Psykiatrinen osastohoito on välttämätön hoitomuoto potilaille, joiden tila vaatii intensiivistä ja jatkuvaa tukea. Suomessa psykiatrinen erikoissairaanhoito kattaa vuosittain tuhansia potilaita, joista merkittävä osa hyötyy erityisesti osastohoidosta. (Lönnqvist ym. 2021). Psykiatrisessa osastohoidossa käytetään monipuolisia menetelmiä, kuten potilaan vuorovaikutuksen ja toimintakyvyn tukemista, lääkityksen toteuttamista ja seurantaa sekä ryhmä- ja toiminnallisia terapioita. Yhteisölliset menetelmät, kuten ryhmätoiminnot ja psykoedukaatio, tukevat erityisesti sosiaalista integraatiota ja hyvinvointia. Osana moniammatillista tiimiä hoitajilla on keskeinen rooli hoidon käytännön toteutuksessa, potilaiden tukemisessa ja terapeuttisessa vuorovaikutuksessa, mikä edistää hoitoon sitoutumista ja toipumista. (Evelyn 2024)

Kirjallisuuskatsauksen toteutus

Katsauksen tarkoituksena oli kuvata aikuispsykiatrisessa (yli-18-vuotiaiden) osastohoitotyössä käytettäviä hoitotyönmenetelmiä. Kartoittava kirjallisuuskatsaus on menetelmä, jonka avulla aikaisemmista tutkimuksista haetaan vastaus tutkimuskysymykseen. Katsausta varten tutkimuksia haettiin kolmesta tietokannasta: Medic, Pubmed and Cinahl. Haku tuotti yhteensä 2080 tutkimusta. Kaikkien tutkimusten abstraktit luettiin ja etukäteen määriteltyjen kriteerien lopulliseen katsaukseen valikoitui 19 tutkimusta. Näistä tutkimuksista poimitut tulokset teemoitettiin ja tuloksena saatiin tietoa osastohoidossa käytettävistä hoitotyönmenetelmistä.

Yksilölliset hoitotyönmenetelmät

Osastohoidossa keskeistä on yksilöllisen hoidon tarjoaminen, joka vastaa potilaan tarpeisiin. Useat menetelmät ovat osoittautuneet hyödyllisiksi.

Terapeuttiset keskustelut ovat tärkeä osa potilaan hoitoa. Omahoitajan kanssa käydyt säännölliset keskustelut tukevat potilaan tunnetaitoja, tarjoavat ymmärrystä sairaudesta ja luovat turvallisen ympäristön, jossa potilas voi käsitellä tunteitaan. (Hämäläinen, Kanerva, Kuhanen, Schubert ja Seuri 2017, 179.)

Dialektinen käyttäytymisterapia DBT on erityisesti suunnattu henkilöille, joilla on persoonallisuushäiriöitä tai itsetuhoisia taipumuksia. Menetelmä auttaa hallitsemaan tunteita ja vähentämään impulsiivista käytöstä. (Ritter & Platt 2016.)

Psykoedukaatio tarjoaa potilaille ja heidän läheisilleen tietoa mielenterveyden häiriöistä, hoidon tavoitteista ja arjen selviytymiskeinoista. Tämä auttaa lisäämään ymmärrystä ja vähentää stigman kokemuksia. (Hiekkala-Tiuskanen, Halunen, Mehtälä ja Kieseppä 2019.)

Aromaterapia, akupunktio ja puutarhaterapia ovat tulleet osaksi psykiatrista hoitoa. Nämä menetelmät tarjoavat mahdollisuuden stressinhallintaan ja emotionaaliseen rauhoittumiseen. (Domingos & Braga 2015.)

Yhteisölliset hoitotyönmenetelmät

Yhteisöllisyys on olennainen osa osastohoitoa, sillä se luo potilaille tunteen kuulumisesta ja tukee sosiaalista toipumista.

Liikuntaryhmät, musiikkiterapia ja joogaryhmät tarjoavat potilaille mahdollisuuden fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Taideterapia tukee luovaa itseilmaisua ja emotionaalista prosessointia. (Locher ym. 2020; Birt & Klingenberg 2022).

Safewards-malli pyrkii vähentämään osaston konflikteja ja parantamaan vuorovaikutusta potilaiden ja henkilökunnan välillä. Se tarjoaa konkreettisia keinoja luoda turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri osastolla. (Kuosmanen & Laukkanen 2019).

Osastohoidon arjessa toteutettavat yhteisökokoukset ja yhteiset aktiviteetit tukevat potilaiden osallistumista hoitoprosessiin. Tämä lisää potilaiden vastuullisuutta ja itseohjautuvuutta. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024).

Hoitotyön kehittämisen tarpeet

Katsauksen tulosten perusteella hoitohenkilökunnan ja potilaiden välistä vuorovaikutusta tulisi vahvistaa, sillä se on avainasemassa hoidon laadun ja potilaiden tyytyväisyyden parantamisessa. (Lönnqvist ym. 2021). Hoitosuunnitelmien laatuun ja joustavuuteen tulisi kiinnittää huomiota, että ne entistä paremmin huomioisivat potilaan yksilölliset tarpeet (Korkeila 2019). Potilaat hyötyvät yhteisöllisistä menetelmistä, kuten ryhmätoiminnoista. Ryhmätoimintoja lisäämällä ja niiden saavutettavuutta parantamalla voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja hyötyä laajemmalle potilasryhmälle. (Ehrbar ym. 2018).

Johtopäätökset

Aikuispsykiatrisessa osastohoidossa käytetyt menetelmät vaihtelevat yksilöllisistä hoitomuodoista yhteisöllisiin toimintatapoihin. Näiden yhdistäminen lisää hoidon vaikuttavuutta ja potilaiden toipumisprosessin onnistumista. Kehitystyössä tulisi korostaa näyttöön perustuvien menetelmien laajentamista sekä henkilökunnan ja potilaiden vuorovaikutuksen merkitystä. Näiden avulla voidaan luoda entistä parempaa osastohoitoa, joka tukee sekä potilaiden hyvinvointia että heidän palaamistaan yhteiskuntaan.

Artikkeli perustuu Jane Kuosmasen ja Lotta Pietikäisen (2024) YAMK-opinnäytetyöhön ”Aikuispsykiatrisessa osastohoidossa käytettävät hoitotyönmenetelmät -kartoittava kirjallisuuskatsaus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332365

Kirjoittajat:

Jane Kuosmanen, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lotta Pietikäinen, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Teija Korhonen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Lähteet:

Ehrbar, J., Brand, S., Colledge, F., Donath, L., Egger, S., Hatzinger, M., Holsboer-Trachsler, E., Imboden, C., Schweinfurth, N., Vetter, S. & Gerber, M. 2018. Psychiatric In-Patients Are More Likely to Meet Recommended Levels of Health-Enhancing Physical Activity If They Engage in Exercise and Sport Therapy Programs. Frontiers in psychiatry, Volume9. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2018.00322.

Evelyn, M. 2024. The role and impact of psychiatric nurses in mental health care. Journal of Nursing & Care, Volume 12:01. https://www.hilarispublisher.com/open-access/the-role-and-impact-of psychiatric-nurses-in-mental-health-care.pdf. Viitattu 6.11.2024

Domingos, T. & Braga, E. 2015. Massage with aromatherapy: effectiveness on anxiety of users with personality disorders in psychiatric hospitalization. Revista da Escola de Enfermagem da U S P. Volume49. https://doi.org/10.1590/S0080-623420150000300013.

Hiekkala-Tiusanen, L., Halunen, M., Mehtälä, T. & Kieseppä, T. 2019. Psykososiaaliset menetelmät skitsofrenian hoidossa ja kuntoutuksessa – sivuosastoa tähtinäyttelijäksi?. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim, Numero 20. https://www.duodecimlehti.fi/duo15188.

Hämäläinen, K., Kanerva, A., Kuhanen, C., Schubert, C. & Seuri, T. 2017. Mielenterveyshoitotyö. Helsinki. Sanoma pro Oy.

Korkeila, J. 2019. Mitä skitsofrenian sairaalahoidon pitäisi sisältää?. Duodemic. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15196.pdf.

Locher, C., Mansour, R., Koechlin, H. & Büchi, S. 2020. Patient-appraised beneficial moments during inpatient psychiatric treatment. BMC Health Services Research. Article number: 734. https://doi.org/10.1186/s12913-020-05617-4.

Lönnqvist, J., Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen T. 2021. Psykiatria. Verkkokirja. https://www.oppiportti.fi/op/pkr00002/do.

Ritter, S. & Platt L. 2016. What’s New in Treating Inpatients With Personality Disorders? Dialectical Behavior Therapy and Old-Fashioned, Good Communication. Journal of psychosocial nursing and mental health services. https://doi.org/10.3928/02793695-20151216-03.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Päivitetty 21.03.2024. Mielenterveydenhoito. Verkkojulkaisu. https://stm.fi/mielenterveyspalvelut.