Animaatiokuvassa sinisellä taustalla lääkäri stetoskoopin kanssa sekä muuta hoitohenkilöstöä.

Savonia-artikkeli Pro: Ammattilaisten motivoimisella on tärkeä merkitys etäpalveluiden käyttöönoton onnistumiselle

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Digitaaliset palvelut tarjoavat uusia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen ja tarjoamiseen, parantaen samalla ihmisten terveyttä ja elämänlaatua. Näiden ratkaisujen on vastattava ihmisten tarpeisiin ja ne on toteutettava huolellisesti olosuhteisiin sopivina. Digitalisaation avulla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä niin organisaatioille, ammattilaisille kuin asiakkaillekin. Lisäksi digitaalisten palveluiden käyttöönotto on suunniteltava siten, että hyödyt voidaan maksimoida. (THL 2024.)

Terveydenhuollon etäpalveluita otetaan käyttöön yhä enenevissä määrin, ja käyttöönoton onnistumisen edellytyksenä on tunnistaa käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä. Edistäviä tekijöitä tulisi vahvistaa ja haastavia tekijöitä vähentää tai poistaa, että käyttöönotto voisi onnistua parhaalla mahdollisella tavalla (Karppi & Koroma 2021, 87). Käyttöönottoprosessin tulee olla mahdollisimman selkeä ja sujuva parhaan mahdollisen hyödyn saamiseksi.

Hoidon ja palveluiden laatu sekä hoitoprosessit voivat parhaimmillaan tehostua ja parantua etäpalveluiden myötä (Rantaharju, Mikkonen & Huusko 2019, 2). On tärkeää, että etäpalvelut ovat käyttäjäystävällisiä selkeitä ja laadukkaita (Kujala, Hörhammer, Ervast, Kolanen & Rauhala 2018 2021, 227).

Opinnäytetyön tarkoituksena kartoittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat etäpalveluiden käyttöönottoon. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan parantaa ja sujuvoittaa etäpalveluiden käyttöönottoprosessia kohdeorganisaatiossanykyistä sujuvammaksi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla neljä terveydenhuollon ammattilaista, jotka olivat käyttäneet tai käyttävät työssään etädiagnostiikkalaitetta. Haastattelut litteroitiin Teamsin litterointityökalun avulla. Tämän jälkeen aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia hyödyntäen.

Käyttöönottoa edistäviä tekijöitä

Yhdeksi merkittävämmäksi etäpalveluiden käyttöönottoa edistäväksi tekijäksi nousi motivaatio käyttää etäpalveluja. Muita käyttöönottoa edistäviä tekijöitä olivat koulutus, perehdytys ja harjoittelu, teknologian helppokäyttöisyys ja työntekijöiden teknologiasuuntautuneisuus. Myös se, ettei yksikössä ole ennestään rutinoituneita tapoja, ja että kaikki tarvittava välineistö on käytettävissä, olivat tulosten mukaan käyttöönottoa edistäviä tekijöitä.

Käyttöönottoa haastavia tekijöitä

Haastattelujen tulosten mukaan etäpalvelujen käyttöönottoa haastava tekijä oli huonot verkkoyhteydet, joiden vuoksi etävastaanoton kuva ja ääni oli huonolaatuinen. Myös riittämätön koulutus, pelko vastuun lisääntymisestä, työntekijöiden teknologian vierastaminen, motivaation puute, huono työergonomia sekä koettu vähättely, painostus ja syyllistäminen vaikuttivat käyttöönoton onnistumiseen haastavasti.

Kohti sujuvampaa etäpalveluiden käyttöönottoa

Sekä käyttöönottoa edistävien että haastavien tekijöiden huomioiminen käyttöönottoprosessia suunniteltaessa vaikuttaa käyttöönoton onnistumiseen. Panostamalla ennen kaikkea käyttöönottoa edistäviin tekijöihin, käyttöönottoprosessi voi sujua mutkattomammin. Tulosten perusteella erityisesti ammattilaisten motivoimiseen ja mahdollisiin verkkoyhteysongelmiin tulisi kiinnittää huomiota.

Artikkeli perustuu Hanna Repon opinnäytetyöhön Etäpalveluiden käyttöönottoon vaikuttavat tekijät. Terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024090424763

Hanna Repo, Digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elisa Snicker, lehtori, CBC, KTM, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Liisa Klemola, lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Lähteet:

Rantaharju Taneli, Mikkonen Pauli & Huusko Eero 2019. Hoitotyön digitaalisen oppimisalustan kehittäminen. Teoksessa Juntunen Anitta (toim.) Digitaalisen osaamisen kehittäminen sote-alalla. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B, raportteja ja selvityksiä 91. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-38-6. Viitattu: 3.9.2024.

Karppi, Marion & Koroma, Johanna 2021. Työterveyshuollon etänä toteutettavan neuvonnan ja ohjauksen käyttöönottoa edistävät ja estävät tekijät. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. 13 (1). 78–91. https://doi.org.10.23996/fjhw.98486. Viitattu: 2.6.2024.

Kujala, Sari, Hörhammer, Iiris, Ervast, Minna, Kolanen, Heta & Rauhala, Minna 2018. Johtamisen hyvät käytännöt sähköisten omahoitopalveluiden käyttöönotossa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 10(2–3), 221–235. https://doi.org/10.23996/fjhw.69140. Viitattu: 3.9.2024.

THL 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Digitaaliset palvelut. https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/digitaaliset-palvelut. Viitattu: 3.9.2024.