”Jos koulunpenkille palaaminen jännittää työelämän jälkeen, se ei haittaa” – Emma opiskelee röntgenhoitajaksi
Olen aina tiennyt, että haluaisin toisen asteen opintojen jälkeen jatkokouluttautua jollekin alalle, mutta minulla ei ollut mitään ideaa mitä haluaisin tehdä. Valmistumisen jälkeen ei opiskeltu ala enää tuntunut omalta, joten tästä syystä päätin lähteä työelämään kokeilemaan erilaisia aloja, sekä etsimään uusia kokemuksia. Muutin Kuopioon alun perin töiden perässä, mutta vahvistuva jatkokouluttautumisen haave saikin minut tutustumaan kaupungin korkeakouluihin, sekä niiden tarjoamiin opintoihin. Näin päädyin opiskelemaan röntgenhoitajaksi.
Nimeni on Emma. Olen 24-vuotias ja opiskelen nyt toista vuotta Savonia-ammattikorkeakoulussa röntgenhoitajaksi. Kiinnostuin alasta, kun tutustuin Savonian opetustarjontaan ja luin kuvausta röntgenhoitajan opinnoista. Kuvantamistutkimukset ja radiologiset toimenpiteet, sekä röntgenkuvien analysointi kuulostivat samaan aikaan erittäin mielenkiintoisilta, että hauskoilta. Lisäksi kuvaus kädentaitojen, luovuuden ja tarkkuuden tarvitsemisesta työssä saivat miettimään voisiko tämä olla osuva ala itselleni.
Opiskelu on erittäin käytännönläheistä ja reilu kolmasosa opinnoista suoritetaankin erilaisilla harjoitteluilla, taitopajoilla ja simulaatioilla. Tuntien pääpaino on 08.00–16.00 välillä, mutta esimerkiksi ensimmäisenä vuonna osana teoriaopintoja meille järjestettiin taitopajoja Kuopion yliopistollisella sairaalalla, joita pidettiin 16.00–19.00 välillä. Näissa taitopajoissa pääsimme tutustumaan oikeisiin röntgenhuoneisiin ja -laitteisiin, sekä harjoittelemaan niiden käyttöä, sekä potilaan (luokkakaverin) ohjausta oikeisiin kuvausasentoihin.
Ensimmäisenä vuonna keskitytään enemmän sosiaali- ja terveysalan yleisiin opintoihin: on matematiikkaa, fysiikkaa, englantia, anatomiaa, hoitotaitoa, sekä diagnostisia tutkimuksia. Ensimmäiseen vuoteen kuuluu myös jo useampi harjoittelu, joista ensimmäinen on viikon tutustuminen radiologian osastolle ja viimeinen on keväällä tapahtuva natiivikuvantamisen harjoittelu.
Toisena vuonna pääsemme enemmän tutustumaan alamme modaaliteetteihin (muun muassa tietokonetomografiaan, isotooppeihin ja sädehoitoon) ja meillä onkin kolme oman alan harjoittelua tulossa tämän lukuvuoden aikana.
Kolmantena vuotena on tulossa vielä viimeiset teoriaopinnot magneettitutkimuksiin, sekä lasten- ja mammografiatutkimuksiin, joiden lisäksi meillä on mahdollista olla puoli vuotta harjoittelemassa eri paikoissa.
Savoniasta valmistuneita röntgenhoitajia arvostetaankin työelämässä paljon, sillä opintomme ovat erittäin monipuolisia, sekä koulumme tarjoaa meille muun muassa mahdollisuuden harjoitella kaikkia kuvantamisen modaaliteettejä, mikä ei ole mahdollisuus joka paikassa.
En osaa vielä sanoa tarkalleen mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä, sillä toistaiseksi olen kokenut jokaisen harjoitteluni niin mielenkiintoiseksi, etten olisi halunnut yhdenkään niiden päättyvän. Onneksi useassa työpaikassa on röntgenhoitajilla käytössä kiertävät vuorot, jolloin ei tarvitsekaan valita vain yhden modaaliteetin väliltä.
Viimeisimmän harjoitteluni suoritin ultraäänitutkimuksissa. En ollut ultraäänestä niin innoissani ennen harjoitteluun menoa, mutta se paljastuikin paljon kiehtovammaksi ja jännittävämmäksi kuin olin luullut. Se sai minut pohtimaan, ettei sonograaferinkaan työ saattaisi olla hullumpi vaihtoehto. Röntgenhoitajilla on paljon erilaisia uramahdollisuuksia. Suurin osa kuvantamisista tapahtuu sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, mutta näiden lisäksi on mahdollista suuntautua esimerkiksi eläinten röntgentutkimuksiin, oikeustieteelliseen kuvantamiseen tai lähteä vaikka säteilyturvallisuusvastaavaksi ydinvoimalaan.
Opintoja miettiville haluan sanoa, että hakekaa ihmeessä ja kokeilkaa! Jos koulunpenkille palaaminen jännittää työelämän jälkeen niin se ei haittaa! Itseänikin jännitti aloittaminen suuresti, mutta kävi ilmi, että niin se jännitti myös suurta osaa luokkaamme. Tutustuessani luokkakavereihini olin iloisesti yllättynyt miten laajasti eri ikäryhmistä ja taustoista ihmiset olivat hakeutuneet opiskelemaan. Tuli fiilis, etten ole tässä tilanteessa yksin. Haluan myös vielä viimeisenä vihjata, että jos työ sosiaali- ja terveyspuolella, sekä ihmisten parissa kiinnostaa, muttet ole varma haluatko lähteä esimerkiksi ensihoitajaksi tai sairaanhoitajaksi, on röntgenhoitajan työ silloin aivan loistava vaihtoehto!
