Savonia-ammattikorkeakoulussa on toteutettu työkykykoordinaattorikoulutusta vuodesta 2021 alkaen. Aiemmin työkykykoordinaattorien koulutus oli osa hallituksen OTE-hanketta (Osatyökykyisille tie työelämään) ja koulutuksesta vastasi Kuntoutussäätiö (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021). Koulutus Savoniassa on osa avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa ja se on kestoltaan 10 opintopistettä. Opinnot kestävät yhden lukuvuoden.

Millainen osaaminen, sellainen lopputulos

Opiskelijat ovat taustoiltaan ja osaamiseltaan hyvin erilaisia. Joukossa on henkilöitä, jotka jo ovat työskennelleet työkyvyntuen, -johtamisen sekä -arvioimisen tehtävissä. Koulutus antaa heille lisätyökaluja ja vahvistaa olemassa olevaa osaamista. Opinnoissa on myös aina mukana opiskelijoita, joilla kontakti työkyvyn teemoihin on ohuempi ja osaamisen vahvistamista tarvitaan laajemmalla alueella. Koulutus johtaa monipuolisen tiedon äärelle viitoittaen tietä uuden oppimisen väylille. Opintojen alussa opiskelijat arvioivat omaa osaamistaan kyselyn avulla, mikä toistetaan opintojen päättyessä. Näin saadaan aineisto, jonka valossa voidaan sekä arvioida opintojaksojen onnistumista että opiskelijoiden osaamisen vahvistumista.

Mitä mitataan, MOT?

Opiskelijoiden suullinen palaute opintojen edetessä enteilee hyvin opintojen päättymisen jälkeen tehtävän kyselyn tuloksia. Seminaaripäiviä mahtuu opintoihin suhteellisen vähän, jolloin opiskelijat joutuvat perehtymään aiheisiin hyvin paljon itsenäisesti ja työskentelemään ryhmissä. Opintojen toteuttamiseen lisämausteen luo verkko-oppimistyökalu Zoom, kun opinnot toteutetaan alusta loppuun etävälitteisesti. Tämä voi opintojen alkuvaiheessa olla haaste sellaisille opiskelijoille, joilla ei ole kokemusta verkko-opiskelusta.

Kyselyssä tarkastellaan opiskelijoiden osaamista eri sektoreilta. Kokemusta ja osaamista arvioidaan rekrytoinnista ergonomiaan ja palvelutarpeen tunnistamisesta työpaikan riskien arviointiin. Myös spesifimpien osaamisalueiden osaamista punnitaan, kuten työolosuhteiden järjestelytuki, sosiaalinen kuntoutus tai työkyvyttömyyseläke. Opiskelijoilta kysytään yksilöllistä arviota yhteensä 39 erilaiseen osaamisalueeseen. Koulutuksen aikana koettu osaaminen oli kohonnut keskimäärin 0,98 pykälää, asteikon ollessa 1–5. Vaihteluväli positiivisissa muutoksissa oli 0,2–1,8 pykälää. Avoimissa vastauksissa kiitettiin opintojen sisältöä, tehtävien monipuolisuutta ja verkostoitumismahdollisuutta. (Tuppurainen 2023; Tuppurainen 2024.)

Kyselyllä todistettiin ennakkoarvio koulutuksen hyödyllisyydestä ja tuloksellisuudesta.

Oppija opettajana. Uhka vai mahdollisuus?

Osallistuin itse työkykykoordinaattorikoulutukseen kevätlukukaudella 2024 opinnollistaen YAMK-opintojani. Liityin mukaan koulutukseen osin jo kevään ensimmäisenä seminaaripäivänä, mutta täyspainoisesti maaliskuussa 2024. Oli äärettömän mielenkiintoista päästä seuraamaan uudesta roolista opiskelijoiden oppimista, ryhmäpohdintoja ja tehtävien antia. Yhtä kaikki itselleni oli tärkeää päästä jakamaan omaa osaamistani, osallistua pohdintoihin ja oppia samalla itsekin uutta. Koin, että olen sekä tiedon jakaja mutta myös vastaanottaja. Kevään aikana pohdin myös, että on hyvin arvokasta osallistaa opintoihin vahvalla työelämäkytkennällä olevia henkilöitä. Silloin viestit kentältä ovat tuoreita ja uusille osaajille pystytään tarjoamaan yksi kirkas kurkistusikkuna arkiseen tekemiseen asiantuntijaluentojen lisäksi. Palautteen perusteella osallistumiseni oli mahdollisuus ja pystyin tekemään sen mitä lähdin tavoittelemaan, jakamaan omaa osaamistani.

Koulutuksen tulevaisuus, minne ollaan menossa?

Suomalaisen työväestön ikääntyessä ja yhteiskunnan haasteiden lisääntyessä työkyvyn osaamista tarvitaan useille sektoreille. Ehkäisevät toimet ovat aina halvempia korjaavien sijaan. Ennaltaehkäisyn osaaminen sekä työpaikoilla, työterveyshuolloissa, hyvinvointialueilla että työllisyydenhoidossa, tuottaa säästöjä sekä kunta- että valtiontalouteen. Henkilöiden ollessa oikeilla etuuksilla, työkyvylleen sopivissa työtehtävissä tai koulutuksessa, toteutuvat sekä hallitusohjelman tavoitteet että yksilötason hyvinvointi. Työkykykoordinaattorilta ei vaadita työssään ihmetekoja. Osaamista tulee kuitenkin olla monipuolisesti, ymmärtääkseen eri toimijoiden keskinäiset suhteet ja osatakseen ohjata asiakasta oikea-aikaisesti, asiakkaalle merkityksellisissä prosesseissa. Työkykykoordinaattori koulutus antaa tähän mainiot suuntaviivat ja täydentää jo olemassa olevia taitoja. Työelämälähtöinen oppiminen, aikansa parhaat luennoitsijat ja ammattitaitoiset kouluttajat, niistä syntyy opintokokonaisuus ja – kokemus, joka tuottaa työmarkkinoille osaajia, edistämään meidän kaikkien hyvinvointia.

Kirjoittajat:

Sari Hoffrén, Hyvinvointikoordinaattori YAMK- opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mari Tuppurainen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Sosiaali- ja terveysministeriö 2021. Työkykykoordinaattoreiden koulutus alkaa ammattikorkeakouluissa. Verkkojulkaisu. Päivitetty 11.3.2021. https://stm.fi/-/tyokykykoordinaattorien-koulutus-alkaa-ammattikorkeakouluissa- Viitattu 20.5.2024.

Tuppurainen, Mari 2023. Webropol- kysely. Tyky alkukysely Työkykykoordinaattorikoulutus. Savonia- ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2024.

Tuppurainen, Mari 2024. Webropol- kysely. Perusraportti Työkykykoordinaattorikoulutus. Savonia ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.5.2024.