Tulostinystävällinen opetussuunnitelma

EKB18SM Konetekniikan tutkinto-ohjelma, bio- ja kiertotalous

Koulutuksen lähtökohdat

Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja lisääntyvä energiantarve ovat aikamme suurimpia haasteita. Kansainvälisten ja kansallisten päätösten ja säädösten ajamana energiajärjestelmät ovat voimakkaan kehityksen alla niin teollisessa kuin pienessä kokoluokassa. Uudistuva bio- ja kiertotalousteollisuus tarvitsee monipuolisia, älykkäitä koneita ja laitteita, joiden kehittelyyn ja tuotantoon tarvitaan osaavia koneinsinöörejä.

Bio- ja kiertotalous on voimakkaasti kasvava ala, joka vaatii uudenlaista insinööriosaamista. Käytettävissä olevat koulutukset eivät suoraan sovellu biojalostamoiden ja niiden ympärillä toimiviin teollisiin ekosysteemeihin. Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutus antaa monipuoliset valmiudet työskennellä alan eri tehtävissä. Koulutuksessa käydään läpi prosesseja mekaanisen metsäteollisuuden, biotalouden, kiertotalouden ja prosessitekniikan aloilla toiminnan turvallisuus, taloudellisuus ja ympäristövaikutukset huomioiden. koulutuksesta valmistuva insinööri voi työskennellä mm. sahateollisuuden, puuteollisuuden, kemiallisen puunjalostuksen-, prosessiteollisuuden-, urakoitsijoiden palveluksessa, suunnittelu- ja konsulttitoimistoissa, kunnossapidon yrityksissä ja laitevalmistajien palveluksessa.

Konetekniikan tutkinto-ohjelma johtaa tekniikan ja liikenteen ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on konetekniikan insinööri (AMK). Tutkintolaajuus on 240 opintopistettä. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.

Konetekniikan insinöörin varsin laaja tehtäväkenttä muodostuu pääosin suunnittelu- ja tuotekehitystehtävistä, tuotantoon liittyvistä kehitys- ja ohjaustehtävistä sekä tutkimus-, ja opetustehtävistä. Myös projektien johtamiseen sekä markkinointiin, laatuasioihin, huoltoon ja myyntiin liittyvät tehtävät ovat yleisiä. Konetekniikan insinööri toimii yleensä uransa alkutaipaleella tiimitehtävissä ja siirtyy ammattivuosien karttuessa esimiestehtäviin. Nykyään yrityksissä insinöörit toimivat monialaisissa tiimeissä, jotka koostuvat eri alojen ammattilaista ja asiantuntijoista.

Muuntokoulutuksen toteutuslaajuus on 60-120 opintopistettä. Koulutus kestää 1-2 vuotta aikaisemmista opinnoista ja työhistoriasta riippuen.

Koulutus järjestetään Savonia-, Kajaanin-, Karelia-, Centria- ja Lapin ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena hyödyntäen aktiivisesti erilaiset verkko-opiskelumahdollisuudet. Ammattikorkeakoulut tuottavat opintojaksoja bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksen tarjottimelle, josta valitsemalla opiskelijat voivat suunnata opintojaan tutkintotavoitteiden mukaisesti.

Hankkeelle on saatu avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Osaamistavoitteet

Konetekniikan insinöörin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6 (Kansallinen viitekehys).

Osaamistavoitteet konetekniikan tutkinto-ohjelmassa määräytyvät koneinsinöörien työelämän osaamistarpeiden mukaan. Perus- ja tutkinto-ohjelmakohtaiset ammattiopinnot ovat kaikille yhteisiä ja antavat laaja-alaiset perusvalmiudet tekniseen perusosaamiseen, suunnittelu- ja konealaosaamiseen, sekä prosessi- ja instrumentointiosaamiseen. Bio- ja kiertotalouden suuntautumisen kautta syvennetään osaamista biotuotetuntemukseen, biotalouden prosesseihin sekä kiertotalouden osa-alueisiin.

Konetekniikan insinöörin osaamisprofiili muodostuu seuraavista yleisistä kompetensseista:

Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksesta valmistuvan konetekniikan insinöörin osaamisprofiili muodostuu lisäksi seuraavista ammatillisista kompetensseista:

Opintojen rakenne

Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksen toteutuslaajuus on 60-120 opintopistettä. Koulutus kestää 1-2 vuotta aikaisemmista opinnoista ja työhistoriasta riippuen.

Opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) heidän suuntautumisensa ja mielenkiintonsa perusteella. Aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan AHOT-järjestelmän mukaisesti jokaisen opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti.

Toteutuslaajuudeltaan 60 opintopisteen bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksessa on suuntaavia ammattiopintoja 60op soveltuvan insinööri (AMK) tutkinnon jatkoksi.

Toteutuslaajuudeltaan laajimmassa 120 opintopisteen bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksessa on suuntaavia ammattiopintoja 75op, vapaasti valittavia opintoja 15op, ammattia edistävää harjoittelua 15op ja opinnäytetyö 15op.

Konetekniikan insinöörin opinnot bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksessa koostuvat seuraavista opinnoista:

Asiantuntijuuden kehittyminen

Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne tukevat opiskelijan kokonaiskehitystä ja asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.

Konetekniikan insinöörin opetussuunnitelma on laadittu niin, että
- tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen
- koulutus varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen.

Opiskelija
- laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan (sisältää vähintään 5 opintopistettä opiskelua vieraalla kielellä)
- vastaa opintojensa etenemisestä.

Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa.

Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksen asiantuntijuuden kehittyminen eri vaiheissaan yhdistettynä toteutusteemoihin, ydin opintojaksoihin ja tuettuihin osaamisalueisiin:

Asiantuntijuuden kehittymistä on kuvattu seuraavassa kaaviossa:

Koulutuksen toteutus

Savoniassa pedagogisena lähtökohtana on Open Innovation Space (OIS 2.0) -malli. Se yhdistää laadukkaan koulutuksen sekä työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan. Työelämäläheisessä koulutuksessa korostuvat opiskelijoiden motivaatio ja opintoihin sitoutuminen. Opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymistä edistetään erilaisissa oppimisympäristöissä, mahdollistamalla monimuotoinen, aikaan ja paikkaan sitomaton ympärivuotinen opiskelu sekä hyödyntämällä laajasti työn opinnollistamista. Opiskelijoiden kokonaisvaltainen ohjaus sekä aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat osa opiskelijoiden henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa.

Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opiskelijapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut korkeakoulupalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutuksessa noudatetaan energiatekniikan tutkinto-ohjelman monimuotototeutuksien mukaista toteutustapaa.

CDIO
Konetekniikan tutkinto-ohjelman pedagoginen viitekehys on CDIO (Concieve, Design, Implement, Operate = Määritä, Suunnittele, Toteuta, Ylläpidä), jonka mukaan toimien CDIO-periaatteita noudatetaan opetussuunnitelmatyössä, projekteissa, oppimisympäristöissä, opetusmenetelmissä, opetushenkilöstön osaamisen kehittämisessä ja arvioinnissa.

CDIO perustuu ajatukseen, jonka mukaan tuotteiden ja järjestelmien elinkaari muodostaa insinöörikoulutuksen viitekehyksen. Tämä ajattelu sopii erityisen hyvin energiatekniikan tutkinto-ohjelmaan, missä määritellään, suunnitellaan, valmistetaan ja käytetään energiajärjestelmiä.

CDIO lähestymistapa antaa hyvät valmiudet harjoitella jo opiskelun aikana taitoja ja toimintaa, joita tarvitaan valmistumisen jälkeen nykyaikaisessa tiimi- ja projektipohjaisessa työelämässä.

Oppimisympäristö
Monimuotototeutuksessa käytetään erilaisia virtuaalisia oppimisympäristöjä kuten Moodle-oppimisalusta ja Zoom- videoneuvottelutyökalu. Lähipäivinä fyysinen oppimisympäristö kattaa sekä perinteiset tilat kuten luokkahuoneet, luentosalit, CAD- ja ATK-luokat sekä OIS-ryhmätyötilat, mutta myös konetekniikan laboratorioita käytetään tukemassa mm. tuote- ja järjestelmäsuunnittelun taitojen oppimista integroidusti yhtä aikaa oppisisältöjen kanssa. Ympäristöt ovat tarkoituksenmukaisia, vuorovaikutteisia ja oppijakeskeisiä.

Pedagogiset ratkaisut
Edellä kuvatut käytännöllistä oppimista tukevat oppimisympäristöt ovat perusta projektitöille ja pedagogiikalle. Konetekniikan tutkinto-ohjelmassa käytetään integroitua oppimista ja aktiivisia opetus- ja oppimismenetelmiä. Integroitu oppiminen tukee oppiainesisältöjen oppimista samanaikaisesti henkilökohtaisen, sosiaalisen sekä tuote- ja järjestelmäsuunnittelutaitojen kanssa. Siinä todelliset insinöörin työtehtävät sisältyvät tilanteisiin, joissa ne esiintyvät yhdessä oppiainesisältöjen kanssa. Yrityselämän kumppanit ja muut sidosryhmät ovat keskeisessä osassa projektitöiden kehittelyssä. Integroidun opetuksen avulla opettajat voivat tehokkaammin auttaa opiskelijoita soveltamaan oppiainesisältöjä käytännön tehtäviin. Aktiiviset opetusmenetelmät innostavat ajatteluun ja ongelmanratkaisuun pikemmin kuin passiiviseen tiedonjakamiseen.

Työelämäyhteistyö
Valittuun pedagogiikkaan kuuluu läheinen yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, mistä ammennetaan projektitöitä ja projektityöaihioita, joita voidaan kehittää ja määritellä tutkinto-ohjelmassa projektien toteutussuunnitelmaksi. Bio- ja kiertotalouden muuntokoulutukseen sisältyy 10 opintopistettä projektiopintoja. Lisäksi suuntaavien opintojaksojen sisällä suunnitellaan ja toteutetaan monipuolisia case- tehtäviä. Projektityöt voidaan tehdä ryhmissä tai yksilötöinä riippuen aiheen laajuudesta.

Kansainvälisyys
Kansainvälisyys näkyy energiatekniikan tutkinto-ohjelman rakenteessa ja sisällöissä. Konetekniikan tutkinto-ohjelma on suomenkielinen, mutta osa opinnoista (60 op) toteutetaan tarvittaessa englannin kielellä. Tämä mahdollistaa ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden opinnot konetekniikan tutkinto-ohjelmassa. Tutkinto-ohjelma rakenne suosii ja tekee helpoksi vaihtoon ja KV-harjoitteluun hakeutumisen.

Ohjaus ja arviointi
Opiskelijoiden oppimisen arviointi tapahtuu yleisesti sen mukaan, miten opiskelija saavuttaa määritellyt oppimistavoitteet. Oppimistavoitteita voivat olla: oppiainekohtaisia, henkilökohtaisia, sosiaalisia sekä esimerkiksi tuote- ja järjestelmäsuunnittelutiedot ja taidot. Opettajat arvioivat osaamistavoitteiden saavuttamista opintojaksoillaan.

Arviointimenetelmät voivat sisältää kirjallisia/suullisia kokeita, opiskelijoiden havainnointia, opiskelijoiden omaan reflektointia, oppimispäiväkirjoja, portfoliota sekä itse- ja vertaisarviointia.

HOPS
Opiskelun tukena on jokaisen opiskelijan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka laaditaan yhdessä ohjaushenkilöstön kanssa. HOPS toimii sekä opintojen, harjoittelun että urasuunnittelun apuvälineenä.

Opinnollistaminen
Opinnollistaminen on joustava tapa opiskella erityisesti opintojen loppuvaiheen opintojaksoja. Tutkintoon kuuluvaa osaamista hankitaan osin tekemällä työtä sekä suorittamalla sovitut tehtävät. Opinnollistaminen ei ole työkokemuksen automaattista hyväksilukemista. Joissakin tapauksissa myös opiskelijan vapaa-ajan aktiviteetit ja harrastustoiminta voivat kehittää hänen ammatillista osaamistaan siten, että opinnollistaminen on mahdollista.

Opinnollistaminen alkaa opiskelijan aloitteesta ja siihen liittyvä suunnitelma tehdään ja hyväksytetään opintojakson opettajalla etukäteen. Jos opiskelijan työtehtävät sopivat opintojakson osaamistavoitteisiin, opinnollistaminen on mahdollista. Opetussuunnitelmassa voi olla myös erityisesti opinnollistamista ajatellen muodostettu opintojakso (esim. projektiopinnot).

Työpaikalla tai harrastustoiminnassa tapahtuva oppiminen suunnitellaan opintojakson osaamistavoitteiden perusteella yhteistyössä opintojakson opettajan kanssa. Opiskelijan esittämistä työtehtävistä arvioidaan, tuottavatko ne sinällään riittävää osaamista suhteessa tavoitteisiin vai tarvitaanko osaamisen saavuttamiseksi lisäsuorituksia. Osaamista voidaan täydentää esimerkiksi esityksellä tai raportilla.

Koulutuksen toteutussuunnittelu ja opiskelijapalaute
Koulutuksen toteutussuunnittelu toteutetaan lukukausittain. Saman lukukauden aikana toteutettavat opintojaksot suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena ja tästä laaditaan tutkinto-ohjelmittain toteutussuunnitelma. Toteutussuunnitelmassa tulee huomioida lukuvuositeemaan/ alateemaan linkittyvät osaamistavoitteet. Kompetenssien linkittyminen opintojaksoihin voidaan kuvata myös taulukkomuodossa.

Lukukaudesta kerätään määrällistä ja laadullista palautetta, joka käsitellään opiskelijoiden kanssa. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus antaa palautetta Repun yleisen Kaiku-palautejärjestelmän kautta. Palaute on mahdollista antaa omalla nimellä tai anonyymisti. Opettaja voi tämän lisäksi tarpeen tullen kerätä opintojaksoa koskevaa palautetta soveltuvalla menetelmällä. Kuvaus opintojaksopalautteen keräämisestä ja käsittelystä on sisällytettävä opintojakson toteutussuunnitelmaan.

Opintojaksotaulukko

Koodi	Nimi	1 S	1 K	2 S	2 K	3 S	3 K	4 S	4 K

Perusopinnot
Perusopinnot (voidaan hyväksilukea aiempien opintojen perusteella)
4 EXX8000	Tekniikan opiskelijan työvälineet	5
4 EXX8010	Matematiikka 1	5
4 EKP8000	Valmistustekniikka 1	5
4 EKP8010	Tekninen piirtäminen	5
4 EKP8020	3D-mallinnus	5
4 EKP8030	Materiaalitekniikka 1	5
4 EXX8040	Tekniikan fysiikka	5
4 EXX8020	Matematiikka 2	5
4 EKP8040	Valmistustekniikka 2	5
4 EKP8050	Orientaatioprojekti	5
4 EKP8060	Materiaalitekniikka 2	5

Ammattiopinnot
Ammattiopinnot (voidaan hyväksilukea aiempien opintojen perusteella)
4 EXX8030	Matematiikka 3	5
4 EXX8060	Teknisk svenska	5
4 EKA8000	Konetekniikan fysiikka	5
4 EKA8020	Mekaniikka	5
4 EKA8030	Tuotantoyrityksen ympäristönhallinta	5
4 EKA8040	Sähkötekniikka	5
4 EXX8050	Engineering English	5
4 EKA8070	Koneautomaatiojärjestelmät	5
4 EKA8010	Yrittäjyys ja liiketoiminta	5
4 EKY4500	Johtaminen ja esimiestoiminta	5
Konetekniikan ammattiopinnot
4 EKO4300	Koneautomaation perusteet	5
4 EKO4400	Lujuusopin perusteet	5
4 EKO4600	TKI-projekti	5
4 EKY4300	Valmistettavuus	5
4 EKY4100	Laatutekniikka		5
4 EKY4200	Toiminnanohjaus		5
4 EKY4400	Koneenosien suunnittelu		5
4 EKC4100	Valmistusmenetelmät			5
4 EKC4300	Toimitusketjun hallinta			5
Bio- ja kiertotalouden ammattiopinnot
	Puututoteteollisuuden syventävät opinnot
4 EKX8100	Puumateriaalioppi		5
4 EKX8110	Sahatavaratuotanto		5
4 EKX8120	Sahatavaran jatkojalostus		5
	Puututoteteollisuuden soveltavat opinnot
4 EKX8130	Puun liimaus- ja työstötekniikka			5
4 EKX8140	Rakennuspuusepäntekniikka			5
4 EKX4100	Erikoistumisprojekti 1			5

Valinnaiset opinnot
Valinnaiset opinnot
	Bio- ja kiertotalouden syventävät opinnot
4 WUS8060	Teollisuuden energiatekniikka			5
4 EUT4540	Toimitusketjujen ja laadun hallinta		5
4 EUE4530	TKI-projekti			5
	Bio- ja kiertotalouden soveltavat opinnot
4 EUE4675	Kiertotalous		5
4 EUE4664	Biopolttoaineet ja biopolttoaineiden tuotanto				5
4 EUE4682	Erikoistumisprojekti				5

Opinnäytetyö
Opinnäytetyö
4 SAVONT1	Opinnäytetyö				15
5 ECONT10	Opinnäytetyön suunnittelu			5
5 ECONT20	Opinnäytetyön toteutus			5
5 ECONT30	Opinnäytetyön viimeistely			5
5 ECONT40	Kypsyysnäyte
4 SAVONT2	Opinnäytetyö				15
5 ECONT50	Opinnäytetyö, projekti 1			5
5 ECONT60	Opinnäytetyö, projekti 2			5
5 ECONT70	Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen			5
5 ECONT80	Kypsyysnäyte

Harjoittelu
Harjoittelu
4 WUX8100	Harjoittelu (voidaan hyväksilukea aiempien opintojen perusteella)	15
4 ECH4100	Harjoittelu 1	5
4 ECH4210	Harjoittelu 2a		5
4 ECH4310	Harjoittelu 3a			5

Opintojaksokuvaukset

4 EXX8000 Tekniikan opiskelijan työvälineet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa käyttää ja soveltaa niitä perustaitoja ja työvälineitä (IT-taidot, viestintä, englanti), joita amk-opinnoissa tarvitaan. Opiskelija osaa suunnitella opintonsa sekä käyttää opiskelijalle tarjottavia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Opiskelija osaa arvioida voimavarojaan ja hakea tarvittaessa tukea edetäkseen opinnoissa. Opiskelija osaa kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan. Opiskelija osaa hahmottaa ammattialansa tarjoamia vaihtoehtoja ja työmahdollisuuksia, ja osaa aloittaa laatimaan työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja (osaamisportfolio/ PLE).
Keskeiset sisällöt	Opiskelu Savoniassa, opiskelutaidot ja opintojen sujuva eteneminen. Opintojen aikana ja työelämässä tarvittavat kirjallisen ja suullisen viestinnän taidot erilaisissa tilanteissa ja ryhmissä viestiessä. Työnhakuasiakirjat ja osaamista kuvaavat aineistot (viestintä). Tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien IT-sovellusten tehokas käyttö (DigiAvain, IT-taidot ja digikyvykkyys). Lähtötasokokeet. Kielten opiskelu Savoniassa. Kielten opiskelutekniikat.
Suoritustavat	Suoritustapa 1: Aktiivinen osallistuminen aloituspäiviin ja opintojakson opetukseen, tiedotustilaisuuksiin ja tapahtumiin (SavoniaStart). HOPS-keskustelu. Lähitunnit ja verkkotyöskentely harjoituksineen, palautettavat tehtävät ja itsenäinen työskentely annettujen ohjeiden ja aikataulujen mukaan. Suoritustapa 2: verkkotyöskentely, sovittava erikseen opettajatuutorin kanssa. (aikaisintaan syksyllä 2019)
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Reppu-sivujen ja Wilman aineistot, Moodlessa jaettavat materiaalit, muu opettajan jakama aineisto
Muuta huomioitavaa	Opiskelijan työmäärä jakautuu seuraavasti: Orientaatio tekniikan opintoihin 1 op IT-taidot ja digikyvykkyys 2 op Viestintä 2 op
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu, Kähkönen Olli-Pekka, Lahti Sami

4 EXX8010 Matematiikka 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen.
Keskeiset sisällöt	- lausekkeenkäsittely - ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt - lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä - suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen - kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) - funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot - eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot - eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko - trigonometriset funktiot - trigonometriset yhtälöt ja kaavat
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EKP8000 Valmistustekniikka 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tyypillisimmät kone- ja metalliteollisuudessa käytetyt valmistusmenetelmät, niiden periaatteet ja tuotantolaitteistot. Opiskelija ymmärtää valmistusmenetelmien käyttötarkoituksen ja tuntee niillä valmistettavat tuotteet sekä keskeisimmät työturvallisuuteen liittyvät asiat. Opiskelija tietää eri valmistusmenetelmillä saavutettavat tarkkuudet ja pinnankarheudet sekä ymmärtää valmistusmenetelmän valintaan liittyvät tekijät.
Keskeiset sisällöt	- Valaminen - Muovaavat menetelmät - Lastuaminen - Mittaustekniikka - Ainetta lisäävä valmistus
Suoritustavat	Opintojakso koostuu teoriaopetuksesta, teoriaa syventävistä harjoituksista ja laboratorioharjoitustöistä. Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ja aihealueen kirjallisuus
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami, Mäkinen Mika

4 EKP8010 Tekninen piirtäminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tuntee teknisten piirtämisen perusteet, koneenpiirustuksessa käytettävät projisoinnit, merkinnät ja symbolit, osa- ja kokoonpanopiirustukset, osaluettelot, toleranssimerkinnät, koneen osien ja kokoonpanojen mallinnus- ja piirtämisprosessit. Opiskelijalle tulee myös käsitys erilaisista koneenrakennusalan dokumenteista: osien valmistuspiirustukset, kokoonpanopiirustukset, PI-kaaviot, putkistopiirustukset ja layout piirustukset. Parametrisen, kolmiulotteisen suunnittelutyökalun perusteet, kokoonpano- ja osapiirustusten tuottaminen. Taso- ja avaruusgeometrian perusteet.
Keskeiset sisällöt	Tekninen piirtäminen Mittakaavat, projektiot, leikkaukset, viivaleveydet, tekstit, mitoitustavat, toleranssit, sovitteet, pinta- ja hitsausmerkinnät, kaaviot, osaluettelot Osa- ja kokoonpanopiirustusten laatiminen sekä kokoonpanon yhteys tuotteen tuoterakenteeseen. Valmistuksen huomioiminen piirustuksen laadinnassa (hitsaus- ja koneistuskokoonpanot) Koneenpiirustusten laatiminen CAD ohjelmalla Teknisen piirtämisen standardit Teknillinen geometria Taso- ja avaruusgeometrian perusteet
Suoritustavat	Opintojakson suorituksen edellytyksenä on teemaharjoitusten sekä harjoitustyön tekeminen hyväksytysti. Opintojakson suoritus arvioidaan teemaharjoitusten (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) avulla. Harjoitustyöt arvioidaan myös vertaisarviointina.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Pere Aimo, Koneenpiirustus 1&2, 11.painos Hietikko E.: SolidWorks 2016 Tietokoneavusteinen suunnittelu. Tuomenlehto et. al, Insinöörin matematiikka, 2014, Edita Moodlen kautta jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Suhonen Anssi, Ipatti Sami

4 EKP8020 3D-mallinnus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija tuntee koneen osien ja kokoonpanojen mallinnus- ja piirtämisprosessin, parametrisen, kolmiulotteisen suunnittelutyökalun käytön perusteet, kappaleen kestävyyden, valmistettavuuden ja kustannusten arvioinnin menetelmät, konfiguraatioiden ja modulaarisen kokoonpanon hallinnan, osaa laatia hitsauskokoonpanot ja -piirrokset, sekä mallintaa ohutlevyosan tehdä sen levityksen sekä työpiirustuksen ja osaa käyttää tuotetiedon hallintajärjestelmää.
Keskeiset sisällöt	Parametrisen piirremallinnuksen tehokas hyödyntäminen koneensuunnittelutiimissä. Tuotetiedon hallinnan perusteet, SolidWorks WorkGroup PDM sekä SolidWorks Enterprise PDM käyttö dokumenttien hallinnassa ja jakamisessa. Parametrointi, konfiguraatiot ja modulaarisen kokoonpanon hallinta. Design Table. Kokoonpanopiirteet. 3D-sketsaus. Hitsauskokooonpano, hitsatut palkkirakenteet ja hitsauspiirrokset. Ohutlevyosan mallintaminen. Levitys. Ohutlevykappaleen työpiirustus. SimulationXpress, staattiset analyysit. Osan valmistettavuuden ja kustannusten arviointi käyttäen DFMXpress ja SolidWorks Costing -sovelluksia.
Suoritustavat	Opintojakson suorituksen edellytyksenä on teemaharjoitusten sekä harjoitustyön tekeminen hyväksytysti. Opintojakson suoritus arvioidaan teemaharjoitusten (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) avulla. Harjoitustyöt arvioidaan myös vertaisarviointina. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Hietikko E.: SolidWorks 2016 Tietokoneavusteinen suunnittelu. Moodlen kautta jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Suhonen Anssi, Urpilainen Arto

4 EKP8030 Materiaalitekniikka 1

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee konetekniikassa käytettävät tärkeimmät materiaalit, erityisesti eri teräkset. Terästen lisäksi opintojaksolla käsitellään valuraudat ja ei-rautametallit. Erilaisten rakennemateriaalien lisäksi tutustutaan metallien ominaisuuksien, valmistusmenetelmien ja käyttöolosuhteiden riippuvuuteen koostumuksesta ja metallin sisäisestä rakenteesta, johon vaikuttavat seosaineiden lisäksi lämpökäsittelyt sekä muokkausaste että valmistusmenetelmät. Opintojaksolla käsitellään materiaalien korroosiota, johon liittyy oleellisesti hapettumis- ja pelkistymisreaktiot sekä sähkökemia. Opintojaksoon kuuluu materiaalitekniikan laboratoriossa tehtävät käytännön läheiset harjoitukset. Opintojaksoon kuuluu myös yritysvierailut.
Keskeiset sisällöt	Opintojakson keskeisenä sisältönä ovat eri materiaaliryhmät ja metallien valmistus sekä materiaalien sisäisen rakenteen vaikutus materiaalien ominaisuuksiin Mekaanisten ominaisuuksien määrittäminen eri menetelmin sekä kimmoinen ja plastinen muodonmuutos että jännitys-venymäpiirros (ReL, ReH, Rp0,2, Rm) Lämpökäsittelyiden ja ympäristötekijöiden vaikutus mekaanisiin ominaisuuksiin Teräslajit, niiden mekaaniset sekä hitsattavuus Korroosiotekniikan perusteet materiaalien näkökulmasta
Suoritustavat	Opintojakson suoritus arvioidaan luennoilla läsnäolon lisäksi oman osaamisen ja aktiivisuuden sekä osakokeiden tai tentin perusteella. Arviointi on 0 - 5. Hyväksymisraja on 40 % maksimipistemäärästä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Esko Laitinen ym. Konetekniikan materiaalit Juha Lukkari ym. Hitsauksen materiaalioppi osat 1 ja 2 Teräskirja soveltuvin osin (verkkoversio) Moodlen kautta jaettava materiaali. Anna-Maija Antila ym. Tekniikan kemia.
Yhteyshenkilö	Mäkinen Mika

4 EXX8040 Tekniikan fysiikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää lämpötilan ja energian välisen yhteyden sekä hallitsee lämpölaajenemisen ensimmäisen kertaluvun kuvailun sekä osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä. Opiskelija hallitsee lämpöenergian varastointiin, olomuodon muutoksiin sekä lämmön siirtymiseen liittyvän fysiikan. Opiskelija osaa yksi- ja kaksiulotteisen liikkeen matemaattisen kuvailun. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä mekaniikan ongelmiin. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja -voiman käsitteet ympyräliikkeessä.
Keskeiset sisällöt	SI-järjestelmä Lämpölaajeneminen Lämpöenergia Ideaalikaasun tilanyhtälö Lämmönsiirtymistavat Kinematiikka Newtonin lait Kitka Työ, energia ja teho Liikemäärä Ympyräliike
Suoritustavat	Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali
Yhteyshenkilö	Holmlund Eero

4 EXX8020 Matematiikka 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteita ja osata soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa.
Keskeiset sisällöt	- raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt - paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo - osittaisderivaatta ja virhearviointi - määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt - määrätyn integraalin sovelluksia
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Edeltävät opinnot	Matematiikka 1
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EKP8040 Valmistustekniikka 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee hitsaustekniikkaan ja levytyötekniikkaan liittyvät perusteet. Opiskelija tuntee hitsaustekniikkaan liittyvät keskeiset käsitteet ja yleisimpien hitsausprosessien ominaispiirteet. Opiskelija tuntee yleisimmät hitsattavat materiaalit ja osavalmistuksen railonvalmistusmenetelmät sekä laitetekniikan perusteet. Opiskelija tuntee ohutlevytuotteiden valmistukseen liittyvät perusteet, materiaalit, valmistusmenetelmät sekä niiden erityispiirteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää hitsauksen ja levytyötekniikan valmistusmenetelmien valintaan liittyvät tekijät ja työturvallisuusnäkökohdat.
Keskeiset sisällöt	Hitsaustekniikan peruskäsitteet ja terminologia Hitsausprosessit Hitsattavat materiaalit Osavalmistus Ohutlevytuotteiden valmistusmenetelmät Ohutlevymateriaalit, ominaisuudet ja käyttöalueet Työturvallisuus
Suoritustavat	Opintojakso koostuu teoriaopetuksesta, teoriaa syventävistä harjoituksista ja laboratorioharjoitustöistä. Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali ja aihealueen kirjallisuus
Yhteyshenkilö	Ipatti Sami

4 EKP8050 Orientaatioprojekti

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on käsitys kuinka yleisten opintojen aiheet, kuten fysiikka, kemia ja viestintä liittyvät käytännön työhön konetekniikassa. Opiskelijalle tulee myös käsitys millaista projektimainen opiskelu on. Opiskelija oppii toimimaan itsenäisesti ja osana projektiryhmää. Opiskelijoille muodostuu konkreettinen käsitys tuotekehitys/tuotantoprosessin läpiviennistä, ideasta fyysiseksi prototyypiksi. Opiskelija osaa vektorilaskennan perusteet.
Keskeiset sisällöt	Projektin hallinta ja projektidokumentointi. Ideointi, projektisuunnitelma sovitun tuotteen tuotekehitys/tuotantoprosessista ja käytännön toteutukset integroituna 3D-mallinnus ja valmistustekniikan opintojaksoihin. Tietotekniikan käyttö. Projektitiimissä toimiminen, projektin esittely, raportointi, tiedottaminen. Vektoreiden peruslaskutoimitukset. Skalaari- ja vektoritulo. Sovelluksia mekaniikasta.
Suoritustavat	Osakokonaisuuksien kirjallinen ja suullinen raportointi sekä loppuraportti, projektitöiden toteutus käytännössä. Opintojakson arviointi muodostuu opettajien arvioinneista, itsearvioinnista, vertaisarvioinneista ja projektin tuloksesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tunneilla ja Moodlessa jaettava materiaali.
Muuta huomioitavaa	Vektorioppi 2 op Viestintä 1 op Projektinhallinta 2 op
Yhteyshenkilö	Suhonen Anssi, Westerholm Tatu

4 EKP8060 Materiaalitekniikka 2

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tuntee tribologian ja murtumisen mekanismit, niiden merkityksen rakenteiden kestävyyteen. Opiskelija tuntee materiaalien käyttäytymisen ääriolosuhteissa, saa käsityksen uusimmista materiaaleista ja niiden sovellutuksista. Opintojakson käytyään tulevat tutuiksi myös rakennetutkimus ja yleisimmät ainetta rikkomattomat tutkimusmenetelmät (NDT). Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija materiaalin valinnan periaatteisiin käyttöympäristön ja -tarkoituksen mukaan sekä kuinka materiaalien ominaisuuksien ja valmistusmenetelmien ja toisaalta tuotteen käyttöolot vaikuttavat näihin ominaisuuksiin. Opiskelija tutustuu materiaaliopin, hitsaustekniikan sekä lisäävän valmistuksen kokeellisiin tutkimusmenetelmiin käytännönläheisissä laboratoriotutkimuksissa sekä oppii laatimaan tutkimustuloksista raportin. Opintojaksoon kuuluu myös harjoitustyö sekä excursio.
Keskeiset sisällöt	Murtumismekaniikka ja vaurioanalyysi Materiaalien käyttäytyminen ääriolosuhteissa Säteilyn vaikutus materiaaleihin esim. ydinvoimaloissa Materiaalin valinta Nanotiede, -tekniikka ja -teknologia Hitsauksen ja ainetta lisäävän valmistuksen vaikutus materiaalien ominaisuuksiin Laboratoriotutkimustyö
Suoritustavat	Opintojakso koostuu teoriaopetuksesta, teoriaa syventävistä harjoituksista ja laboratorioharjoitustöistä. Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5) ja harjoitustöiden (asteikko hyväksytty/hylätty) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Konetekniikan materiaalioppi (Koivisto ym.) Edita kustannus Hitsauksen materiaalioppi (Lukkari Juha ym.) SHY ry. Moodlen kautta jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Mäkinen Mika

4 EXX8030 Matematiikka 3

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. Tavoitteena on myös oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet.
Keskeiset sisällöt	- separoituva differentiaaliyhtälö - ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö - toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö - kombinatoriikkaa - todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys - ehdollinen todennäköisyys - satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut - binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat - tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen - empiiristen aineistojen käsittely
Suoritustavat	Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	- Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka)
Edeltävät opinnot	Matematiikka 1, Matematiikka 2
Yhteyshenkilö	Hyvönen Niina

4 EXX8060 Teknisk svenska

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä kielitaitoa (ns. virkamiesruotsi). Opiskelija osaa kertoa oman alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yritystä sekä sen tuotteita ja palveluja. Hän hallitsee kielen keskeisimmät perusrakenteet ja kykenee toimimaan oman alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleita, ja hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjoismaissa.
Keskeiset sisällöt	Opinnot, alan työtehtäviä ja työnhaku. Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen. Omaan ammattialaan liittyviä tekstejä ja perusterminologia. Kielen perusrakenteet. Erilaisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita.
Suoritustavat	Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Teknisk svenska-opintojakso on myös olemassa verkkototeutuksena, johon liittyy erillinen ruotsin suullisen ja kirjallisen kielitaidon koe. Mikäli opiskelijalla on jo hyvä ruotsin kielen taito (vähintään arvosana 4), voi hän osoittaa osaamisensa kirjallisen ja suullisen näyttökokeen avulla.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppikirja Pietilä, KONTAKT - Teknisk svenska, Edita 2016 (saatavissa myös digikirjana). Artikkelit, sähköinen materiaali
Muuta huomioitavaa	Opintojen alussa kaikki opiskelijat osallistuvat ruotsin lähtötasotestiin. Opintojakson Teknisk Svenska yhteydessä järjestetään lisäohjausta sitä tarvitseville. Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5, ja hänen suullinen ja kirjallinen kielitaitonsa arvioidaan erikseen. Hyväksytysti suoritetun opintojakson arvosana on suullisen ja kirjallisen taidon arvosanojen keskiarvo. Molemmista osioista tulee olla vähintään arvosana 1. Todistukseen liitetään myös suullisen ja kirjallisen taidon sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1 - 3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja arvosanat 4 - 5 ”hyvät tiedot”.
Yhteyshenkilö	Pietilä Anna-Maija, Rasimus Ritva

4 EKA8000 Konetekniikan fysiikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson päätyttyä opiskelija tuntee pyörimisliikkeen kinematiikan sekä dynamiikan suureet ja säännöt. Hän hallitsee hitausmomentin ja massakeskipisteen määrityksen taulukoiden ja Steinerin säännön avulla. Opiskelija osaa nesteiden ja kaasujen statiikkaa sekä laminaaristen virtausten fysiikkaa. Opiskelija ymmärtää atomin ja atomiytimen rakenteen ja ilmiöitä. Opiskelija ymmärtää säteilyn käytännön sovellusten fysikaalisen taustan. Opiskelija osaa fysikaalisten mittausten teon, tulosten analysoinnin sekä virheanalyysin teon. Opiskelija hallitsee mittausten raportoinnin.
Keskeiset sisällöt	Pyörimisliikkeen kinematiikka ja dynamiikka Massakeskipisteen ja hitausmomentin määrittäminen Nesteiden ja kaasujen statiikka ja laminaarivirtaukset Atomin ja atomiytimen rakenteen perusteita Radioaktiivinen säteily Säteilyn sovelluksia Fysikaalisten mittausten teko ja tulosten analyysi Fysikaalisen mittauksen raportointi
Suoritustavat	Opintojakson suorittaminen edellyttää riittävän osaamisen osoittamista välikokeissa sekä erilaisten harjoitustehtävien kautta, joista osa voi olla sähköisessä muodossa. Laboratoriotöihin osallistuminen ja töistä laadittavat työselostukset ovat pakollinen osa opintojaksoa. Arvioinnin yksityiskohdat esitellään opintojakson alussa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan fysiikka 2, Kari Suvanto, Kari Laajalehto (EDITA, kaikki painokset) Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) opettajan jakamat laboratoriotyöohjeet muu opettajan jakama ja verkosta osoittama materiaali
Edeltävät opinnot	Tekniikan fysiikka
Yhteyshenkilö	Holmlund Eero

4 EKA8020 Mekaniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee statiikan perusteet ja erityisesti ymmärtää tukisuureiden ja rasitusten muodostumisen. Opiskelija osaa määrittää jäykän kappaleen tukireaktiot. Opiskelija osaa määrittää suoran palkin sisäiset rasitukset ja rasituskuviot. Opiskelija tietää dynamiikan perustermistön ja periaatteet. Osaa kirjoittaa systeemin liikeyhtälön sekä ratkaista sen yksinkertaisissa tapauksissa.
Keskeiset sisällöt	Mekaniikan peruskäsitteet ja –lait Statiikka - Partikkelin statiikkaa, tasovoimasysteemi - Jäykän kappaleen tasostatiikkaa, voimasysteemien yhdistäminen, tasapaino - Vapaakappalekuva - Painopiste - Sisäiset kuormitukset Normaalivoima Vääntömomentti Leikkausvoima Taivutusmomentti Dynamiikka - Yhden vapausasteen värähtely - Vaimennettu värähtely - Pakotettu värähtely
Suoritustavat	Kaksi välikoetta tai vaihtoehtoisesti tentti statiikan osuudessa, sekä tentti dynamiikan osuudessa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppikirja Outinen, Statiikka 1 ja 2, harjoituskirjat 1 ja 2, sekä Moodlen kautta jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu

4 EKA8030 Tuotantoyrityksen ympäristönhallinta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tutustuu lämpökemiaan, kemialliseen tasapainoon, protolyysireaktioihin, redox-reaktioihin, sähkökemiaan ja orgaanisen kemian perusteisiin. Opiskelija tutustuu eri energiantuotantomuotoihin ja niiden aiheuttamiin päästöihin. Hän tuntee keskeisimmät savukaasujen puhdistusmenetelmät, joilla päästöjen määrää voidaan teollisuudessa pienentää. Opiskelija ymmärtää tuotteen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten analysointia karkealla tasolla ja niiden merkityksen raaka-aineiden valmistuksesta valmiin tuotteen käyttöön ja käytöstä poistamiseen ja kierrättämiseen asti. Tulevissa tehtävissään opiskelija pyrkii suunnitteluun, valmistukseen ja sovellutuksiin siten, että haitallisten aineiden käyttö ja muodostuminen on mahdollisimman vähäistä.
Keskeiset sisällöt	Ympäristönhallinnan osuudessa (3 op) Johdanto: kestävä kehitys, ekologian perusteita (aineiden suuret kierrot) Luonnonvarat Kierrätys ja jätehuolto Energiantuotantomuodot ja niiden ympäristövaikutukset Savukaasujen puhdistus Tuotteen elinkaaren aikainen ympäristövaikutus Yrityksen ympäristöasioiden hoito: ympäristölupa sekä ISO 14001 ympäristönhallintajärjestelmä Ympäristönhallinnan kemian osuudessa (2 op) Hapot, emäkset, suolat Reaktiolämpö ja kemiallinen tasapaino Sähkökemiaa Orgaanisen kemian perusteet Vaaralliset aineet ja kemiallinen työturvallisuus
Suoritustavat	Opintojakson suoritus arvioidaan tentin ja harjoitustöiden perusteella. Tentissä hyväksymisraja on 40 % maksimipisteistä. Kokeen painoarvo on 60 % ja harjoitustöiden 40 %. Myös harjoitustyöt on suoritettava hyväksyttävästi. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Luentodiat ja syventävät materiaalit Moodlen kautta, opiskelijoiden harjoitustehtävät. Tekniikan kemia. Anttila, Karppinen, Leskelä, Pohjakallio. (EDITA, 2010, tai uudempi painos).
Edeltävät opinnot	EXX8000 Insinööriopintojen työvälineet
Yhteyshenkilö	Jääskeläinen Ari, Mäkinen Mika

4 EKA8040 Sähkötekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson fysiikan 2 op:n osuudessa opiskellaan sähkömagnetismin perusasioita. Opiskelija ymmärtää sähkökentän, potentiaalin ja jännitteen käsitteet ja osaa soveltaa näitä yksinkertaisten tasavirtapiirien laskentaan. Opiskelija tuntee vastuksen, kondensaattorin ja jännitelähteen toiminnan osana virtapiiriä. Opiskelija ymmärtää magneettikentän käsitteen ja osaa soveltaa magneettista voimaa magneettikentässä olevaan johtimeen ja virtasilmukkaan. Opiskelija ymmärtää magneettisen induktion periaatteen ja ymmärtää generaattorin ja sähkömoottorin toimintaperiaatteen. Suoritettuaan opintojakson 3 op:n sähkötekniikan osuuden opiskelija osaa vaihtosähkötekniikkaan liittyvän peruslaskennan. Hän tietää sähköturvallisuuden perusteet ja hallitsee sähkölaitteiden turvallisen käytön. Opiskelija tuntee myös muuntajan sekä tavallisimpien sähkömoottoreiden toimintaperiaatteet ja ymmärtää sähkölaitteiden mitoituksen periaatteet sekä osaa valita moottorin suojalaitteet. Tietoja syvennetään laboratoriotöillä.
Keskeiset sisällöt	Fysiikan osuuden (2 op) keskeiset sisällöt Sähkökenttä Potentiaali Tasavirtapiirit Magneettikenttä Sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikan osuuden (3 op) keskeiset sisällöt Sähköturvallisuuden perusteet Konedirektiivi, sähköjärjestelmä koneen osana Tavalliselle sähkönkäyttäjälle sallitut työt Sähköpätevyydet ja erillistä lupaa edellyttävät työt Vaihtosähkötekniikan perusteet ja laskentaperiaatteet Jännitteen ja virran ajallinen vaihtelu, vaihe-ero Pätö-, lois- ja näennäisteho, tehokerroin 3-vaihejärjestelmän perusteet Muuntajat Sähkömoottorit Sähkölaitteiden mitoitusperusteet ja suojaus Taajuusmuuttaja Sähkölaboraatiot
Suoritustavat	Opintojakso sisältää luentoja, joiden aikana käsitellään sähköfysiikan ilmiöitä teorian ja esimerkkien avulla. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitustehtävien ratkaisemisesta. Opintojakson suoritus edellyttää sekä fysiikan että sähkötekniikan osuuden hyväksyttyä suorittamista. Arvosana muodostuu pidettävien kokeiden perusteella fysiikan ja sähkötekniikan osuuksien opintopisteillä painotettuna keskiarvona. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 – 5. Opintojakson läpäiseminen arvosanalla 1/5 edellyttää 40 %:n keskimääräistä suoritustasoa kokeissa. Kokeissa hyvitettäviä lisäpisteitä voidaan mahdollisesti antaa palautettavista etätehtävistä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Erikseen jaettava opintomateriaali Tekniikan fysiikka 2, Kari Suvanto, Kari Laajalehto (EDITA, kaikki painokset) Sähkötekniikkaa sivuaineopiskelijoille, E. Ruppa, T. Lilja (Tammertekniikka)
Yhteyshenkilö	Kärkkäinen Niilo

4 EXX8050 Engineering English

Credits	5 cr
Credits in Foreign Language	5 cr
Objectives	Opiskelija osaa viestiä oman alansa yrityksen/organisaation edustajana työelämän ja vapaa-ajan suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa englannin kielellä. Hän osaa huomioida kulttuurien välisen viestinnän erityispiirteet ja sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston ja viestintätilanteet. Opiskelija osaa laatia työnhakuun liittyviä asiakirjoja ja osaamistaan kuvaavia aineistoja, sekä kertoa omasta osaamisestaan suullisesti.
Content	Puhelinviestintä, raportointi, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, neuvottelut ja palaverit, ammatti-alan keskeiset käsitteet ja ajankohtaiset aiheet, esityksen laadinta ja esiintymistaidot, työnhaku.
Requirements	Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 75 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu.
Grading Scale	0 - 5
Course material	Oppikirja Isaacs-Pesso-Rasimus-Rönkä: Engineer Your English, Edita 2014, artikkelit, sähköinen materiaali
Other considerations	Opintojakso on valittava opiskelijan oman tutkinto-ohjelman tarjonnasta, jotta hän kehittää englannin taitojaan juuri omaan ammattialaansa liittyen.
Contact	Huusari Satu

4 EKA8070 Koneautomaatiojärjestelmät

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee koneautomaatioon liittyvät peruskäsitteet. Millaisista osista tyypilliset koneet koostuvat, mitkä ovat niiden vaihtoehtoiset ohjaustavat, niiden periaatteet sekä turvallisuusvaatimukset. Opintojakson jälkeen opiskelija ymmärtää automaation ja robotiikan ohjauksen perusteet. Loogiset operaatiot, tehot, teoriaa sähkötekniikan, automaatiotekniikan termistö. Mistä kone koostuu. Komponentit, toimilaitteet, loogiset funktiot, väylät. Tekemisen ja labrojen kautta alkuun, sitten teoriaa. Virtaustekniikan perusteet, sähköohjauksen peruskomponentit, PLC, sähkökomponentit, piirustukset ja dokumentointi, suojaukset Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kytkentäalgebran perusteet.
Keskeiset sisällöt	Sähköohjauksen peruskomponentit ja dokumentointi. Virtaustekniikan perusteet, (nesteet öljyt, komponentit). Koneautomaation peruskäsitteet. Koneautomaation laitteiden toiminta ja ohjauksen perusteet, robotiikka ja turvallisuus. Boolen algebra.
Suoritustavat	Opintojakson suoritus arvioidaan välitenttien tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä välitenttien tai tentin että harjoitustöiden suorittaminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali
Yhteyshenkilö	Tuunainen Aku

4 EKA8010 Yrittäjyys ja liiketoiminta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää yrityksen perustoimintamallin. Hän osaa arvioida, miten yritystoiminta kannattaa käynnistää ja mitä yrittäminen vaatii. Opiskelija tietää, mitkä asiat vaikuttavat kannattavuuteen ja tuloksen muodostumiseen sekä miten ko. tietoa hyödynnetään työelämässä operatiivisella tasolla. Hän ymmärtää työnantajana toimimiseen liittyvät velvoitteet ja osaa huomioida todelliset henkilökustannukset. Opiskelija pystyy tulkitsemaan tilinpäätöksestä yrityksen kannattavuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät kohdat. Opiskelija ymmärtää myynnin ja markkinoinnin merkityksen.
Keskeiset sisällöt	Yrittäjyys, kuka on yrittäjä, Suomen yritysrakenne, mistä yrityksen perustaja saa apua Omien yrittäjävalmiuksien arviointi Tuet yrittämisen aloittamiseen, yrittäminen ilman yritystä Yrityksen ostaminen, ketjut, franchising Yritysmuodot ja niiden vertailu Yrityksen talousprosessi, kannattavuus, maksuvalmius ja omavaraisuus Budjetointi, myynti- ja kannattavuuslaskelmat, toimialatilastot Työnantajana toimiminen, palkat ja palkkojen sivukulut Maksuvalmius, rahoitus Kirjanpito ja yrityksen taloushallinnon järjestäminen Yritysverotus, arvonlisävero, käänteinen arvonlisävero Markkinoinnin keskeiset kilpailukeinot, kysyntä- ja kilpailuympäristön analysointi Liiketoimintasuunnitelma
Suoritustavat	Opintojaksolla tehdään luentoihin liittyvät harjoitukset yksilö- sekä ryhmätyönä ja opintojakson kokonaisuus koostuu näistä luennoista sekä niihin liittyvistä keskeisistä harjoituksista. Opiskelijat esittävät osan harjoitustöistään tunneilla. Opintojakson arviointi suoritetaan prosessiarviointina, joka koostuu tuntiaktiivisuudesta, oppimis- ja ryhmätehtävistä. Tuntiaktiivisuudella on positiivinen merkitys.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodlessa olevat luentomateriaalit, harjoitustehtävät, linkit ja artikkelit. Oheismateriaaliksi löytyy paljon hyviä yrittäjyyden ja liiketoiminnan kirjoja, joita kannattaa käyttää soveltuvin osin: Pyykkö: Minustako yrittäjä? Talentum. ekirja Viitala, Jylhä: Liiketoimintaosaaminen: menestyvän yritystoiminnan perusta. Edita. ekirja Koivumäki, Lindfors: Pk-yrityksen taloushallinto käytännönläheisesti. Kauppakamari Järvenpää, Länsiluoto, Partanen, Pellinen: Talousohjaus ja ku Tomperi: Yrityksen taloushallinto 3, Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita Bergström, Leppänen: Yrityksen asiakasmarkkinointi. Edita. ekirja Filenius: Digitaalinen asiakaskokemus : menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Docendo. ekirja Hesso: Hyvä liiketoimintasuunnitelma. Kauppakamari. ekirja
Yhteyshenkilö	Varis Pertti

4 EKY4500 Johtaminen ja esimiestoiminta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään toimivan työyhteisön perustekijät sekä esimiestyön ja alaistaidon merkityksen osana työyhteisön menestystä. Opintojaksolla käsitellään johtamisosaamiseen sisältyvät taidot kuten henkilösuhde- ja viestintä, tiedonhankinta- ja -hallinta sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaidot ja niiden hallinnassa käytettävät tekniikat. Opiskelija saa käsityksen itsensä sekä ajankäytön johtamisesta.Osa opintojen sisällöstä toteutetaan/suoritetaan englannin kielellä (0,5 op).
Keskeiset sisällöt	- organisaatiorakenteet ja -prosessit - muutosprosessit yrityksessä, yksilö, ryhmä, koko yritys - johtajuus ja johtaminen termien määrittely - esimiehen tehtäväkenttä - ihmissuhdetaidot ja motivaatio työyhteisössä - henkilöstön kehittäminen - ongelmatilanteiden käsittely - työhyvinvointiin vaikuttavat asiat - työn imu, leipääntyminen töissä ja motivaation ylläpitäminen esimiehen tehtävänä - palaute ja kehityskeskustelu esimiehen työvälineenä - työlainsäädännön perusteet - strategisen johtamisen menetelmiä
Suoritustavat	Luennot keskeisistä aihealueista, pakollinen läsnäolo ja aktiivinen osallistuminen keskusteluihin, ohjatut harjoitustyöt ja essee tai tentti. Oppimisen tukena käytetään Moodle -verkko-oppimisympäristöä sekä kirjallisuutta. Kurssin englanninkielinen osuus liittyy johtamismalleihin. Opintojakson arviointi suoritetaan ohjattujen harjoitustöiden ja esseen tai tentin perusteella. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5. Hyväksytyn arvosanan saaminen edellyttää 40 % kokonaispisteistä. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Riitta Viitala: Henkilöstöjohtaminen, Strateginen kilpailutekijä, EDITA 2013, Jouni Luukkala: Jaksaa, jaksaa, jaksaa…, PROTammi 2011, Wheelan, Susan A., Creating effective teams: a guide for members and leaders, Thousand Oaks (CA): SAGE. cop. 2013 Positiivisen pomon taskukirja. Opintojakson aikana jaettavat/ilmoitetut materiaalit, mm. ajankohtaiset artikkelit, joita jaetaan Moodlen kautta. Kurssin englanninkieliseen osuuteen on oma erikseen jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö

4 EKO4300 Koneautomaation perusteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija hallitsee kytkentäalgebran perusteet. Opiskelija ymmärtää loogisen kytkentäalgebran toteuttamisen eri rakennetavoilla. Kytkentäfunktion sieventäminen Karnaughin kartalla. Sekvenssiohjauksen laatiminen suunnitteluviivastomenetelmällä. Toimilaitteiden nopeuden ohjaus sekä seis-kytkentöjen rakennemallit. Fluidsim-ohjelman käyttö järjestelmän simuloinnissa. Piirrosmerkit ja kytkentätekniikka. Eri komponenttityyppien rakennepiirteet. Erityyppisten ohjelmoitavien logiikkojen ohjelmointi ja kytkennät.
Keskeiset sisällöt	kytkentäalgebran perusteet (1 op) - loogisten funktioiden löytäminen erityyppisiin ohjaustehtäviin - ohjausfunktioiden kuvaaminen Boolen lausekkeena, logiikkakaaviona sekä erityyppisinä kytkentöinä - työkierron kuvaaminen matka-aikakaaviona sekä suunnitteluviivaston käyttö kytkentäfunktion laatimisen apuneuvona. - sekventiaaliset viivekytkennät
Suoritustavat	Teoriaopetus, teoriaa syventävät ohjatut kytkentäharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluu yhdistettyjen teoria- ja harjoitustuntien lisäksi kolme henkilökohtaista suunnittelutyötä. Suunnitellut työt kytketään laboratoriossa kahden hengen ryhmissä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Eri lähteistä koottu materiaali jaetaan oppituntien yhteydessä Tuomenlehto at al., Insinöörin matematiikka (EDITA)
Yhteyshenkilö	Holmlund Eero

4 EKO4400 Lujuusopin perusteet

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija hallitsee momenttien määrittämiseen soveltuvien tasointegraalien laskemisen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää lujuusopin peruskäsitteitä sekä osaa ratkaista yksinkertaisia lujuusopillisia ongelmia kuten sauvan veto ja puristus, nurjahdus, vääntö sekä palkin taivutus.
Keskeiset sisällöt	- Tasointegraalit (1 op) - Lujuusopin peruskäsitteet ja materiaalien mekaaniset ominaisuudet - Sauvan veto ja puristus sekä venymäkäsite - Sallitut jännitykset, varmuuskertoimen määrittäminen - Leikkausjännitys ja liukuma - Palkin taivutusjännitys ja taipuma - Vääntöjännitys - Nurjahdus, Eulerin perustapaukset - Yleinen jännitystila ja lujuushypoteesit
Suoritustavat	Luokassa tapahtuva teoriaopetus. Omalla ajalla tehtävät laskuharjoitukset. Kaksi harjoitustyötä. Kaksi välikoetta tai vaihtoehtoisesti tentti.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Oppikirja Lujuusopin perusteet (Salmi, Pajunen) sekä Moodlen kautta jaettava materiaali. Tuomenlehto at al., Insinöörin matematiikka (EDITA)
Yhteyshenkilö	Westerholm Tatu

4 EKO4600 TKI-projekti

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tuotekehitysprosessin kulun. Opiskelijalle muodostuu käsitys tuotekehityksen ja tuotannon välisestä yhteydestä. Opiskelija osaa toimia osana monialaisessa tuotekehitystyhmässä. Opiskelijalla on käsitys mitä tietokoneavusteisia järjestelmiä yritysten tuotekehityksessä ja tuotannossa käytetään. Opiskelija osaa tuottaa projektidokumentaatiota englannin kielellä. Opiskelijat osaavat palaverikäytänteet ja niihin liittyvän dokumentaation tuottamisen. Opiskelijat osaavat esitellä projektin tavoitteet, väliraportit ja lopputulokset hyödyntäen monipuolisia esitystekniikoita ja työkaluja. Opiskelijat osaavat projektiraportoinnin.
Keskeiset sisällöt	Tuotekehitysprosessi, koulutuskohtaisten opintojen soveltaminen käytännössä, projektit monialaisessa työskentely-ympäristössä, tuotekehityksen työkalut, tuotetiedonhallinnan ja toiminnanohjausjärjestelmän perusteet, valmistustekniikka, materiaalien hankinta, tuotantomenetelmät. - Viestintä (1 op), projektin raportointi, esitystekniikat - Englanti (1 op), projektin ammatillinen sanasto, projektin raportointi ja esitykset englannin kielellä
Suoritustavat	Luokassa tapahtuva teoriaopetus. Ryhmätöinä sekä itsenäisesti suoritettavat tehtävät. Projektin raportoiminen. Projektin lopputuloksen esittely. Projektin kohteena olevan tuotteen suunnitteluprosessin läpivienti. Tuotteen valmistusmenetelmien ja valmistettavuuden tarkastelu. Ryhmäpalavereihin osallistuminen. Monialaisissa palavereissa 80 % ja ohjatuilla tunneilla 60 % läsnäolopakko.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodlen kautta jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	EKP4200 Orientaatioprojekti
Yhteyshenkilö	Kärkkäinen Kai, Ryynänen Seppo

4 EKY4300 Valmistettavuus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee osien ja kokoonpanojen valmistettavuuden arvioinnissa käytettävät menetelmät ja työkalut sekä eri valmistusmenetelmien ja materiaalien aiheuttamat rajoitteet ja vaatimukset. Opiskelija osaa arvioida tuotteen valmistus- ja kokoonpanokustannukset sekä kykenee modifioimaan tuoterakennetta kustannusten pienentämiseksi. Opiskelija tuntee eri valmistusmenetelmiin liittyvät suunnittelusäännöt ja 3D-suunnittelun ja kokoonpantavuuden aiheuttamat vaatimukset. Hän osaa suorittaa kokoonpanon simuloinnin sekä 3D-tulostettavien osien suunnitteluperiaatteet.
Keskeiset sisällöt	- Eri menetelmillä valmistettavien osien valmistettavuuden analysointi ja kustannusten arviointi - Kokoonpantavuuden analysointi ja kokoonpanon kustannusten arviointi - Vaatimuslistan laatiminen valmistettavuuden kehittämiseksi - DFMA - Valmistettavuuden työkalut, DFA-tool. - Läpimenoajan nopeuttaminen ja toimitusvarmuuden parantaminen - Valmistettavuuden parantaminen ideoinnin ja luonnostelun avulla
Suoritustavat	Opintojaksolla toteutetaan teemaluentoihin liittyvät teemaharjoitukset sekä ryhmätyönä teollisuuden tai oppilaitoksen antaman tuotteen valmistettavuusprojekti, jossa sovelletaan käytäntöön aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttu tieto sekä tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertynyt osaaminen. Työtä ohjataan ja sen edistymistä seurataan katselmoinneissa ja projektipäiväkirjan avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan teemaharjoitusten (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) sekä projektipäiväkirjan (painotus 20 %) avulla. Harjoitustyöt arvioidaan myös vertaisarviointina. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Jaetaan Moodlen kautta.
Yhteyshenkilö

4 EKY4100 Laatutekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija omaa perusvalmiudet laadun kehittämiseen sekä tuntee, miten laatua mitataan, kehitetään ja laatujärjestelmä rakennetaan sekä ymmärtää sulahitsauksen laadunhallintaan liittyvät keskeiset tekijät.
Keskeiset sisällöt	Laatutekniikka (3 op) - Laadun oppi-isät ja painotuksen laadun kehittämiseen - Laadun ja sen puutteen aiheuttamat kustannukset - ISO 9001, sen osat, rakentamisen vaiheet ja sertifiointi - Prosessipohjaisen laatukirjan sisältö ja rakenne - Tilastollinen laadunvalvonta - 7 työkalua ja muita laadun kehittämismalleja - Valvontakortit sekä niiden laatiminen - Six sigma - Ajankohtainen katselmus nykyhetken uusiin kehittämisfilosofiohin Hitsauksen laadunvarmistus (2 op) - Metallien sulahitsauksen laatuvaatimukset ja niiden valintaperusteet - Hitsauksen koordinointi - Hitsaushenkilöstö ja heidän pätevöinti - Hitsausohjeet ja niiden hyväksyntä - Hitsausliitosten silmämääräinen tarkastus
Suoritustavat	Opintojakso toteutetaan teemaluentojen, videoiden, laskentamallisen sekä ryhmätöiden kautta. Opintojakson suoritus arvioidaan ryhmätöiden (asteikko 0 - 5, painotus 50 %) sekä kokeen (asteikko 0 - 5, painotus 50%) perusteella ja loppuarvosanaan vaikuttaa myös jatkuvan näytön periaate. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Jaetaan joko U-aseman tai Moodlen kautta.
Yhteyshenkilö	Varis Pertti

4 EKY4200 Toiminnanohjaus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa perustaa tuotannonohjausta tukevan toiminnanohjaus-ympäristön. Opiskelija tuntee tuotannonohjausprosessin ja tuotannonohjausfilosofiat sekä materiaalien ohjausperiaatteet. Hän osaa perustaa toiminnanohjausjärjestelmään (ERP) nimikkeet ja niiden ohjaustavat, tuoterakenteen, reitityksen, myynti-, osto- ja valmistustilauksen sekä tuntee toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin vaiheet.
Keskeiset sisällöt	- Tuotannonohjausprosessi - Tuotannonohjauksen tavoitteet - Tuotannonohjausfilosofiat: MRP, kapeikko, tuotantovauhti, imuohjaus, tuotantosykli - Varaston palveluaste, kiertonopeus, ABC-analyysi sekä nimikkeiden ohjausperiaatteet - Brutto- ja nettotarvelaskenta, tilauspiste, tilauseräkoko, varmuusvaraston mitoitus - Teollisuuden tietojärjestelmäkokonaisuus - Tuotannonohjausta tukevan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto o Nimikkeiden ja tuoterakenteen perustaminen o Reitityksen suunnittelu o Kustannuslaskenta o Myynti-, osto- ja valmistustilaus o Materiaalien saatavuustarkastelu o Tuotannon raportointi - ERP-järjestelmän käyttöönottoprojektin hallinta.
Suoritustavat	Opintojaksolla toteutetaan teemaluentoihin liittyvät teemaharjoitukset sekä ryhmätyönä teollisuuden tai oppilaitoksen antama toiminnanohjausprojekti, jossa sovelletaan käytäntöön aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttu tieto sekä tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertynyt osaaminen. Työtä ohjataan ja sen edistymistä seurataan katselmoinneissa ja projektipäiväkirjan avulla. Opintojakson suorituksen arviointi perustuu henkilökohtaiseen oppimispäiväkirjaan (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) sekä ryhmätyöhön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %). Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Luentomateriaali ja ERP-järjestelmän käyttöohjeet jaetaan Moodlen kautta. Kirjallisuutta: Stadtler Hartmut, Kilger Christoph (Eds.) (2010), Supply Chain Management and Advanced Planning, Fourth Edition, Springer Berlin Chopra Sunil, Peter Meindl (2012), Supply Chain Management: Strategy, Planning and Operation, Prentice Hall. Simchi-Levi David, Kaminsky Philip, Simchi-Levi Edith (2007), Designing and Managing the Supply Chain, Irwin McGraw-Hill. Vilpola Inka, Kouri Ilkka, 2006, Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta C-CEI -menetelmän avulla, Teknologiateollisuus ry, Teknologiainfo Teknova Oy
Yhteyshenkilö	Varis Pertti

4 EKY4400 Koneenosien suunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa koneensuunnittelun yleiset periaatteet, pystyy mitoittamaan staattisesti kuormitetut hitsausliitokset rajatilamitoituksena, ruuviliitosten jännitysten ja kiristysmomenttien laskennan, akselin dimension ja muodonmuutosten määrittämisen, vierintälaakerien kestoiän laskennan ja voiteluolosuhteiden vaikutuksen kestoikään.
Keskeiset sisällöt	- Koneensuunnittelun yleiset periaatteet - Hitsien staattinen mitoitus eurocode 3 mukaan - Ruuvin ja ruuviliitoksen jännitysten määrittäminen - Akselin dimension ja muodonmuutosten määrittäminen - Vierintälaakerien kestoiän määrittäminen ja voiteluolosuhteiden vaikutus sekä laakeroinnin suunnittelu - KissSoft - ohjelman ja valmisohjelmien käyttö komponenttimitoituksessa
Suoritustavat	Teoriaopetus, teoriaa syventävät ohjatut harjoitukset sekä itsenäinen työskentely yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon kuuluu yhdistettyjen teoria- ja harjoitustuntien lisäksi harjoitustyöt, jotka tehdään ryhmätyönä. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on harjoitustöiden sekä välikokeiden tai tentin tekeminen hyväksytysti. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) avulla. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Timo Björk: Koneensuunnittelu soveltuvin osin, Roloff Matek: Maschinenelemente, Eurocode 3 oppikirja: soveltuvin osin, SFS-EN 1993-1-1 ja SFS-EN 1993-1-8, SKF: Bearing Life Estimation, Hannu Outinen: Lujuusoppi, KissSoft, SKF Bearing Life Calculation ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö

4 EKC4100 Valmistusmenetelmät

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee konepajan yleisimmät lastuavan työstön menetelmät ja niissä käytetyt työstökoneet, työkalut ja kiinnittimet. Hän osaa soveltaa lastuavaa valmistusmenetelmää osan koneistukseen. Opiskelija tuntee materiaalien lastuttavuuden ja osaa valita taloudelliset lastuamisarvot. Opiskelija tuntee valettavat materiaalit, valumenetelmät ja valamisen erityispiirteet tuotteen valmistettavuuteen liittyen.
Keskeiset sisällöt	Lastuava työstö (3 op) - Lastuavan terän geometria ja teräaineet - Lastun muodostus ja murtaminen - Terän kuluminen ja terärikot - Taloudellisten lastuamisarvojen valinta - Tietojärjestelmien käyttö lastuamisarvojen, -voimien ja -tehojen määrittämisessä - Materiaalien lastuttavuus - Työstökoneet, työkalut ja työkappaleiden kiinnittäminen eri menetelmissä - Työvälinejärjestelmän suunnittelu - Konepajateknilliset mittaukset Valaminen (1 op) - Valettavat materiaalit, niiden sulatus ja sulankäsittely - Valumenetelmät - Valujen jälkikäsittelyt - Valettavien tuotteiden suunnitteluperiaatteita Modernit valmistusmenetelmät (1 op) - 3D-tulostaminen
Suoritustavat	Opintojaksoon kuuluu teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitukset. Opintojaksolla toteutetaan ryhmätyönä luentoihin liittyen tuotteen valmistuksen suunnitteluun liittyvä projekti, jossa sovelletaan käytäntöön tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertyneen osaamisen lisäksi aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttua tietoa. Opintojakson suoritus arvioidaan osakokeiden tai tentin (asteikko 0 - 5, painotus 60 %) ja harjoitustöiden (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) avulla. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on sekä osakokeiden tai tentin että harjoitustöiden tekeminen hyväksytysti. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö

4 EKC4300 Toimitusketjun hallinta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee toimitusketjun rakenteen ja tuotannonohjausprosessin sekä ymmärtää toimitusketjun kehittämisen osana yrityksen strategityötä. Opintojakso antaa valmiudet toimitusketjun kehittämiseen ja suorituskyvyn mittaamiseen.
Keskeiset sisällöt	- Toimitusketjun kehittäminen osana yrityksen strategiaa - Toimittajaverkoston rakenne - Kysynnän ennustaminen - Tuotannonohjausprosessi - Tuotannon ohjausmuodot - Materiaalitarvelaskenta - Toimitusketjun ohjauksen ongelmat - Toimitusketjun joustavuus ja ketteryys - Toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen - Tietojärjestelmät toimitusketjun hallinnan tukena - Massaräätälöinnin vaikutus toimitusketjussa
Suoritustavat	Opintojaksolla toteutetaan teemaluentoihin liittyvät harjoitukset sekä ryhmätyönä teollisuuden tai oppilaitoksen antama harjoitusprojekti, jossa sovelletaan käytäntöön aikaisemmissa opintojaksoissa omaksuttu tieto sekä tämän opintojakson luentojen ja harjoitusten aikana kertynyt osaaminen. Työtä ohjataan ja sen edistymistä seurataan katselmoinneissa ja projektipäiväkirjan avulla. Opintojakson suoritus arvioidaan teemaharjoitusten (asteikko 0 - 5, painotus 40 %) ja harjoitustyön (asteikko 0 - 5, painotus 60 %). Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Luentomateriaali jaetaan Moodlen kautta. Kirjallisuutta Arnold Tony J.R., Chapman Stephen N. 2004: Introduction to Materials Management. Pearson Prentice Hall Chopra & Meindl 2001: Supply Chain Management parts I, V, VI and chapters 11 and 12 Stevenson, W. 2009: Operations Management. McGraw-Hill Halme, Jussi 2012: Global supply chain management and performance measurement. Savonia LEKA-hanke
Yhteyshenkilö

4 EKX8100 Puumateriaalioppi

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Suomen ja maailman mekaanisen metsäteollisuuden toimialat ja niiden perus- ja sivutuotteet ja ymmärtää puutuoteteollisuuden merkityksen Suomen kansantaloudessa ja energiahuollossa. Opintojaksolla perehdytään puun rakenteeseen ja sen fysikaalisiin ja mekaanisiin ominaisuuksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee puun rakenteen ja puun tärkeimmät ominaisuudet (tiheys, lujuus, kosteuseläminen). Hän tuntee puun viat sekä ymmärtää puun vikaisuuden vaikutukset puun ominaisuuksiin. Lisäksi hän tuntee yleisimmät Suomessa teollisessa käytössä olevat puulajit.
Keskeiset sisällöt	Mekaanisen metsäteollisuuden merkitys ja asema puumateriaalin käyttökohteet Puun anatominen rakenne Puun mikroskooppinen rakenne Puuaineen muuntumisreaktiot Puun kosteus Puun tiheys Puun lujuusominaisuudet Muut puun fysikaaliset ominaisuudet Puun vikaisuudet
Suoritustavat	Verkko-oppiminen, oppimistehtävät, laboratorioharjoitukset, tentti arviointi 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Sahatuoteteollisuus. 2017. Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistys ry Fagerstedt Kurt, Pellinen Kerttu, Saranpää Pekka & Timonen Tuuli. 1996. Mikä puu - mistä puusta. Kuikka Kalervo & Kunelius Kauko. Puutekniikka 2. Materiaalit. Otava. Kärkkäinen Matti. 2003. Puutieteen perusteet. Metsälehti Kustannus Verkkomateriaali Laboratoriotyöohjeet. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Perusopinnot
Yhteyshenkilö	Multamäki Mauno

4 EKX8110 Sahatavaratuotanto

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija hallitsee sahateollisuuden tuotteet, niiden käyttökohteet ja laatuvaatimukset sekä valmistusprosessin osa-alueet. Hän osaa laskea tuoremitat, simuloida oikean tukkiluokan ja sahausasetteen ja valita sahausmenetelmän ottaen huomioon arvosaannon sekä ymmärtää eri tekijöiden vaikutukset tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen. Opiskelija hallitsee laatulajittelun ja laadunvalvonnan periaatteet ja ymmärtää konenäön mahdollisuudet. Opiskelija ymmärtää sahatavarakaupan perusteet.
Keskeiset sisällöt	Sahateollisuuden kehitys ja rakenne Sahatavaratuotteet ja laadut, käyttökohteet Sahatavaran markkinoinnin ja myynnin perusteet
Suoritustavat	Verkko-oppiminen, oppimistehtävät, laboratorioharjoitukset, teollisuusvierailut, tentti arviointi 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Sahatuoteteollisuus. 2017. Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistys ry Puutekniikka 2. 1998: Materiaalit. Otava Heiskanen, H. 1997: Sahakoneiden vertailu. TKK Puutekniikan laboratorio Oppimateriaali verkossa. Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali.
Edeltävät opinnot	Perusopinnot
Yhteyshenkilö	Multamäki Mauno

4 EKX8120 Sahatavaran jatkojalostus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sahateollisuuden jatkojalostusprosessit: kuivaus, lujuuslajittelu, höyläys, höylätavaran pintakäsittely, sormijatkaminen, hallitsee tuotteiden käyttökohteen ja ymmärtää mitä omaisuuksia ja laatuvaatimuksia niille asetetaan. Opiskelija tuntee kuivauksen perusteet, tärkeimmät kuivausmenetelmät ja lämpökäsittelyprosessin. Opiskelija ymmärtää kuivaukseen laatuun ja kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Opiskelija hallitsee perusteet kuivauksen simuloinnista. Opiskelija tuntee liimattujen tuotteiden, kuten liimapuurakenteiden, liimalevyjen, sormijatketun sahatavaran, aihioinnin sekä kestopuutuotteiden tuotantoprosessit ja erilaiset tuotteet. Hän tuntee toimialan markkinat ja tuotteiden ominaisuudet ja asiakasvaatimukset, osaa soveltaa standardeja laadunvalvonnassa ja tuotetestauksessa. Opiskelija ymmärtää eri tekijöiden vaikutukset tuotantokustannuksiin ja kannattavuuteen.
Keskeiset sisällöt	- Sahatavaran kuivaus - Sahatavaran lujuuslajittelu, visuaalinen ja koneellinen - Sormijatkostekniikka: laadunvalvonta ja standardit - Höyläämöteollisuus ja höyläystuotteet - Koneellinen lujuuslajittelu
Suoritustavat	Verkko-oppiminen, oppimistehtävät, laboratorioharjoitukset, teollisuusvierailut, tentti arviointi 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Puutuoteteollisuus 2. 2002: Raaka-aineet ja aihiot. Opetushallitus Puurakenneliimaus, sahatavaran jatkaminen. Petri Pulkkinen TKK 1998 Tehokasta sormijatkamista kirja: Hannu Kananen Lipitsäinen, R.1995:Sahatavaran sormijatkaminen valmistus ja laadunvalvonta. VTT Puutekniikka 2. 1998: Materiaalit. Otava Käsittele puuta oikein. 1980: Höyläys. MTA Materiaali verkossa.
Edeltävät opinnot	Perusopinnot
Yhteyshenkilö	Multamäki Mauno

4 EKX8130 Puun liimaus- ja työstötekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojaksolla perehdytään puutuotteiden liimauksen teoriaan ja liimoihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee liimaukseen vaikuttavat tekijät ja liimaustekniikat sekä tuntee liimausvirheisiin johtavat tekijät. Opiskelija osaa valita sopivat liimausmenetelmät ja -aineet eri käyttökohteisiin ja ottaa huomioon tekniset ja taloudelliset näkökohdat sekä ymmärtää ympäristön- ja työsuojelun merkityksen. Hän tuntee liimauksen kemiaa ja fysiikkaa. Hän tietää, miten liimaus suoritetaan eri teollisuusprosesseissa. Opiskelija hallitsee liimojen ja liimasauman tutkimisen ja testauksen periaatteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita ja laskea oikeat työstöpatametrit keskeisissä työstöperiaatteissa ja hionnassa, ottaen huomioon työstöjäljen, ympäristöystävällisyyden ja työstön taloudellisuuden. Opiskelija tuntee puutuoteteollisuuden terät ja hiontakoneet ja niiden terämateriaalit, sekä uusimmat työstöteknologiat. Hän ymmärtää puun ominaisuuden, terägeometrian ja terien rakenteen lastunmuodostuksen ja terien tylsymisen kannalta. Opiskelija hallitsee työstön laadun arviointimenetelmät ja osaa soveltaa niitä käytännössä. Hän tuntee terähuollon vaatimukset ja osaa pääperiaatteet niiden toiminnoista.
Keskeiset sisällöt	Puutuotteiden liimaus ja sen merkitys Liimauksen teoria ja liimasauman muodostuminen Liimausolosuhteet Puuteollisuuden liimat Liimojen luokittelu Liimojen tekniset ominaisuudet ja käyttöturvatiedotteet Liimaustekniikat Teollisuuden liimausprosessit Liimausvirheet ja niiden syyt Liimauksen laadunvalvonta Liimauksen standardit Työstön teoriaa: työstön peruskäsitteet, Työstöparametrien laskenta Terämateriaalit, terien kuluminen Puuteollisuuden terät Hionta puuntyöstössä Työstötapahtuman analysointi, pinnanlaadun ja työstöparametrien mittaaminen (laboratorioharjoituksia) Puuntyöstöterien terähuolto (laboratorioharjoituksia) Terähuollon ja terien kustannukset Ympäristöystävällinen puuntyöstö: pöly ja ATEX
Suoritustavat	Verkko-oppiminen, oppimistehtävät, laboratorioharjoitukset, teollisuusvierailut, tentti arviointi 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Koponen, Hannu. 1990. Puutuotteiden liimaus. Espoo: Otatieto. 142 s Puutuoteteollisuus 2. 2002: Raaka-aineet ja aihiot. Opetushallitus Puutuoteteollisuus 3. 2002: Puusepänteollisuus. Opetushallitus Materiaali verkossa.
Edeltävät opinnot	Perusopinnot
Yhteyshenkilö	Multamäki Mauno

4 EKX8140 Rakennuspuusepäntekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakennuspuusepäntuotteiden (ikkunoiden, ovien, kalusteiden, portaiden, parkettien sekä NR-ristikoiden) rakenteet ja niiden merkityksen ominaisuuksien ja toiminnan kannalta. Hän pystyy suunnittelemaan ja mitoittamaan tuotteita ja hyödyntäen tuotestandardeja ja -testejä sekä suunnittelemaan valmistusta ja laskemaan valmistuskustannuksia. Lisäksi opiskelija ymmärtää rakennuspuusepänteollisuuden markkinat, alan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet.
Keskeiset sisällöt	- Rakennuspuusepänteollisuuden laatu, liiketoiminta ja markkinat - Ikkunat, ovet, portaat ja parketit - Kalusteiden materiaalit ja rakenne ja suunnittelu - Kalusteiden ominaisuudet ja testaus. - Naulalevyrakenteet, kattoristikot
Suoritustavat	Verkko-oppiminen, oppimistehtävät, laboratorioharjoitukset, teollisuusvierailut, tentti arviointi 0-5.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Koponen, H., Rakennuspuusepänteollisuus Toimialaraportti : Puutuoteteollisuus, Työ- ja elinkeinoministeriö, 2016 Puutuoteteollisuus 3. 2002: Puusepänteollisuus. Opetushallitus Laitinen Eero. 1995. Teollinen puurakentaminen. Rakennustieto. Helsinki. Sivut 105-147. Ikkunakäsikirja 2004, Rakennusteollisuus RT ry Puutuotetoimiala Materiaali verkossa
Edeltävät opinnot	Perusopinnot
Yhteyshenkilö	Multamäki Mauno

4 EKX4100 Erikoistumisprojekti 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Laaja omaan alaan liittyvä erikoistumisprojekti, jossa sovelletaan insinööriopintojen ammattiaineissa saavutettua osaamista. Tavoitteena on myös, että projekti toimii pohjatyönä Erikoistumisprojekti 2:lle ja opinnäytetyölle. Muita työssä painotettavia asioita ovat systemaattisuus, projektin toteuttamisen aikatauluttaminen, työaikaseuranta ja budjetointi sekä prosessin hallinta.
Keskeiset sisällöt	Opintojakson sisältö on henkilökohtainen, joka muovautuu projetin/tehtävänannon mukaan. Projektiaiheina opiskelijan itse hankkima aihe elinkeinoelämästä tai konetekniikan yritysyhteistyöverkoston kautta saatu aihe.
Suoritustavat	Henkilökohtainen projekti, itsenäistä työskentelyä yhdessä toimeksiantajan kanssa. Kurssin hyväksyttävä suorittaminen edellyttää kaikkien toimeksiantajan kanssa sovittujen toimintojen tekemistä/suorittamista.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ammattiaineissa käytetty materiaali ja projektin asettajan materiaali.
Edeltävät opinnot	Aiemmat ammattiaineiden opintojaksot.
Yhteyshenkilö	Tolppi Veli-Matti, Halonen Pentti

4 WUS8060 Teollisuuden energiatekniikka

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson jälkeen opiskelija tuntee erityisesti metsäteollisuudessa tärkeimmät energiakäyttävät yksikköprosessit ja osaa arvioida niiden energiataloudellisuutta. Opiskelija tietää miten teollisuudessa energiaa tuotetaan käyttäen prosessijätteitä ja sivuvirtoja hyödyksi. Opiskelija osaa määrittää prosessin energian kulutustarpeen ja suunnitella energiataloudellisen höyrylämmitysjärjestelmän.
Keskeiset sisällöt	Energiaintensiiviset teollisuusprosessit ja niiden yksikköoperaatiot Energiatehokkuuden arviointi ja parantaminen, Energiantuotanto teollisuudessa, Höyrylämmitysjärjestelmän suunnittelu.
Suoritustavat	Kerrotaan lähituntien alkaessa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	KnowPap, KnowPulp, Papermaking Science and Technology. Tunneilla jaettava opetusmateriaali
Edeltävät opinnot	Tekninen termo- ja virtausdynamiikka
Yhteyshenkilö	Huhtinen Markku

4 EUT4540 Toimitusketjujen ja laadun hallinta

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintokokonaisuus johdattaa opiskelijan toimitusketjujen ja niiden arvoketjujen toteutukseen ja operatiiviseen johtamiseen. Perehtyessään erilaisiin yhteistyörakenteisiin ja toimintaperiaatteisiin arvoketjuissa opiskelija hankkii koulutusammattinsa kannalta tarpeellisen perustietämyksen ostotoiminnasta, materiaalin hallinnasta sekä tuotanto- ja jakelulogistiikasta toimitusketjujen osina. Laadunhallinnan aihepiiri johdattaa opiskelijan laatujohtamisen ja laatutekniikan laajaan aihepiiriin ja käsitteisiin. Sen tavoitteena on tukea opiskelijan kehitystä ja omaa kiinnostusta yritystoiminnan kannalta olennaisen tärkeään laatujohtamiseen, laatutekniikkaan prosessien johtamisen ja kehitystyön menetelmänä sekä tärkeimpiin laatujärjestelmiin johtamisen viitekehyksessä.
Keskeiset sisällöt	- toimitusketjun kokonaisuus ja osat - yhteistyön muodot, edut ja ongelmat - Hankintaprosessin toteutus - Materiaalinohjaus -Tuotanto- ja jakelulogistiikka - Laatujohtaminen - Asiakaslaatu - Laatukustannukset - Laatutyökalut -Laatujärjestelmät
Suoritustavat	Opintojakso sisältää teemaluentoja, ongelmanratkaisutehtäviä ja ryhmätöitä. Toteutustapa vaihtelee jonkin verran ryhmän koon mukaan, joka vaikuttaa henkilökohtaisen ohjauksen määrään. Opintojakso hyväksytty suorittaminen edellyttää kumulatiivisen loppukokeen läpäisyä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Sähköinen materiaali Moodlessa Lehtonen Juha-Matti (2008 tai uudempi) TUOTANTOTALOUS (soveltuvin osin) Lecklin, O.: Laatu yrityksen menestystekijänä
Yhteyshenkilö	Pyysalo Jarmo

4 EUE4530 TKI-projekti

Laajuus	5 op
Vieraskielinen osuus	1 op
Osaamistavoitteet	TKI -projekteissa tavoitteena on tehdä ensisijaisesti energia-alan projekteja. Projektit pyritään hankkimaan yrityksistä. Oppimistavoitteina on syventää projektinhallinta-, asiakas- ja yritysyhteistyö- ja dokumentointi-taitoja sekä kehittää viestintäosaamista esiintymis-, palaveri- ja neuvottelutilanteissa. TKI -projekteissa osaamistavoitteena on myös energiatekniikan analyysi- ja mittalaitteiden käytön oppiminen sekä energia-tutkimuskeskuksen laitteistoon perehtyminen ja sen hyödyntäminen tutkimus- ja kehitysprojekteissa.
Keskeiset sisällöt	- projektiryhmien perustaminen - projektien hakeminen ja neuvottelu yrityksistä - sopimusten ja projektisuunnitelmien tekeminen - viestintä- ja esiintymistaitojen kehittäminen - esiintymistaidot - palaverit ja neuvottelut - englanninkielinen dokumentointi ja siihen liittyvä terminologia, raportin laatiminen, palaverien ja neuvottelujen käytännön harjoitukset - projektin käytännön toteutus - projektin esittely opintojakson toisille ryhmille - projektin päättäminen
Suoritustavat	Projektimuotoinen etenemistapa. Viestinnän osalta luennot ja teemaharjoitukset, jotka linkittyvät projektiin. Englanninkieliset lähitunnit ja harjoitukset
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Luentomateriaali, Moodleen jaettu materiaali, aiheeseen liittyvät www-sivustot Viestinnässä oheislukemistoksi suositellaan myös: Kauppinen, Nummi, Savola ja Hänninen (2000 tai uudempi). Tekniikan viestintä: Kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja. Helsinki: Edita.
Edeltävät opinnot	Energiatekniikan orientaatioprojekti
Muuta huomioitavaa	Englanti (1 op), projektin ammatillinen viestintä ja sanasto, projektin raportointi ja esitykset. Viestintä (1 op)
Yhteyshenkilö	Heino Petteri

4 EUE4675 Kiertotalous

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää kiertotalouden käsitteen ja osaa tulkita tulevaisuuden megatrendejä oman alansa ajureina. Opiskelija tuntee kiertotalouden tärkeimmät tavoitteet, painopistealueet, käsitteet sekä näiden taustalla vaikuttavat globaalit ajurit. Lisäksi opiskelija ymmärtää yritysvastuun käsitteen ja tuntee kiertotalouden eri liiketoimintamallit sekä niihin liittyvät menetelmät. Opiskelija ymmärtää ja osaa analysoida kiertotalouden eri toimintamallien mahdollisuudet ja haasteet yrityksille ja yhteisöille.
Keskeiset sisällöt	- Kiertotalouden määritelmä ja tulevaisuuden megatrendit - EU:n kiertotalouspaketti soveltuvin osin - Suomen kiertotalouden tiekartta 2016-2025 (Sitra) - Vastuullinen yritystoiminta ja kiertotalouden liiketoimintamallit sekä menetelmät
Suoritustavat	Opiskelu tapahtuu verkko-opintoina oppimisympäristö Moodlessa. Opintojakso sisältää erityyppisiä oppimistehtäviä, jotka opiskelijan tulee suorittaa hyväksytysti saadakseen arvosanan opintojaksosta.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Moodlessa jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	Ei vaadi aikaisempia opintoja
Yhteyshenkilö	Pentinsaari Tanja

4 EUE4664 Biopolttoaineet ja biopolttoaineiden tuotanto

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojen tavoitteena on, että opiskelija tuntee biopolttoaineiden raaka-ainelähteet, tietää biopolttoaineiden valmistuksen eri teknologiat ja sovellukset, ymmärtää biopolttoaineiden valmistuksen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset kestävän kehityksen näkökulmasta sekä ymmärtää biopolttoaineiden tuotannon aiheuttamat ilmastovaikutukset.
Keskeiset sisällöt	Metsäpolttoaineiden toimintaympäristö Hakkuutähteen, kantopuun ja pienpuukohteilta korjattavan energiapuun hankinta Peltoenergia Puupohjaiset ja kiinteät biojalosteet Biokaasun tuotanto Biomassapohjaisten nestemäisten ja kaasumaisten biojalosteiden tuotantoteknologiat Biomassojen termiset käsittelyt ja nestemäisten biojalosteiden tuotantoteknologiat Biojalosteiden käyttö Biojalosteiden käyttö liikenteessä sekä lämmön- ja sähkön tuotannossa Polttoaineiden ja jalosteiden käyttökohteet sekä teknologiset haasteet Polttoaineen valinta käyttökohteeseen
Suoritustavat	Lähiopetus, itseopiskelu, kotitehtävät ja tentti (palautukset Moodle-ympäristössä).
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Kirjallisuus: Dussap C.-G. et all, Biofuels, alternative feedstocks and conversion processes, Academic press Tunneilla ja Moodlessa jaettava materiaali.
Yhteyshenkilö	Honkanen Teija

4 EUE4682 Erikoistumisprojekti

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opintojaksossa opiskelija perehtyy käytännönläheisesti johonkin energiantuotannon koko- tai osaprosessiin ja hänelle syntyy näkemys kokonaisesta tuotantojärjestelmästä. Tällöin hänelle tulee tutuksi tuotantoketju ja sen toiminnan tekniset ratkaisut mukaan lukien prosessin hallintaan liittyvät laitteet. Tyypillisiä alueita ovat uusiutuvan ja hajautetun energiantuotannon prosessit kuten biopolttoaineiden hyödyntäminen voimakattiloissa, geotermisen lämmön hyödyntäminen maalämpöpumpuissa, aurinko- ja tuulienergian tuotanto sekä hybridijärjestelmät. Sovelluskohteen pyritään järjestämään yritysprojekteina ja osallistumalla sen organisaation toimintaan mahdollisuuksien mukaan. Opiskelija ymmärtää miten kokonainen energiantuotantoprosessi koostuu erilaisista teknisistä osa-alueista ja pääsee soveltamaan opiskelun aikana oppimiaan tietoja käytäntöön. Opintojaksoon liittyy myös englannin kielen opiskelua painottuen ammatillisen kielen käyttöön.
Keskeiset sisällöt	- Uusituvat energialähteet ja niiden hyödyntäminen - Hajautetun energiantuotannon prosessit ja ympäristö - Maalämpöpumput ja geoterminen energia - Tuulienergian tuotanto ja kytkeytyminen sähköverkkoon - Aurinkokennot- ja paneelit sekä energian siirto - Hybridijärjestelmän rakennevaihtoehdot ja toteutus - Prosessien hallinta ja optimointi sekä automaatio - Englannin kielen käyttö ammatissa
Suoritustavat	Opintojakso toteutetaan erikoitumisprojektina ja opiskelijalle tai ryhmälle valitaan oma projekti. Opettaja ohjaa työn etenemistä säännöllisin väliajoin ja käytetään projektiaikataulutusta etenemisen seurannassa. Myös projektipäiväkirja toimii apuna lopputuloksien arvioinnissa.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Harri Heikura: Hajautettu energiantuotanto Suomessa ja Moodlen kautta jaettava materiaali
Edeltävät opinnot	Koulutusohjelman vastaavia opintojaksoja, jotka liittyvät erikoitumisprojektin aihealueeseen.
Yhteyshenkilö	Heikura Harri

4 SAVONT1 Opinnäytetyö

Laajuus	15 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen.
Keskeiset sisällöt	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op ECONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen ECONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen ECONT 40 Kypsyysnäyte
Suoritustavat	Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö	Linden Jari

5 ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen. Ohjaus- ja hankkeistamissopimus. Opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen. Tiedonhankinnan ja raportointitaitojen ohjaus. Opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen.
Suoritustavat	Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja.
Yhteyshenkilö

5 ECONT20 Opinnäytetyön toteutus

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin.
Keskeiset sisällöt	- opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa
Suoritustavat	Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan.
Keskeiset sisällöt	- opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi
Suoritustavat	Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op ECONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT40 Kypsyysnäyte

Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi.
Keskeiset sisällöt	Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen.
Suoritustavat	Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min).
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa.
Edeltävät opinnot	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan.
Muuta huomioitavaa	Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa.
Yhteyshenkilö

4 SAVONT2 Opinnäytetyö

Laajuus	15 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen.
Keskeiset sisällöt	SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op) ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op) ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op) ECONT80 Kypsyysnäyte
Suoritustavat	Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö	Linden Jari

5 ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Suoritustavat	Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Yhteyshenkilö

5 ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi
Suoritustavat	Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot.
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun.
Keskeiset sisällöt	Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa.
Suoritustavat	Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje.
Edeltävät opinnot	Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op
Muuta huomioitavaa	Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla.
Yhteyshenkilö

5 ECONT80 Kypsyysnäyte

Osaamistavoitteet	Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi.
Keskeiset sisällöt	Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen
Suoritustavat	Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min).
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa.
Edeltävät opinnot	SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan.
Muuta huomioitavaa	Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa.
Yhteyshenkilö

4 WUX8100 Harjoittelu (voidaan hyväksilukea aiempien opintojen perusteella)

Laajuus	15 op
Osaamistavoitteet	Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventävät edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentavat insinöörin työtehtäviin ja edistävät työllistymistä valmistumisen jälkeen.
Keskeiset sisällöt	Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla.
Suoritustavat	Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovittuna ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä.
Arviointiasteikko	Hyväksytty (S) - 0
Materiaali	Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx
Muuta huomioitavaa	Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä.
Yhteyshenkilö	Pentinsaari Tanja

4 ECH4100 Harjoittelu 1

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventää edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen.
Keskeiset sisällöt	- Harjoittelu koostuu kolmesta jaksosta: - harjoittelu 1 (5op) (n.4 työviikkoa tai n.120 työtuntia) ensimmäisen vuoden jälkeen - harjoittelu 2 (10op) (n.7 työviikkoa tai n.240 työtuntia) toisen vuoden jälkeen - harjoittelu 3 (15op) (n.10 työviikkoa tai n.360 työtuntia) kolmannen vuoden jälkeen - Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla vähintään kaksikymmentä viikkoa (n. 720 h) (Yksi työviikko vastaa 1,5 opintopistettä). - Harjoittelu 1 on oltava koulutusalakohtaista perusharjoittelua eli ns. haalariharjoittelua, jossa tutustutaan erilaisiin koulutusalan työtehtäviin. - Harjoittelut 2 ja 3 ovat ammattiharjoittelua suuntautumisalan työtehtävissä ja valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. - Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla tutkinto-ohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä.
Suoritustavat	Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovitulla ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tarkempaa tietoa Kansainvälinen toiminta-osiossa. Harjoittelun eteneminen: 1.Opiskelija suorittaa vaadittavat harjoittelua edeltävät opinnot. 2.Osallistuu info-tilaisuuksiin ja perehtyy ohjeistukseen. 3.Etsii harjoittelupaikan. Ohjaava opettaja hyväksyy, seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. 4.Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkaan. Työnantaja nimeää työyhteisöstä harjoittelun ohjaajan, joka vastaa työpaikalla harjoittelun organisoinnista ja valvonnasta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 5.Opiskelija laatii harjoittelusopimuksen (kaikista harjoitteluista) ja harjoittelusuunnitelman (harjoitteluista 2 ja 3). Sopimus laaditaan ENNEN HARJOITTELUN ALKAMISTA, yhteistyössä työnantajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Sopimus esitellään ja hyväksytetään ohjaajilla (käytä harjoittelun oppimistavoitteiden määrityksessä avuksi tutkintoohjelmakohtaisia harjoittelun tavoitteet -tiedostoa). 6.Opiskelija suorittaa harjoittelua ja kerää tietoa harjoittelusta. 7.Opiskelija raportoi ja arvioi harjoittelunsa. Kaikista harjoittelujaksoista kirjoitetaan oma raportti harjoittelun raportointipohjan mukaisesti. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun päättyessä, viimeistään 31.8 mennessä.
Arviointiasteikko	0 - 5
Materiaali	Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx
Edeltävät opinnot	Harjoittelu 1 suoritetaan 1. kevätlukukauden lopulla. Harjoittelu 2 voi suorittaa, kun kahden lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu. Harjoittelu 3 voi suorittaa, kun kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu
Muuta huomioitavaa	Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä.
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ECH4210 Harjoittelu 2a

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

4 ECH4310 Harjoittelu 3a

Laajuus	5 op
Osaamistavoitteet	ks. ECH4100 Harjoittelu 1
Arviointiasteikko	0 - 5
Yhteyshenkilö	Oikarinen Markku

Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.

EKB18SM Konetekniikan tutkinto-ohjelma, bio- ja kiertotalous

Koulutuksen lähtökohdat

Osaamistavoitteet

Opintojen rakenne

Asiantuntijuuden kehittyminen

Koulutuksen toteutus

Opintojaksotaulukko

Opintojaksokuvaukset

4 EXX8000 Tekniikan opiskelijan työvälineet

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Muuta huomioitavaa

Yhteyshenkilö

4 EXX8010 Matematiikka 1

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EKP8000 Valmistustekniikka 1

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EKP8010 Tekninen piirtäminen

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EKP8020 3D-mallinnus

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EKP8030 Materiaalitekniikka 1

Laajuus

Vieraskielinen osuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EXX8040 Tekniikan fysiikka

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Yhteyshenkilö

4 EXX8020 Matematiikka 2

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat

Arviointiasteikko

Materiaali

Edeltävät opinnot

Yhteyshenkilö

4 EKP8040 Valmistustekniikka 2

Laajuus

Osaamistavoitteet

Keskeiset sisällöt

Suoritustavat