmat vaikuttivat ajoittain ryhmädynamiikkaan ja vuorovaikutukseen. (Huttunen 2022, 50.)

Kuva havainnollistaa, miten digitaaliset menetelmät lisäävät toiminnan asiakaslähtöisyyttä edistämällä ohjaukseen osallistumista:

Digitaalisten menetelmien todettiin lisäävän asiakaslähtöisyyttä seuraavilla tavoilla:

1. Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen ja toimijuuden tukeminen:

Etämenetelmät poistivat maantieteellisiä ja ajallisia esteitä, jolloin yhä useampi pystyi osallistumaan ohjaukseen. Asutuskeskuksista kauempana asuvat kokivat hyödyllisenä sen, että etänä kokoontuessa ohjauksen vuoksi ei tarvinnut matkustaa. Etänä saatu palvelu myös helpotti osallistumista terveydellisiä haasteita, kuten uniongelmia, omaaville. Digitaalisuuden hyödyntäminen toiminnassa mahdollistaa myös aineistojen jakamisen ohjattaville sekä tarjoaa ohjattaville mahdollisuuden oppia videoneuvottelusovellusten käyttöä. (Huttunen 2022, 51–52.)

2. Tasavertaisuuden ja vastavuoroisuuden lisääminen toiminnassa:

Digitaalisten menetelmien käyttö ryhmämuotoisessa elintapaohjauksessa voi vahvistaa asiakkaiden tasavertaisuutta ja ohjautuksen osallistumista toimintaan eri tavoin. Digitaaliset menetelmät tukevat tasavertaisuutta tarjoamalla kaikille osallistujille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua elintapaohjaukseen erilaisista rajoitteista huolimatta. Ryhmäkeskustelut ja vertaistuki olivat mahdollisia myös digitaalisesti, ja osa osallistujista koki digitaalisen ympäristön jopa helpommaksi paikaksi jakaa omia kokemuksiaan. Kun kynnys jakaa omia ajatuksia on matalampi, vahvistuu vastavuoroisuus toiminnassa, ja ohjattavat kokevat, että heidän kokemuksillaan ja näkökulmillaan on merkitystä. (Huttunen 2022, 52–58.)

Johtopäätökset

Digitaaliset menetelmät osoittautuivat varteenotettavaksi keinoksi lisätä asiakaslähtöisyyttä ja saavutettavuutta ryhmämuotoisessa elintapaohjauksessa. Ne mahdollistivat joustavan ja osallistujien tarpeisiin mukautuvan toimintaympäristön, jossa asiakkaat voivat osallistua aktiivisesti oman hyvinvointinsa edistämiseen (Huttunen, 2022, 59).

Samalla on tärkeää huomioida, että teknologian käyttö edellyttää riittäviä resursseja ja tukea, erityisesti niille, joilla ei ole aiempaa kokemusta digitaalisten välineiden käytöstä (Huttunen 2022, 62). Tulevaisuudessa digitaalisten menetelmän integrointia kannattaa jatkaa ja kehittää vastaamaan entistä paremmin eri asiakasryhmien tarpeita.

Kirjoittaja:

Heikki Huttunen, digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Huttunen, H. (2022). Digitaaliset menetelmät asiakaslähtöisyyden edistäjinä ryhmämuotoisessa elintapaohjauksessa. Turun ammattikorkeakoulu.

Eläketurvakeskus N. d. Työ- ja kansaneläkkeensaajien väestöosuudet eläkelajeittain. Saatavissa: https://tilastot.etk.fi/pxweb/fi/ETK/ETK__110kaikki_elakkeensaajat__50elakkeensaajien_vaestoosuus/vaesto02_laji.px/table/tableViewLayout1/. Viitattu 30.12.2024.

Tilastokeskus N. d. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2023. Saatavissa: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/table/tableViewLayout1/. Viitattu 30.12.2024.

TEM 2024. Pitkäaikaistyöttömien määrä Etelä-Savossa yli 2000. Saatavissa: https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ely=06. Viitattu 30.12.2024.

THL 2023. Elintapaohjaus on kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen tehtävä. Saatavissa: https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/yhdyspinnat-hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisessa/elintapaohjaus-on-kunnan-ja-hyvinvointialueen-yhteinen-tehtava. Viitattu 31.12.2024.

TEM 2024. Pitkäaikaistyöttömien määrä Etelä-Savossa yli 2000. Saatavissa: https://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ely=06. Viitattu 30.12.2024.