Hoitajavastaanotto tarkoittaa terveydenhuollon ammattilaisen esimerkiksi haavahoitajan pitämää itsenäistä potilasvastaanottoa, jossa hän vastaa potilaan hoidosta ennalta sovitun työnjaon mukaisesti ja erillisillä toimivaltuuksilla (Kärkkäinen, Suominen ym. 2006). Näillä vastaanotoilla tarjotaan laadukkaita ja kokonaisvaltaisia palveluita, ja toimivaltuudet sekä tehtävät vaihtelevat organisaatioittain. (Flinkman 2018).

Auktorisoitu haavahoitaja

Auktorisoitu haavahoitaja on haavahoidon asiantuntija, joka on saanut Suomen Haavahoitoyhdistys ry:n myöntämän määräaikaisen auktorisoinnin osaamiskriteerien mukaisesti. Nimike edellyttää näyttöä haavahoidon ja kehittämisosaamisesta. Auktorisoitu haavahoitaja työskentelee erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa tai yksityisellä sektorilla, ja hänen hoitajavastaanottonsa on järjestetty yleensä erikoissairaanhoidon poliklinikalla tai perusterveydenhuollon terveysasemalla.

Haavahoitajan itsenäinen vastaanottotyö edellyttää päätöksentekokykyä, moniammatillista yhteistyöosaamista sekä taitoa kohdata potilas yksilöllisesti ja suunnitella kokonaisvaltainen hoito haavan paranemiseksi. Työn itsenäisyys korostaa työhyvinvoinnin merkitystä asiantuntijatyössä.

Tässä artikkeli perustuu tutkimukseen, jonka tarkoituksena oli kuvata auktorisoitujen haavahoitajien kokemana heidän työhyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseen osallistui viisi eri puolella Suomea itsenäisellä vastaanotolla työskentelevää auktorisoitua haavahoitajaa. Tutkimukseen haettiin osallistujia Haava-lehdessä julkaistulla ilmoituksella. Kukin osallistuja haastateltiin avoimella haastattelulla, jotka nauhoitettiin. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.

Tulokset

Haavahoitajien kokemuksen mukaan työhyvinvointiin vaikuttavat useat eri tekijät, jotka on esitetty kuviossa 1.

Haavahoitajat kokivat työnsä luonteen kaksijakoisena, työn itsenäisyyttä arvostettiin, mutta samalla työ koettiin liian yksinäiseksi. Kansallinen verkosto tarjosi merkittävää tukea, työpaikan yhteisöllisyys vahvisti työssä jaksamista, ja kollegoiden tuki sekä yhteistyö olivat keskeisiä työn sujuvuudelle.

Työnkuvan selkeys ja työmäärä koettiin haasteellisina, sillä työtehtäviä oli liikaa, tehtävät ja vastuut olivat epäselviä, ja työn keskeytykset sekä työrauhan puute vaikeuttivat työn tekemistä. Tukea tarvittiin esihenkilöltä, lääkäreiltä ja organisaatiolta. Kokemus oli, että esihenkilöt ja organisaatio eivät aina arvostaneet heidän työtään, kun taas lääkärit tunnistivat ja arvostivat haavahoitajien osaamista.

Haavahoitajat pitivät tärkeänä vuorovaikutusta potilaiden kanssa, erityisesti saadun palautteen sekä hyvän ja luottamuksellisen potilassuhteen ansiosta. Työmotivaatio koettiin vahvaksi, onnistumiset työssä, vahva ammattitaito ja osaaminen lisäsi työn mielekkyyttä. Haavahoitajat arvostivat kehittämisen mahdollisuuksia, kuten oman osaamisen ja työn kehittämistä, erityisesti silloin, kun johto tarjosi tukea näille pyrkimyksille.

Kuvio 1. Haavahoitajan kokemuksia itsenäisellä vastaanotolla kuvaavat tekijät

Johtopäätökset

Auktorisoitujen haavahoitajien työhyvinvointia tukevia tekijöitä tulisi vahvistaa ja sitä heikentäviä tekijöitä vähentää. Haavahoitajien työssä itsenäisyys on tärkeää, mutta työn yksinäisyys ja kuormitus korostavat kollegiaalisen yhteistyön ja kansallisen verkoston merkitystä. Esihenkilöiden ja organisaation konkreettinen tuki sekä työn arvostuksen lisääminen ovat keskeisiä työhyvinvoinnille. Potilailta saatu positiivinen palaute ja luottamukselliset suhteet vahvistavat työmotivaatiota ja työn merkityksellisyyttä. Johdon tulisi tukea hoitajan kehittymispyrkimyksiä systemaattisesti. Tuloksia voidaan hyödyntää auktorisoitujen haavahoitajien itsenäisen vastaanoton työn suunnittelussa, organisoinnissa sekä työssä jaksamisen tukemisessa.

Artikkeli perustuu Minna Gröndahlin (2024) YAMK opinnäytetyöhön ” Auktorisoidun haavahoitajan työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät itsenäisellä haavahoitajavastaanotolla”.

Kirjoittajat:

Minna Gröndahl, sairaanhoitaja, hoitotyön kliininen asiantuntija-haavanhoito YAMK- opiskelija, Master School, Savonia ammattikorkeakoulu

Teija Korhonen, yliopettaja, Master School, Savonia ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Castrên, Heidi 2013. Erikoissairaanhoidon haavapoliklinikan työpaikkakulttuuri auktorisoidun haavahoitajan kokemana. Pro Gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. Lääketieteen laitos. Terveystieteiden yksikkö.

Flinkman, Mervi 2018. Itsenäiset hoitajavastaanotot sosiaali-ja terveydenhuollon julkisissa organisaatioissa. Tehyn julkaisusarja B. Selvityksiä 2/18.Tehy.fi. Viitattu 14.10.2020

Hakanen, Jari 2011. työn imu. Työterveyslaitos. Tammerprint oy, Tampere.

Kärkkäinen, Oili, Tuominen, Juha, Seppälä, Anja, Karvonen, Jaakko 2006. Lääkärien ja hoitajien välisen työnjaon kehittäminen moniammatillisena yhteistyönä. Suomen Lääkärilehti 24/20016. vsk 61.

Uutela, Ulla 2019. Valmentava esimiestyö työhyvinvointia ja oppimista tukemassa. Fenomenologinen tapaustutkimus esimiesten ja työntekijöiden käsityksistä. Väitöskirja. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 256.Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Suomen Haavahoitoyhdistys ry. https://www.shhy.fi/auktorisoitu-haavahoitaja/haavahoitajan-osaamiskriteeri/