Onnellisesti omalla alalla
Vasta lukion lopussa aloin oikeasti miettiä, mitä elämälläni haluan tehdä. Aikaisemmat haaveeni eivät enää napanneetkaan samalla tavalla. Olin aivan puhki opiskelusta, mutta halusin kuitenkin saada itselleni ammatin. Ammattikorkeakoulu kuulosti silloin todella sopivalta vaihtoehdolta, vaikka monet lukiokaverini hakivatkin yliopistoon. Halusin myös palata kotikaupunkiini Kuopioon oleskeltuani muualla lukion ajan. Näinpä päädyin selailemaan, mitä Kuopiossa voisikaan opiskella ja kappas, sieltä se restonomin tutkinto mielenkiintoni herätti, vaikka se ei aikaisemmin ollutkaan käynyt mielessäni.
Heti ensimmäisinä päivinä tunsin kaiken jännityksen ohella onnellisuuden tunnetta siitä, millaiseen paikkaan olinkaan päässyt. Ammattikorkeakoulu oli kuin toinen maailma. Tutussa kaupungissa, tutussa ympäristössä, mutta kaikki oli silti aivan uutta ja tuntematonta. Hyvällä tavalla. Tuntui, että kaikki muut opiskelijat olivat kanssani samanhenkisiä ja meitä kaikkia yhdisti kiinnostus ravitsemis- ja matkailualaan. Kavereiden saaminen ei ollut mikään ongelma ja voin vannoa, ettei minulla koskaan ole ollut sellaista luokkahenkeä kuin Savoniassa.
Kaikenlaista kivaa
Opintojen edetessä olen kokenut monenlaisia tilanteita. Restonomin opinnoissa on paljon teoriaa sekä käytäntöä, jotka liitetään yhteen ryhmätöillä ja projekteilla. Välillä tämä kaikki tuntuu helpolta, välillä stressaa niin paljon, että hiukset meinaavat tippua päästä. Osaksi tämä jälkimmäinen on myös omaa syytäni, sillä olen haalinut itselleni opintojen lisäksi erilaisia lisäpuhteita, kuten hallitus- ja tuutoritoimintaa. Vaikka hommaa onkin paljon, ei se haittaa niin kauan, kun se on kivaa ja sen voimalla jaksaa pusertaa.
Parhaita juttuja, mitä opiskelu Savoniassa on minulle antanut, ovat kokemukset ja verkostot. Opintojeni aikana olen saanut olla osallisena monenlaisessa toiminnassa ja projekteissa, joista olen saanut paljon itsevarmuutta ja työelämävalmiutta. Lisäksi näiden projektien ja muutenkin opiskelun ohessa olen tavannut erilaisia tarinoita omaavia ihmisiä ympäri Suomea. Näistä kontakteista tulee varmasti olemaan hyötyä myöhemminkin.
Ajatelmia opintojen loppumetreillä
Opintojeni aikana minulla on koko ajan vain varmistunut tunne siitä, että lähdin oikealle alalle. Käytännönläheinen opiskelu on ollut myös ihanaa verrattuna lukioaikaiseen kirjojen pänttäykseen. Vasta Savoniassa tajusin, että opiskelu voi oikeasti olla kivaa!
Viimeisenä vuonna sitä vähän miettii, että mihin se opiskeluaika oikein hurahti. Toisaalta ei haluaisi vielä lopettaa, mutta toisaalta on jo niin valmis työelämään. Mielestäni tämä on osoitus siitä, että koulutukseni Savoniassa on ollut onnistunut.
Valmistuttuani haluan päästä työskentelemään majoitustoiminnan parissa ja käyttämään saamaani tietoa ja taitoa oikeasti matkailun kehittämiseen sekä johtamiseen. Tiedän jo nyt, että tulen itsekkin yllättymään siitä, kuinka paljon olenkaan oppinut.
Vinkkinä tuleville opiskelijoille sanoisin, että ottakaa kaikki irti siitä, mitä teille tarjotaan. Hankkikaa kokemuksia ja älkää menkö sieltä mistä aita on matalin. Kaikki mitä teette, on teitä itseänne varten!
