ER17SP Rakennustekniikan tutkinto-ohjelma
Koulutuksen lähtökohdat
Rakennustekniikan insinöörikoulutus johtaa tekniikan alan ammattikorkeakoulututkintoon, tutkintonimike on insinööri (AMK). Opintojen laajuus on 240 opintopistettä ja kesto 4 vuotta. Tutkinnon tuottama osaaminen vastaa Euroopan unionin alueella yhteisesti määriteltyä korkeakoulutasoa, mikä mahdollistaa työvoiman ja asiantuntijoiden liikkumisen.
Rakennusinsinööri voi toimia rakennushankkeen suunnittelussa, työmaan johtamisessa ja kiinteistöhallinnossa. Koulutus valmentaa rakennusten, siltojen, teiden, katujen, ympäristö- ja kunnallisteknisten rakenteiden suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon.
Uusina haasteina ovat korjaus- ja ympäristörakentamiseen ja turvallisuuteen liittyvät ratkaisut. Rakennusinsinööri vastaa siitä, että suunnittelun ja rakentamisen lopputuloksena syntyy laadukas, kestävän kehityksen sekä teknis-taloudelliset seikat huomioon ottava, aikataulullisesti määräaikaan valmistunut rakennusprojekti. Rakennustekniikan koulutusohjelmassa voi suuntautua kolmeen eri suuntautumisvaihtoehtoon: rakennesuunnitteluun, talonrakennustuotantoon tai infrarakentamiseen.
Rakennesuunnittelun opinnoissa opiskelija saa taitoja uudis- ja korjausrakennushankkeiden rakenne- ja rakennussuunnittelutehtäviin, rakennusprojektin tuotannonohjaukseen sekä rakentamis- ja rakennuttamistehtäviin. Koulutus antaa valmiudet Suomen rakentamismääräyskokoelman A-vaativuusluokan rakennesuunnittelijan pätevyyteen (esim. kerrostalot ja teollisuushallit) ja B-luokan pätevyyden (pientalot) rakennussuunnittelutehtäviin.
Talonrakennustuotannon opinnoissa opiskelija saa taidot toimia tuotannon johtotehtävissä työnjohtajana, työmaainsinöörinä ja -päällikkönä uudis- ja korjausrakennushankkeissa. Tuotantoinsinööri vastaa rakennushankkeen urakkalaskennasta, työmaan tuotantotekniikasta, tuotannonohjauksesta ja valvonnasta niin, että saadaan teknis-taloudellisesti kestävä lopputulos. Tuotantoon sisältyvät teollisen rakentamisen opinnot antavat valmiudet toimia puu-, rakennustuote- ja elementtiteollisuuden tehtävissä.
Infrarakentamisen opinnoissa opiskelija saa taidot suunnitella, rakentaa ja rakennuttaa infran ja ympäristöalan rakenteita (sillat ja liikenneväylät), vesihuoltojärjestelmiä sekä ympäristö- ja kunnallisteknisiä rakenteita. Tehtävät liittyvät sekä uudis- että korjausrakentamiseen ja ylläpitoon. Infrainsinööri voi toimia suunnittelutoimistoissa suunnittelijana, rakennusyritysten tuotannonjohto-, hallinto- ja markkinointitehtävissä sekä rakentamis- ja rakennuttamisorganisaatioiden asiantuntijana.
Osaamistavoitteet
Insinöörin koulutus on eurooppalaista ja suomalaista tasoa 6
Insinöörin osaamisprofiili muodostuu kompetensseista.
Opintojen rakenne
Insinöörin opinnot ovat 240 opintopistettä. Opetussuunnitelman mukaan yksi opiskeluvuosi vastaa 60 opintopistettä, mikä tarkoittaa 1600 tuntia opiskelijan työtä. Opiskelijan työ koostuu mm. lähitunneista, etä- ja itsenäisestä opiskelusta, verkko-opiskelusta ja harjoittelusta. Opiskelu sisältää työelämälähtöistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Asiantuntijuuden kehittyminen
Savonian opetussuunnitelmissa opintojaksot muodostavat laajempia opintokokonaisuuksia. Näin ne eivät ole irrallisia vaan tukevat opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä. Samalla mahdollistuu opetuksen ja työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistyminen.
Rakennustekniikan opetussuunnitelma on laadittu niin, että tutkinto tuottaa työelämässä vaadittavan osaamisen ja varmistaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen. Opetussuunnitelman pohjalta opiskelija laatii opiskelunsa tueksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja vastaa opintojensa etenemisestä.
Rakennustekniikan opetussuunnitelma etenee vuositeemojen mukaisesti. Samalla opiskelijan ammatillinen osaaminen vahvistuu noviisista kohti asiantuntijuutta. Opintojen teemat on esitetty taulukossa. Ensimmäinen lukuvuosi on yhteinen kaikille rakennustekniikan opiskelijoille. Tämän jälkeen opiskelija voi ryhtyä erikoistumaan rakennesuunnitteluun, talonrakennustuotantoon tai infrarakentamiseen.
Rakennusinsinöörin osaamisprofiili rakentuu opiskeluvuosien ja opintojaksojen tuottamasta osaamisesta. Kompetensstaulukosta näkyy eri vuosien opintojaksot ja osaaminen, mitä opintojaksot kehittävät.
Koulutuksen toteutus
Savonian koulutusta ohjaa OIS-ajattelu. Siinä yhdistyvät laadukas oppiminen ja opetus sekä työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta. OIS tulee sanoista Open Innovation Space. Opiskelija on aktiivinen toimija ja hän työskentelee erilaisissa tiloissa, ryhmissä, yhteisöissä ja verkko-oppimisympäristöissä. Eri alojen opiskelijat, opettajat, tutkimus- ja kehittämistehtävissä työskentelevät sekä työelämän edustajat yhdessä ratkaisevat käytännöstä nousevia erityyppisiä tehtäviä. Tällä tavoin opiskelussa yhdistyy teoria ja käytäntö.
Savonian koulutusten työelämälähtöisyys toteutuu opettajien monimuotoisen verkostoitumisen kautta. Verkostot varmistavat myös substanssiasiantuntijuuden jatkuvan kehittymisen. Henkilöstö luo oppimistilanteita ja tukee opiskelijan oppimista. Opintotoimisto, kirjasto- ja tietopalvelut, kansainvälisyyspalvelut ja muut tukipalvelut auttavat opiskelussa. Koulutuksessa noudatetaan esteettömyyden sekä kestävän kehityksen periaatteita.
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat ovat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimuksissa, jotka muuttuvat jatkuvasti. Koulutusta suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä opiskelijoiden, työelämän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Näin varmistetaan, että koulutusohjelman opetussuunnitelma vastaa työelämän tarpeita. Yhteistyö perustuu avoimeen vuorovaikutukseen, osaamisen jakamiseen ja yhdessä oppimiseen.
Rakennustekniikan koulutusohjelman projektiopetusmallissa (CDIO) pyritään kehittämään opiskelijan kokonaisvaltaista ajattelua, jossa työvaiheina ovat tehtävänanto ja vaatimusmäärittelyt, suunnittelu, toteutus ja käyttö. Osa ammattiopinnoista kytketään tähän rakennusalan projektioppimisympäristöön. Projektiopetus aloitetaan pientalon suunnitteluprojektilla ensimmäisenä opiskeluvuotena, toisena vuotena toteutetaan kerrostalon suunnitteluprojekti ja päätetään kolmannen ja neljännen opiskeluvuoden yrityslähtöiseen projektiin. Projektiopintojen avulla opiskelijalle muodostuu havainnollinen käsitys rakennushankkeen eri vaiheista, rakennuttamisesta ja suunnittelusta tuotantoon saakka.
Opiskelun tavoitteena on opiskelijan ammatillisen asiantuntemuksen kasvu. Opiskelun myötä noviisista kasvaa oma-aloitteinen ja itsenäinen asiantuntija. Opiskelijoiden itseohjautuvuutta korostetaan opetuksessa ja ohjauksessa opintojen alusta lähtien. Vastuu oppimisesta on opiskelijalla itsellään, ja oppimisen tavoitteena on opitun syvällinen ymmärtäminen.
Ohjauksen tavoitteena on tukea opintoja niiden eri vaiheissa. Opintojen alussa ohjauksessa painottuu henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jossa myös aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan. Opintojen edetessä painottuu uraohjaus, jolla tuetaan asiantuntijuuden suuntaamista, työelämävalmiuksien kehittymistä sekä työllistymistä. Savonian opettajat ja muu henkilöstö ohjaavat ja tukevat opiskelijan henkilökohtaisten ammatillisten tavoitteiden määrittelemisessä ja saavuttamisessa. Kaiken ohjauksen tavoitteena on tehostaa opiskelijan oman ajankäytön hallintaa sekä oman toiminnan arviointia ja parantaa siten valmiuksia jatkuvaan oppimiseen.
Kansainvälisyystaidot ovat tärkeä osa insinöörin osaamista. Jokaisen opiskelijan tulee sisällyttää henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaansa vähintään 5 op vieraalla kielellä suoritettuja opintoja. Opiskelija voi painottaa kansainvälistymistä HOPS:issaan valitsemalla opintoja englannin kielellä toteutetusta tarjonnasta. Kansainvälisyyttä voi vahvistaa myös lukukauden tai – vuoden mittaisella opiskelijavaihdolla tai suorittamalla harjoittelun ulkomailla.
Arvioinnilla ohjataan ja tarkistetaan opiskelijan opintojen osaamistavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteena on koko oppimistapahtuma eli opetuksen tavoitteiden mukaisten tietojen ja taitojen saavuttaminen sekä opiskelun että työelämän edellyttämä asennoituminen ja vastuunottokyky. Opintojaksojen arviointi perustuu opintojaksokohtaisesti laadittuihin arviointikriteereihin.
Opintojaksotaulukko
| Koodi | Nimi | 1 S | 1 K | 2 S | 2 K | 3 S | 3 K | 4 S | 4 K | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perusopinnot | |||||||||||
| Yhteiset perusopinnot | |||||||||||
| 4 ECJ4000 | Orientoivat opinnot | 5 | |||||||||
| 4 ECCE400 | Engineering English | 5 | |||||||||
| 4 ECCR400 | Teknisk svenska | 5 | |||||||||
| 4 ECM4100 | Matematiikka 1 | 5 | |||||||||
| 4 ECF4000 | Tekniikan fysiikka | 5 | |||||||||
| 4 ECM4200 | Matematiikka 2 | 5 | |||||||||
| 4 ECM4300 | Matematiikka 3 | 5 | |||||||||
| 4 ECB4001 | Introduction to Business Economics | 5 | |||||||||
| Ammattiopinnot | |||||||||||
| Yhteiset ammattiopinnot | |||||||||||
| 4 ERT4100 | Talonrakennuksen perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ERT4200 | Tekninen piirustus ja mallintaminen | 5 | |||||||||
| 4 ERG4100 | Geotekniikka ja mittaustekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ERT4300 | Rakennusmateriaalioppi | 5 | |||||||||
| 4 ERT4500 | Rakennusalan projekti 1 | 5 | |||||||||
| 4 ERN4100 | Betonimateriaalitekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ERV4100 | Statiikka | 5 | |||||||||
| 4 ERG4200 | Pohjarakennus ja kaavoitus | 5 | |||||||||
| 4 ERV4200 | Lujuusoppi | 5 | |||||||||
| 4 ERG4300 | Maa- ja kalliorakentaminen | 5 | |||||||||
| 4 ERZ4100 | Rakentamistalous 1 | 5 | |||||||||
| 4 ERN4200 | Betonirakenteet 1 | 5 | |||||||||
| 4 ERN4300 | Puurakenteet 1 | 5 | |||||||||
| 4 ERT4560 | Rakennusalan projekti 3 | 5 | |||||||||
| Rakennesuunnittelun ja talonrakennustuotannon osaajan yhteiset opinnot | |||||||||||
| 4 ERT4400 | Talonrakennus 1 | 5 | |||||||||
| 4 ERN4500 | Rakennusfysiikka | 5 | |||||||||
| 4 ERT4520 | Rakennusalan projekti 2 | 5 | |||||||||
| 4 ERZ4500 | Korjausrakentaminen 1 | 5 | |||||||||
| 4 ERN4400 | Teräsrakenteet 1 | 5 | |||||||||
| 4 ERZ4520 | Korjausrakentaminen 2 | 5 | |||||||||
| 4 ERZ4600 | Talotekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ERN4120 | Betonityöt ja elementtirakenteet | 5 | |||||||||
| Rakennesuunnittelun osaaja | |||||||||||
| 4 ERM4100 | Rakennusalan matematiikka | 5 | |||||||||
| 4 ERV4300 | Kehärakenteiden elementtimenetelmä | 5 | |||||||||
| 4 ERN4600 | Rakenteiden suunnittelun erikoisjakso | 5 | |||||||||
| 4 ERN4220 | Betonirakenteet 2 | 5 | |||||||||
| 4 ERN4420 | Teräsrakenteet 2 | 5 | |||||||||
| 4 ERN4320 | Puurakenteet 2 | 5 | |||||||||
| Talonrakennustuotannon osaaja | |||||||||||
| 4 ERZ4200 | Rakennustyömaan laatu ja työturvallisuus | 5 | |||||||||
| 4 ERZ4120 | Rakentamistalous 2 | 5 | |||||||||
| 4 ERT4600 | Talonrakennuksen erikoisjakso | 5 | |||||||||
| 4 ERZ4300 | Kiinteistötalous | 5 | |||||||||
| 4 ERZ4140 | Rakentamistalous 3 | 5 | |||||||||
| 4 ERZ4400 | Rakennustyömaan johtaminen | 5 | |||||||||
| Infrarakentamisen osaaja | |||||||||||
| 4 ERJ4200 | Tiensuunnittelu | 5 | |||||||||
| 4 ERT4540 | Rakennusalan projekti 2 (infra) | 5 | |||||||||
| 4 ERG4400 | Geotekniset laskelmat | 5 | |||||||||
| 4 ERJ4220 | Liikennetekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ERG4500 | Maarakennustekniikka ja mittaukset | 5 | |||||||||
| 4 ERJ4240 | Katutekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ERJ4300 | Infrarakentamisen työmaatekniikka ja tuotantotalous | 5 | |||||||||
| 4 ERJ4320 | Tien rakentaminen | 5 | |||||||||
| 4 EYQ4100 | Vesihuollon perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ERG4600 | Kalliorakennustekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ERJ4400 | Infrarakentamisen tuotannonohjaus ja rakennuttaminen | 5 | |||||||||
| 4 ERJ4600 | Siltatekniikka | 5 | |||||||||
| 4 EYQ4200 | Vesihuoltotekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ERJ4500 | Liikenneväylien kunnossapito ja perusparantaminen | 5 | |||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| Valinnaiset opinnot | |||||||||||
| 4 ERN4360 | Puurakenteet 3, puukerrostalo | 5 | |||||||||
| 4 ERG4700 | Tunnelin rakentaminen | 5 | |||||||||
| 4 EMV4000 | Ratatekniikka | 5 | |||||||||
| 4 ECCS400 | Saksan perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ECCS410 | Saksan jatkokurssi | 5 | |||||||||
| 4 ECCQ400 | Venäjän perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ECCQ410 | Venäjän jatkokurssi | 5 | |||||||||
| 4 ECCH400 | Espanjan perusteet | 5 | |||||||||
| 4 ECCIN11 | Tools for Cross-Cultural Communication | 5 | |||||||||
| 4 ECCIN21 | Tools for Spoken and Written Skills | 5 | |||||||||
| 4 ECCIN31 | Tools for Multilingual Environment | 5 | |||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| Harjoittelu | |||||||||||
| 4 ECH4100 | Harjoittelu 1 | 5 | |||||||||
| 4 ECH4210 | Harjoittelu 2a | 5 | |||||||||
| 4 ECH4220 | Harjoittelu 2b | 5 | |||||||||
| 4 ECH4310 | Harjoittelu 3a | 5 | |||||||||
| 4 ECH4320 | Harjoittelu 3b | 5 | |||||||||
| 4 ECH4330 | Harjoittelu 3c | 5 | |||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| Opinnäytetyö | |||||||||||
| 4 SAVONT1 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 ECONT10 | Opinnäytetyön suunnittelu | 5 | |||||||||
| 5 ECONT20 | Opinnäytetyön toteutus | 5 | |||||||||
| 5 ECONT30 | Opinnäytetyön viimeistely | 5 | |||||||||
| 5 ECONT40 | Kypsyysnäyte | ||||||||||
| 4 SAVONT2 | Opinnäytetyö | 15 | |||||||||
| 5 ECONT50 | Opinnäytetyö, projekti 1 | 5 | |||||||||
| 5 ECONT60 | Opinnäytetyö, projekti 2 | 5 | |||||||||
| 5 ECONT70 | Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen | 5 | |||||||||
| 5 ECONT80 | Kypsyysnäyte | ||||||||||
Opintojaksokuvaukset
4 ECJ4000 Orientoivat opinnot
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tutustuu opiskelun käytännön asioihin, orientoituu ja sitoutuu opiskeluun. Opiskelija oppii suunnittelemaan tutkintoonsa liittyvät opinnot ja saa käsityksen oman alansa työtehtäviin. Opiskelija oppii hyödyntämään ja kehittämään omia opiskelutaitoja ja hankkii valmiudet itseohjautuvaan opiskeluun sekä pystyy käyttämään nykyaikaisia tiedonhakumenetelmiä. Viestinnän osuudessa opiskelija hallitsee työelämässä tarvittavia kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja, sekä osaa viestiä erilaisissa ryhmissä ja laatia puheviestinnän alaan liittyvän esityksen. Tietokoneen käytön perusteissa tutustuu tietokoneiden, koulun tietoverkon ja opiskelua tukevien ATK-sovellusten tehokkaaseen käyttöön. Englannin perusteet osuudessa opiskelija saavuttaa sellaiset taidot, joita tarvitaan seuraavilla ammatillista kielitaitoa kehittävillä opintojaksoilla. Opiskelija osaa keskeiset kielioppiasiat ja perussanaston. |
Keskeiset sisällöt | Johdatus tekniikan opintoihin (1op): - Opettaja- ja opiskelijatuutorin tapaamisia, ajankohtaiset opintoasiat, opiskeluun ja koulutusohjelmaan liittyvät käytännön asiat, opintojen suunnittelu ja HOPSin laadinta, insinööri ja työelämän vaatimukset, opiskelutekniikka, kirjastonkäyttö ja tiedonhaun perusteet, harjoittelun ja työnhaun ohjaus, kansainvälinen toiminta, kehittävän palautteen antaminen Viestinnän perusteet (2op): - yhteisöviestintä ja tuntemattoman tahon lähestyminen, teknisen tekstin kirjoittaminen, työnhaun asiakirjat, raportti, esitykset puheviestinnän osa-alueista, tutustuminen kokoustekniikkaan Tietokoneen käytän perusteet (1op): - PC:n ja koulun tietoverkon käyttöön liittyvät perusasiat, sähköpostijärjestelmä, opintosuoritusrekisteri ja verkko-oppimisympäristöt, projektipankit, työvälineohjelmat laadukkaiden dokumenttien tuottamiseen Englannin perusteet (1op): - Johdatusta tekniikan alan englannin opintoihin (omasta alasta kertominen, kielten opiskelutekniikkaa), alan perusterminologiaa (yleisesittely oman alan työtehtävistä), englannin kielen kertausta (opastusta rakenteiden kertaamiseen ja itsenäiseen opiskeluun). |
Suoritustavat | Lähiopetus, tuutorointi, harjoitustehtävät. Osallistuminen 80% aloituspäivien ja syksyn lähitunneille. HOPS:n laatiminen ja palauttaminen opettajatuutorille. Työpaikkahakemuksen ja CV:n laatiminen ja palauttaminen viestinnän opettajalle. Lisäksi koko opiskelun ajan opiskelija päivittää HOPSia tarvittaessa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Viestinnän tunneilla oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. Puheviestinnän esitys ryhmässä. Englannin opiskeluun sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, kotitehtävät ja itsenäinen työskentely. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | OPS, tunneilla jaettava ja verkosta löytyvä materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Opintojakson suoritettuaan opiskelija - tuntee fyysisen ja sosiaalisen opiskeluympäristönsä - tuntee Savonia-ammattikorkeakoulun keskeisimpiä ohjeita, sääntöjä ja opiskelukäytäntöjä - tuntee opetussuunnitelman rakenteen ja tietää, miten voi suunnitella omia opintoja ja opintojen edistymistä - tunnistaa omia opiskeluun liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja tietää, miten oppimis- ja opiskelutaitoja kehitetään - tuntee ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelut ja opintojen kannalta keskeiset tietojärjestelmät - tuntee työelämämahdollisuuksiaan ja tietää, miten hän voi kehittää omaa kansainvälisyysosaamistaan. - tuntee työhaun käytännöt ja osaa laatia työhakemukset ja CV, sekä toimia työhaastattelutilanteessa. - hallitsee työelämässä tarvittavia kirjallisen viestinnän taitoja ja osaa laatia viestin tuntemattomalle taholle ja raportin. Opiskelija osaa toimia puheviestintätilanteissa ryhmässä ja hän osaa laatia puheviestinnän alaan liittyvän esityksen. - osaa käyttää tavallisimpia työvälineohjelmia - osaa käyttää englannin kielen perusrakenteita - tuntee kielten opiskelutekniikkaa - tuntee oman alansa perussanastoa ja osaa kertoa omasta opiskelustaan ja oman alansa työtehtävistä englanniksi |
Yhteyshenkilö | Kohvakka Sari |
4 ECCE400 Engineering English
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa toimia oman alansa yrityksen/organisaation edustajana työelämän ja vapaa-ajan suullisissa tilanteissa. Hän ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen, osaa sopeutua erilaisiin kielenkäyttötilanteisiin ja niiden viestintätyyleihin. Opiskelija tietää kuinka laajentaa tuntemustaan eri kulttuureista ja niiden toimintatavoista sekä miten kehittää suullista kielitaitoaan haastavissa ja vaativissa työtehtävissä. Opiskelija hallitsee omaan ammattialaansa liittyvän keskeisimmän sanaston. Opiskelija tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämiseksi ja lisätietojen hankkimiseksi. |
Keskeiset sisällöt | - Puhelinviestintä - Raportointi - Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus - Neuvottelut ja palaverit - Alan keskeiset käsitteet - Ajankohtaiset koulutusalaan liittyvät aiheet - Presentaatiot - Työnhaku |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Mikäli opiskelija on poissa yli puolet opintojakson lähiopetuksesta, opintojakso hylätään. Opintojakson aikana kehitetään kielitaidon kaikkia osa-alueita (puhuminen, kuuntelu, kirjoittaminen ja lukeminen). Kommunikaatiotaidot harjaantuvat pari- ja ryhmätyöharjoitusten avulla. Opetuksessa hyödynnetään kielistudiota. Lähituntien soveltavat harjoitukset ovat esimerkkejä työelämän kielenkäyttötilanteista ja kielenkäytön keskeisiltä alueilta. Ammattialan ajankohtaisten, keskeistä sanastoa sisältävien tekstien pohjalta käydään keskusteluja, tehdään tiivistelmiä, joita esitellään luokassa suullisesti sekä harjoitellaan työelämän tilanteita. Opetusmateriaalin valinnassa otetaan huomioon ammattiaineiden opintojaksojen sisältöjä ja niiden perusteella ryhmitellään ja aikataulutetaan edellä mainittuja aihepiirejä. Projektimuotoisessa opiskelussa osa keskeisestä sisällöstä toteutetaan projektin yhteydessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Isaacs-Pesso-Rasimus-Rönkä: Engineer Your English, Edita 2014 Artikkelit, sähköinen materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä työelämän kielenkäyttötilanteissa - pystyy välittämään viestin, vaikka teksti sisältää virheitä, ja viestintä voi olla hidasta ja katkonaista - käyttää tavallisia rakenteita pääsääntöisesti oikein, ja osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa, muiden kielten vaikutus on havaittavissa. - kykenee osallistumaan yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee tukea keskustelukumppanilta Hyvä (3-4): Opiskelija - selviytyy hyvin monipuolisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa - puhuu ja kirjoittaa on melko sujuvaa kieltä eikä viestinnän ymmärtäminen satunnaisista virheistä huolimatta vaadi erityistä ponnistelua - käyttää oman alan perussanastoa ja tilanteen vaatimaa yleiskielen sanastoa, mutta sanavalinnoissa voi olla joitakin epätarkkuuksia eivätkä virheet kuitenkaan johda väärinkäsityksiin, mutta saattavat häiritä viestintää - osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen Kiitettävä (5): Opiskelija - selviytyy erittäin hyvin monipuolisissa ja vaativissakin työelämän kielenkäyttötilanteissa - viestii tilanteeseen sopivalla tavalla, ja teksti ja puhe ovat sujuvia - käyttää rakenteita monipuolisesti ja lähes virheettömästi - hallitsee laajan ja asianmukaisen oman alan ja yleiskielen sanaston - osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen. |
Yhteyshenkilö | Huusari Satu |
4 ECCR400 Teknisk svenska
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija saavuttaa sellaisen kirjallisen ja suullisen ruotsin kielen taidon, joka vastaa laissa säädettyä kielitaitoa (ns. virkamiesruotsi). Opiskelija osaa kertoa oman alansa työtehtävistä, hakea työpaikkaa, esitellä yritystä sekä sen tuotteita ja palveluja. Hän hallitsee kielen keskeisimmät perusrakenteet ja kykenee toimimaan oman alansa työtehtävissä ruotsin kielellä. Opiskelijalle kehittyy valmius lukea alaansa liittyviä artikkeleita, ja hän ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Pohjoismaissa. |
Keskeiset sisällöt | - Opinnot, alan työtehtäviä ja työnhaku - Yrityksen esittely ja messuilla toimiminen - Omaan ammattialaan liittyviä tekstejä ja perusterminologia - Kielen perusrakenteet - Erilaisia suullisia ja kirjallisia viestintätilanteita |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit (läsnäolovelvoite 80 %) harjoituksineen, kotitehtävät ja etätehtävät sekä itsenäinen opiskelu. Mikäli opiskelija on poissa yli puolet opintojakson lähiopetuksesta, opintojakso hylätään. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Pietilä, KONTAKT - Teknisk svenska, Edita 2016 Artikkelit, sähköinen materiaali |
Muuta huomioitavaa | Opiskelijan osaaminen arvioidaan asteikolla 0 - 5, ja hänen suullinen ja kirjallinen kielitaitonsa arvioidaan erikseen. Hyväksytysti suoritettu opintojakso merkitään kirjaimella ”S”. Todistukseen liitetään myös sanallinen arviointi, jolloin arvosanat 1 - 3 vastaavat merkintää ”tyydyttävät tiedot” ja arvosanat 4 - 5 ”hyvät tiedot”. Arviointikriteerit: Yksityiskohtaisemmat arviointikriteerit käydään läpi opintojakson alussa. Tyydyttävä (1-3): - Opiskelija selviytyy tyydyttävästi ennakoitavissa, jokapäiväisissä ja jopa ennakoimattomissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. - Hän on aloitteellinen tai ainakin osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa, mutta voi tarvita keskustelukumppanin tukea. - Hän käyttää oman alan perussanastoa ja mahdollisesti tilanteen vaatimaa yleiskielen sanastoa, mutta sanavalinnoissa voi olla epätarkkuuksia. Viesti kuitenkin välittyy, vaikka viestintä voi olla hidasta ja katkonaista sanavaraston niukkuudesta johtuen. Virheet eivät johda väärinkäsityksiin, mutta saattavat häiritä viestintää tai vaikeuttaa viestin ymmärtämistä. Muiden kielten vaikutus voidaan vaihtelevassa määrin havaita. - Opiskelija käyttää tavallisia rakenteita pääsääntöisesti oikein. Hyvä (4-5): - Opiskelija selviytyy luontevasti ja hyvin monipuolisissa ja jopa vaativissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. - Hän viestii tilanteeseen sopivalla tavalla, ja osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen. - Opiskelija käyttää rakenteita monipuolisesti ja lähes virheettömästi sekä hallitsee laajan ja asianmukaisen oman alan ja yleiskielen sanaston. Satunnainen epätarkkuus sanavalinnoissa ja rakenteissa ei häiritse viestin ymmärtämistä. |
Yhteyshenkilö | Pietilä Anna-Maija, Rasimus Ritva |
4 ECM4100 Matematiikka 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia matemaattisen ajattelun alkeita eli johdonmukaista ja aukotonta päättelyä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa yksinkertaisia matemaattisia ongelmia ja osata ratkaista ne itsenäisesti. Tavoitteena on myös saavuttaa valmiudet matematiikan opiskelun jatkamiseen ja muissa oppiaineissa esiintyvien matemaattisten ongelmien lähestymiseen. |
Keskeiset sisällöt | - lausekkeenkäsittely - ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt, vastaavat epäyhtälöt, juuriyhtälöt - lineaarinen yhtälöpari ja -ryhmä - matriisit ja determinantit - suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen - kolmion ratkaiseminen (sini- ja kosinilauseet) - funktiokäsite, ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktiot - eksponenttifunktiot, logaritmin määritelmä ja laskusäännöt, logaritmifunktiot - eksponentti- ja logaritmiyhtälöt, logaritminen asteikko - trigonometriset funktiot - trigonometriset yhtälöt ja kaavat, sinikäyrä |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - laskea lausekkeen arvon - sieventää yksinkertaisia lausekkeita - kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia yhtälöitä, - ratkaista suorakulmaisen kolmion - piirtää yksinkertaisen funktion kuvaajan, kun funktion lauseke on annettu - piirtää ensimmäisen asteen polynomifunktion kuvaaja parametrien a ja b arvojen muuttuessa - piirtää toisen asteen polynomifunktion kuvaajan ja tietää miten se muuttuu kertoimen a arvon muuttuessa - suoraan ja kääntäen verrannollisuuden käsitteet - logaritmin määritelmän sekä logaritmin laskusäännöt - trigonometristen funktioiden peruspiirteet ja tietää, miten trigonometristen funktioiden jaksollisuus seuraa yksikköympyrämäärittelystä - käyttää yksinkertaisia trigonometrisia kaavoja Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - laskea yksikkömuunnoksia vaativan lausekkeen arvon, - sieventää lausekkeita, - kirjoittaa ja ratkaista ongelmaan liittyviä yhtälöitä, - ratkaista vinokulmaisen kolmion, - osaa käyttää matriiseja lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa - soveltaa funktioita ja yhtälöitä yksinkertaisten ilmiöiden kuvaamiseen - ratkaista trigonometrisia funktioita, logaritmeja ja muita tavallisimpia funktioita sisältäviä yhtälöitä Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - laskea monimutkaisen lausekkeen arvon - sieventää vaativia algebrallisia lausekkeita - osaa monipuolisesti soveltaa funktioita ja yhtälöitä erityyppisten ilmiöiden kuvaamiseen, - kykenee ratkaisemaan sovellusongelmia yhdistelemällä kurssilla opittuja asioita |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Mikkonen Ari |
4 ECF4000 Tekniikan fysiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson ensisijaisena tavoitteena on kehittää fysikaalista ajattelutapaa. Suoritettuaan opintojakson opiskelija tuntee SI-järjestelmän sekä hallitsee suureiden ja yksikköjen käsittelyn. Opiskelija ymmärtää lämpötilan ja energian välisen yhteyden sekä hallitsee lämpölaajenemisen ensimmäisen kertaluvun kuvailun sekä osaa soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä. Opiskelija hallitsee lämpöenergian varastointiin, olomuodon muutoksiin sekä lämmön siirtymiseen liittyvän fysiikan. Opiskelija ymmärtää Newtonin lait ja osaa soveltaa niitä mekaniikan ongelmiin. Hän hallitsee kitkan kuvailun ja ymmärtää kitkan merkityksen tekniikassa. Opiskelija tuntee työn, tehon ja energian käsitteet ja niiden keskinäiset suhteet. Opiskelija osaa soveltaa liikemäärään ja energiaan liittyviä säilymislakeja ja hallitsee keskeiskiihtyvyyden ja -voiman käsitteet ympyräliikkeessä. |
Keskeiset sisällöt | - SI-järjestelmä - Lämpölaajeneminen - Lämpöenergia - Ideaalikaasun tilanyhtälö - Lämmönsiirtymistavat - Newtonin lait - Kitka - Työ, energia ja teho - Liikemäärä - Ympyräliike |
Suoritustavat | Opintojakso sisältää luentoja, joiden aikana käsitellään fysiikan ilmiöitä teorian ja esimerkkien avulla. Läsnäolo luennoilla on vapaaehtoista. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä laskemista ja fysikaalisten käsitteiden hallintaa edellyttävien harjoitustehtävien ratkaisemisesta. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Tekniikan fysiikka 1, Kari Suvanto (EDITA, kaikki painokset) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2) Opiskelija osaa - käyttää eri lämpötila-asteikkoja - määrittää olomuodonmuutoksiin liittyviä lämpöenergioita - nimetä kaasun tilan määrittävät suureet - määrittää lämpövirran yksinkertaisissa tapauksissa - kuvailla matemaattisesti yksiulotteista liikettä - soveltaa Newtonin lakeja yksiulotteisissa mekaniikan ongelmissa - kuvailla matemaattisesti ympyräliikettä - ratkaista yksiulotteiset törmäystilanteet liikemäärän säilymislakia soveltaen Hyvä (3-4) Opiskelija osaa - määrittää lämpötilan ja olomuodon muutoksiin liittyviä lämpöenergioita - soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä tasapainotilojen välisten muutosten kuvailuun - soveltaa lämmönsiirtymismekanismien fysiikkaa - tasoliikkeen kuvailun heittoliikkeen tapauksessa - soveltaa Newtonin lakeja kaksiulotteisiin mekaniikan ongelmiin - osaa ympyräliikkeen kinematiikan - osaa ympyräliikkeen peruslain soveltamisen perustapauksissa - käsitellä törmäystilanteet liikemäärän säilymislain avulla Kiitettävä (5) Opiskelija osaa - määrittää lämpöenergiat tilanteissa, joihin liittyy samanaikaisia lämpötilan ja olomuodon muutoksia - tunnistaa ja luokitella erilaisia kaasun tilanmuutoksia - soveltaa ideaalikaasun tilanyhtälöä tasapainotilojen välisten muutosten kuvailuun - käsitellä tilanteita, joissa lämpöä siirtyy yhtäaikaisesti eri mekanismeilla - kuvailla matemaattisesti yleisen liikkeen tasossa - soveltaa Newtonin lakeja monimutkaisissa kaksiulotteisissa tilanteissa - soveltaa ympyräliikkeen kinematiikkaa ja dynamiikkaa yleisissä tilanteissa - soveltaa liikemäärän säilymislakia ja impulssiperiaatetta törmäystilanteissa |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero |
4 ECM4200 Matematiikka 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Tavoitteena on oppia yhden ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskennan perusteet ja saavuttaa ymmärrys derivaatasta funktion muutosnopeuden kuvaajana. Tavoitteena on myös oppia yhden ja kahden muuttujan funktioiden integraalilaskennan perusteet ja osaa soveltaa niitä tekniikan sovelluksissa. |
Keskeiset sisällöt | - raja-arvo, derivaatan määritelmä, derivointisäännöt - paikalliset ääriarvot, funktion suurin ja pienin arvo - osittaisderivaatta ja virhearviointi - määrätty integraali ja integraalifunktio, integrointisäännöt - määrätyn integraalin sovelluksia - kaksiulotteinen integrointi |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - määritellä funktion derivaatan ja osaa erottaa toisistaan käsitteet keskimääräinen ja hetkellinen (paikallinen) muutosnopeus - käyttää yksinkertaisia derivoimissääntöjä - tunnistaa funktion ääriarvon ja tietää, miten se liittyy funktion derivaattaan - muodostaa funktion integraalin likiarvon lausekkeen ja laskea sen arvon - kirjoittaa integraalin lausekkeen - integraalifunktion määritelmän - käyttää yksinkertaisia integrointisääntöjä integraalifunktion ja integraalin määrittämiseen - määrittää yksinkertaisten tasokuvioiden pinta-aloja integraalifunktion avulla Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - laskea derivaatan likiarvon numeerisesti - derivointisäännöt monipuolisesti - arvioida funktion muutosta differentiaalin avulla ja osaa käyttää derivaattaa yksinkertaisissa sovelluksissa, kuten polynomien ääriarvojen määrittämisessä ja muutosnopeuksien laskemisessa - soveltaa integraalia erilaisten pinta-alojen ja tilavuuksien laskemiseen - laskea funktion keskiarvon - laskea yksinkertaisia momentteja ja neliömomentteja integraalin avulla. Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - yhdistellä kurssilla opittuja tietoja ja soveltaa derivaattaa monipuolisesti ilmiöiden analysoimiseen - laskea momentteja ja neliömomentteja integraalin avulla - muodostaa sovellusongelmiin liittyviä integraaleja pienten differentiaalien menetelmän avulla |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Mikkonen Ari |
4 ECM4300 Matematiikka 3
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on oppia klassisen todennäköisyyden ja yleisimpien jakaumien käytön satunnaisilmiöiden mallintamisessa sekä tilastollisen päättelyn ja empiiristen tilastoaineistojen käsittelyn perusteet. Tavoitteena on myös oppia ymmärtämään differentiaaliyhtälöiden merkitys tekniikan ongelmien mallintamisessa ja osata muodostaa ja ratkaista tavallisimmat sovelluksissa esiintyvät differentiaaliyhtälöt. |
Keskeiset sisällöt | - kombinatoriikkaa - todennäköisyyskäsitteet, klassinen todennäköisyys - ehdollinen todennäköisyys - satunnaismuuttuja ja satunnaismuuttujan jakauma, diskreetti ja jatkuva jakauma, tunnusluvut - binomi-, Poisson-, normaali- ja eksponenttijakaumat - tilastollista päättelyä: parametrien estimointi ja hypoteesien testaaminen - empiiristen aineistojen käsittely - separoituva differentiaaliyhtälö - ensimmäisen kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö - toisen kertaluvun lineaarinen vakiokertoiminen differentiaaliyhtälö |
Suoritustavat | Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää hyväksyttyä pistemäärää välikokeista tai loppukokeesta. Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia kotitehtäviä. Kotitehtävistä voi saada koepisteisiin lisättäviä lisäpisteitä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - tunnistaa valitun tilastollisen muuttujan mitta-asteikkotyypin - määrittää aineiston mediaanin, aritmeettisen keskiarvon ja keskihajonnan - määrittää todennäköisyyksiä yksinkertaisissa tapauksissa klassisen ja geometrisen lähestymistavan mukaan - käyttää toistokoejakaumaa (binomijakaumaa) ja normaalijakaumaa ja osaa tavanomaiset prosenttilaskut. - osaa soveltaa reunaehtoja suoraan integroituviin differentiaaliyhtälöihin Hyvä (3-4): Edellisten lisäksi opiskelija - osaa laskea eri tyyppisiä keskiarvoja (aritmeettinen, geometrinen ja harmoninen) ja tuntee esimerkkejä niiden käytöstä, - osaa määrittää todennäköisyyksiä klassisen ja geometrisen lähestymistavan mukaan, - osaa käyttää Poissonin jakaumaa ja eksponenttijakaumaa - osaa ratkaista yksinkertaisen separoituvan differentiaaliyhtälön - osaa ratkaista yksinkertaisen 1. kertaluvun lineaarisen differentiaaliyhtälön - osaa ratkaista yksinkertaisen 2. kertaluvun vakiokertoimisen lineaarisen differentiaaliyhtälön Kiitettävä (5): Edellisten lisäksi opiskelija osaa - yhdistellä ja soveltaa kurssilla opittuja tietoja, - määrittää klassisen ja geometrisen lähestymistavan mukaisia todennäköisyyksiä vaativissa tapauksissa, - laskea tapahtumien yhdistämiseen liittyviä todennäköisyyksiä ja - verrata toisiinsa satunnaisotosta ja vastaavaa todennäköisyysjakaumaa. - muodostaa ja ratkaista differentiaaliyhtälön sanallisessa tehtävässä (esimerkiksi suureen muutosnopeus suoraan verrannollinen suuren arvon tai suolaliosten pitoisuuksien muuttuminen) |
Yhteyshenkilö | Holmlund Eero, Mikkonen Ari |
4 ECB4001 Introduction to Business Economics
Credits | 5 cr |
Credits in Foreign Language | 5 cr |
Objectives | The course will introduce the students to economic thinking and gives an overall picture of company economic environment and profitability. The students will get a comprehensive view of the role that accounting has in business operations. During this course students will learn the basics of different cost concepts and cost-volume-profit analysis, income statement and balance sheet. |
Content | - The features of main business processes: real process and monetary process - Concepts of entrepreneurship - The role of accounting in the decision-making process - The behavior of costs - Cost-volume-profit analysis - Financial statement analysis profitability, liquidity and solvency - Basic concepts of marketing process - Challenges faced by companies operating in an international environment - Basics of marketing, marketing process of products and services - Market segmentation - Management in a Company using financial indicators and personal skills |
Requirements | Lectures, individual work, discussions, case studies, and group work. Also Moodle, which is an open source course management system, will be used. As this course is intended to improved skills by exercises, attendance of 60 % is required. |
Grading Scale | 0 - 5 |
Course material | Wheelan, Susan A., Creating effective teams: a guide for members and leaders, Thousand Oaks (CA): SAGE. cop. 2013. Materials will be provided by the lecture and/or developed by the students themselves eg. exercises and solutions. Another litterature will be announced later. |
Other considerations | Arviointiperusteet: Satisfactory (1-2): - The basic concepts of entrepneurship and knowing the different forms of Companies. Key terminology of cost accounting as variable cost, fixed cost and counting gross margin and the net profit of Company. Understand the basic ideas of setting the price of a product based on cost. Good (3-4): - In addition to the previous paragraph skill requirements: Student is able to explain the key terminology of cost accounting and understand the behavior of different costs. Is able to calculate marginal costing and marginal revenues and finding optimum operating rate with these analyze. Knows the basic of Budgeting and understand the connection between partial and main budgets. The marketing mix of company is known (product, price, place and promotion). Excellent (5): - In addition to the previous paragraph skill requirements. The Student will know the financial statements of a company: the income statement, the balance sheet, the statement of source and application of funds and can explain the financial situation of the Company using economic indicators. The role of sales management using the financial results and personal skills. Responsibility in studies during the whole course and positive attendance |
Contact | Varis Pertti |
4 ERT4100 Talonrakennuksen perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee laajasti eritoten pientalon suunnitteluun kuuluvia perusasioita. Hänellä on käsitys talonrakennushankkeen kulusta, tuotannonohjauksen, aikataulutuksen ja kustannuslaskennan perusteista sekä arkkitehtuurin historiasta. |
Keskeiset sisällöt | Talonrakentaminen (4op): - Rakennusalan organisaatiot ja tietolähteet - Rakennuslainsäädäntö, rakennuspiirustukset sekä pinta-ala- ja tilavuuslaskut - Arkkitehtuurin historia, julkisivusuunnittelu ja rakennuksen sovittaminen ympäristöönsä - Pientalon rakenteet - Energiatalous, U-arvolaskut, kosteus, sisäilmasto, palomääräykset ja ääneneristys Rakentamistalous (1op): - Talonrakennushankkeen vaiheet, tuotannonohjaus, aikataulutus sekä kustannuslaskenta |
Suoritustavat | Tunneilla ja kokeissa käynti, tuntiharjoitusten ja kotitehtävien tekeminen, itsenäinen perehtyminen asioihin. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetusmoniste, Moodlen materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - rajata piirustuksista aloja ja tilavuutta, piirtää esimerkkejä julkisivusuunnittelun ja ympäristöön sovittamisen keinoista, piirtää ymmärrettäviä rakenneleikkauksia - laskea yksinkertaisia U-arvolaskuja sekä esittää riittävän tarkasti muut talonrakentamisen aiheet. - Rakentamistalous: Opiskelija osaa käyttää projektinhallintaohjelmaa yksinkertaisen aikataulun luomiseen. Opiskelija osaa tulkita yksinkertaisia suunnitelmia. Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - rajata ja laskea piirustuksista aloja ja tilavuutta, arvioida asuinhuoneen määräystenmukaisuutta - kertoa yleismaailmallisen ja kotimaisen rakentamisen päävaiheet - piirtää esimerkkejä julkisivusuunnittelun ja ympäristöön sovittamisen keinoista, piirtää suhteikkaita ja havainnollisia rakenneleikkauksia - laskea U-arvo- ja kosteuslaskuja sekä esittää riittävän tarkasti muut talonrakentamisen aiheet. - Rakentamistalous: Opiskelija osaa yleisaikataulun teon vaiheet. Opiskelija tuntee määrä- ja kustannuslaskennan periaatteet. Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - esittää erinomaisesti jokaisen talonrakentamisen aiheen oppitunneilla ilmi tulevan painotuksen mukaisesti. - Rakentamistalous: Opiskelija osaa tehdä pienen rakennushankkeen resurssipohjaisen yleisaikataulun. Opiskelija osaa laskea pienen rakennushankkeen urakkahinnan |
Yhteyshenkilö | Korpinen Antti |
4 ERT4200 Tekninen piirustus ja mallintaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tietokoneavusteiseen suunnitteluun liittyvät yleiset periaatteet ja piirustusstandardit. Opiskelija osaa laatia pientalon tietomallin ja tuottaa mallista pientalon rakennuslupa- ja työpiirustukset. Opiskelija ymmärtää tontin käyttösuunnittelun, rakennus- ja rakennesuunnittelun sekä detaljisuunnittelun yleisperiaatteet ja osaa soveltaa osaamistaan rakennusalan teknisten dokumenttien tuottamiseen. |
Keskeiset sisällöt | Tekninen piirrustus (2op):
- CAD-järjestelmien käyttö - tietokoneavusteisen suunnittelun periaatteet ja CAD-järjestelmän työskentely-ympäristön ja perusasetusten hallinta - teknisten piirustusten laatiminen CAD-ohjelmistolla, piirto-objektien käyttö ja muokkaus Mallintaminen (3op): - rakennuksen tietomallintamisen periaatteet - rakennusten tietomallintamisen perusobjektit - rakennuslupa- ja työpiirustusten tuottaminen mallista - maaston mallinnus ja asemapiirustuksen laadinta - Rakennusalan projekti 1- projektisuunnitelman laadinta ja projektin hallinta |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu lähiopetustunteja sekä itsenäisesti suoritettavia harjoitustehtäviä. Oppimista täydentävät alakohtaiset sovellusesimerkit. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. CAD- ja tietomallintamisohjelmistojen käyttöohjeet. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): CAD-osuus: - hallitsee paperikoot, mittayksiköt, tasojen, viivatyyppien, viivapaksuuksien ja värien asetukset - hallitsee perusobjektit ja muokkaustoiminnot - ymmärtää symbolien laadinnan periaatteet ja käytön piirtämisessä - osaa tulostaa piirustuksia oikeassa mittakaavassa BIM-osuus: - osaa mallintaa maaston, rakennuksen seinät, lattiat, katot, ovet, ikkunat, portaat, hormit, kalusteet - osaa tuottaa mallista luonnospiirustuksia ja CAD-formaatin piirustuksia Hyvä (3-4): CAD-osuus: Opiskelija osaa - käyttää tasoja, värejä, viivatyyppejä ja -leveyksiä piirustusten tietosisällön havainnollistamiseen laatia teknisen piirtämisen teksti- ja mitoitustyylejä, määritellä symboleja ominaisuustietoineen - laatia rakennuslupaprosessin lupapiirustukset ja työ- ja detaljipiirustukset BIM-osuus: Opiskelija osaa - asemoida rakennuksen maastomalliin ja käyttää projektikohtaista ja yleiskoordinaatistoa mallintamisessa - määritellä ulko- ja väliseinien, ala-, väli- ja yläpohjien rakennetyyppejä ja mallintaa alakatto-, yläpohja- ja vesikattorakenteita - tuottaa mallista rakennuslupa-, työ- ja detaljipiirustuksia Kiitettävä (5): CAD-osuus: Opiskelija osaa - käyttää viitepiirustuksia, referenssitiedostoja ja rasterikuvia CAD-piirtämisessä - 3D-mallintamisen peruskäsitteet BIM-osuus: Opiskelija osaa - osaa käyttää mallintamisessa referenssitiedostoja - osaa asettaa projektikohtaiset suunnitteluparametrit, kuten sijaintitiedot - osaa tuottaa mallista havainne- ja mainoskuvia ja IFC-mallin |
Yhteyshenkilö | Kuusela Viljo |
4 ERG4100 Geotekniikka ja mittaustekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Osaamistavoitteisiin kuuluu, että opiskelija saa perustiedot maa- ja kallioperän muodostumisesta ja koostumuksesta sekä pohjaveden esiintymisestä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää miten maa- ja kallioperä käsitellään rakennuskohteena tai rakennusmateriaalien raaka-ainelähteenä. Opiskelija tuntee maa- ja kallioluokitukset sekä maalajien ominaisuudet. Osaamiskokonaisuus sisältää myös perustiedot maaperän kenttä- ja laboratoriotutkimus-menetelmistä rakennus- ja ympäristöteknisiä tarpeita varten. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää miten pohjavesihavaintoja, koetin- ja näytteenottokairauksia sekä geofysikaalisia tutkimuksia tehdään ja mitä tietoja niiden avulla maaperästä hankintaan. Opiskelija tuntee karttatekniikan perusteet, koordinaatistot ja korkeusjärjestelmät. Hän tuntee mittauskaluston ja osaa soveltaa eri mittaustapoja rakennusteknisiin kohteisiin. Hän hallitsee geodeettiset peruslaskutehtävät koordinaattien käsittelyyn. |
Keskeiset sisällöt | Geotekniikka (3op): - Suomen kallioperä - Suomen maaperä - Maaluokitukset - Maalajien ominaisuudet - Pohjatutkimukset Mittaustekniikka (2op): - Karttatekniikka - Pituuden mittaus - Korkeuden mittaus - Kulmien mittaus - Geodeettiset peruslaskutehtävät - Monikulmiomittaus |
Suoritustavat | Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen, tunti- ja maastoharjoituksiin osallistuminen sekä etätehtävät, kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti, osallistuminen kairausharjoituksiin sekä laboratoriotöihin. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Jääskeläinen R. Geotekniikan perusteet. Tammertekniikka /Amk-Kustannus Oy. Tampere 2011. - Rantanen P. Maastomittauksen perusteet. Opetushalli |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Geotekniikka: Opiskelija tuntee - perusasiat opintojakson keskeisistä sisällöistä ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - Suomen geologian pääpiirteissään sekä maa- ja kallioperän syntymekanismit ja -tavat - maaluokitukset ja maalajien ominaisuudet ja niiden kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät - sekä osaa tehdä tyydyttävästi opintojakson oppimistehtävät Mittaustekniikka: Opiskelija: - ymmärtää opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen. - osaa laskea vaaituslaskuja ja osaa ohjattuna ratkaista keskeisiä geodeettisia peruslaskutehtäviä - selviytyy ohjattuna mittauslaitteiden käytöstä yksinkertaisissa mittaustehtävissä Hyvä (3-4): Geotekniikka: Opiskelija hallitsee - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - Suomen geologian pääpiirteissään sekä maa- ja kallioperän syntymekanismit ja -tavat - maaluokitukset ja maalajien ominaisuudet ja niiden kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät - opintojakson oppimistehtävät Mittaustekniikka: Tyydyttävän osaamisen lisäksi opiskelija: - osaa itsenäisesti ratkaista keskeiset geodeettiset leikkauslaskut - suoriutuu itsenäisesti mittauslaitteiden käytöstä Kiitettävä (5): Geotekniikka: Opiskelija hallitsee ja ymmärtää syvällisesti - opintojakson koko sisällön ja sen merkityksen rakentamisen kannalta - Suomen geologian pääpiirteissään sekä maa- ja kallioperän syntymekanismit ja -tavat - maaluokitukset ja maalajien ominaisuudet ja niiden kenttä- ja laboratoriotutkimusmenetelmät - opintojakson oppimistehtävien sisällön Mittaustekniikka: Hyvän osaamisen lisäksi opiskelija osaa: - soveltaa laskutehtäviä käytäntöön - itsenäisesti ratkaista monikulmiojonon tasoituslaskut - tiedonsiirron mittauslaitteiden ja suunnitteluohjelmistojen välillä - tuottaa karttoja ja lähtötietomalleja mittaustuloksista |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ERT4300 Rakennusmateriaalioppi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan, opiskelija tuntee rakentamisessa käytettävät materiaalit ja rakennustuotteet, niiden tärkeimmät fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, soveltuvuuden erilaisiin käyttökohteisiin sekä materiaalien terveys- ja ympäristövaikutukset ja palo-ominaisuudet. Opiskelija tuntee eri tuoteryhmiin kuuluvien rakennusmateriaalien valmistuksen, koostumuksen, käytettävyyden ja ominaisuudet suunnittelun, rakennustyön, käytön ja säilyvyyden kannalta. Opiskelija osaa tehdä perusteltuja materiaalivalintoja rakenteiden suunnittelussa. Opiskelija osaa laaja-alaisesti hakea ja prosessoida sekä esitellä tietoa rakennusmateriaalien ominaisuuksista ja käytöstä. Rakennusainekemian osuuden tavoitteina on, että opiskelija kykenee käyttämään tietojaan kemian lainalaisuuksista ja ilmiöistä rakennusalan problematiikkaan. Opiskelija tuntee kemiallisesta näkökulmasta keskeisten rakennemateriaalien ominaisuudet ja ympäristön kemiallisten rasitusten vaikutukset tavanomaisimpiin rakennusalan materiaaleihin ja kykenee tältä pohjalta ja tästä näkökulmasta vertailemaan eri materiaalin soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa. |
Keskeiset sisällöt | Rakennusaineet ja -materiaalit ja tuotteiden ominaisuudet (3op): - Tärkeimpien rakentamisessa käytettävät materiaalit ja tuotteet, fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, tiiveys ja läpäisevyys, lämmöneristysominaisuudet ja kosteuden vaikutus materiaaleihin, säilyvyys, niiden valmistus ja käyttö ja korjaustavat sekä näiden terveys- ja ympäristövaikutukset ja palo-ominaisuudet. - Materiaalikohtainen käsittely: Puutavara, rakennuspuutuotteet, muuraustuotteet, vesikatteet, kosteus- ja lämpöeristeet, rakennuslevyt, maalaustuotteet Laboratorioharjoitukset: - Oppilaat keräävät itselleen tietopaketin rakennusmateriaaleista, - fysikaaliset kokeet (runkorakennuspuutuotteiden ominaisuudet ja lujuus, puumateriaalin kosteustutkimus), materiaalien palo-ominaisuudet (demot), rakennusainekemiaan liittyviä laboratorioharjoituksia Rakennusainekemia (2op): - Kemian perusteet (kemialliset sidokset, kemialliset reaktiot, lämpökemia, kemiallinen tasapaino, hapot ja emäkset, hapettimet ja pelkistimet, sähkökemiallinen jännitesarja) - Rakennusmateriaalien kemiallinen tietoperusta (korroosiota, lahontorjunta, liuottimet, maalien ja lakkojen toimintaa, muovien rakennetta ja eri kemikaalien käyttäytymistä) - Rakennusalan haitalliset aineet, niiden turvallinen käsittely ja suojautuminen sekä kemikaalien ympäristövaikutukset. |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja, tuntiharjoituksia ja erillisiä laboratorioharjoitustehtäviä. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten ja laboratorioharjoitusten suorittamiseen, kerättävä itselleen tietopaketti rakennusmateriaaleista, palautettava erilliset laboratorioharjoitustyöt ja suoritettava tentit hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Luentomonisteet ja harjoitustehtävät Moodlessa. Luennoilla jaettu materiaali. - Siikanen, U., Rakennusaineoppi. RT-kortisto soveltuvin osin. - Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio TEKNIIKAN KEMIA, Edita. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija osaa nimetä tyypilliset rakennusmateriaalit, osaa antaa esimerkkejä niiden käytöstä ja kertoa niiden ominaisuuksista. - Opiskelija osaa etsiä tietoa rakennusmateriaaleista ja tuotteista. - Opiskelija hallitsee opintojakson rakennusainekemian aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen ja osaa laskea kemian perustehtäviä. Hyvä (3-4): - Opiskelija osaa selostaa rakennusmateriaalien käyttöä, kertoa niiden ominaisuuksista ja arvioida soveltuvuutta eri tilanteisiin. - Opiskelija osaa etsiä tietoa rakennusmateriaaleista ja tuotteista. - Opiskelija hallitsee opintojakson rakennusainekemian aihepiirien käsitteet, ymmärtää niiden merkityksen ja tietää niiden sovelluskohteet sekä osaa laskea kemian perusasioita soveltavia tehtäviä. Kiitettävä (5): - osaa käyttää rakennusalan materiaaleja oikein, korjata oikein, ja valita eri tilanteeseen sopivan ja tarkoituksen mukaisen materiaalin, asennustavan ja huolto-ohjeen. - Opiskelija osaa tiedon haun perusteella analysoida, vertailla ja valita eri rakennusmateriaaleja ja arvioida soveltuvuutta eri tilanteisiin. - Opiskelija osaa esitellä ammattimaisesti rakennusmateriaaleja, niiden ominaisuuksia ja käyttöä. - Opiskelija hallitsee opintojakson rakennusainekemian aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan sekä osaa laskea opintojakson aihepiirien soveltavia kemian laskutehtäviä. |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ERT4500 Rakennusalan projekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt pientalon rakennus-, rakenne-, kuivatus- ja routasuojausten suunnitteluun, pohjatutkimuksiin, maastomittauksiin, kuivatusrakennusmateriaaleihin, rakennuksen energiatehokkuuteen ja rakenteiden fysikaaliseen toimintaan, rakennushankkeen kustannusten muodostumiseen ja tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen. Opiskelija ymmärtää todellisen rakennushankkeen suunnitteluprosessin ja tuotannonohjausprosessin perusteet. Opiskelija osaa laatia ryhmässä projektisuunnitelman ja ymmärtää projektin etenemisen vaiheet, aikataulutuksen, projektitiedottamisen sekä osaa laatia projektissa vaadittavat dokumentit, kuten dokumentointisuunnitelman, muistion, tiedotteen ja projektiraportin |
Keskeiset sisällöt | Pientalon suunnittelu (4op): - Projektisuunnitelman laadinta ja projektin hallinta - Rakennusmääräyksiin tutustuminen - Rakennusmateriaaleihin perehtyminen - Rakennushankkeen vaiheet ja asiakirjat - Pientalon arkkitehtisuunnittelu - Rakennusrungon suunnittelu - Rakennuksen tietomallintaminen (BIM) - Rakennusfysikaalisen suunnittelun perusteet Pientalon maa- ja pohjarakennuksen suunnittelun osuus: - Maa- ja pohjarakentamisen perusteet Pientalon rakennustuotannon osuus: - Tuotannonsuunnittelu, määrä- ja kustannuslaskennan periaatteet Viestintä (1op): - Dokumentointisuunnitelma, muistio, tiedottaminen, raportointi |
Suoritustavat | Oppilaat jaetaan 3-5 jäsenen projektiryhmiin. Opettajat antavat projektin alussa projektiohjeensa ja vaatimuksensa laadittavista suunnitelmista ja asiakirjoista. Työtä tehdään tunneilla itsenäisesti ja opettajien ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. Jokainen ryhmän jäsenistä tekee eri suunnittelualoihin liittyviä töitä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Projektiohje sekä jokaisen opettajan omasta osuudestaan antamat lähtötiedot ja ohjeet. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: - Jokainen ryhmän jäsen saa saman arvosanan, paitsi, jos on selvä syy menetellä toisin. Opettajat arvioivat ryhmän suorituksen asteikolla 0-5 pääasiassa tehtyjen asiakirjojen, mutta myös suunnitteluosuuden sujumisen perusteella. Jokaisella opettajalla on omat arvostelukriteerinsä. Arvosana on opettajien antamien arvosanojen keskiarvo, joka on painotettu heidän ohjaustuntimäärillään. Ryhmän on saatava kaikilta opettajilta hyväksytty arvosana, ennen kuin suunnitteluosuus hyväksytään. - Viestinnän osalta arvioidaan, kuinka opiskelija osaa laatia itsenäisesti ryhmässä projektissa vaadittavan projektisuunnitelman, tiedotteen, muistion ja raportin sekä ymmärtää tiedottamisen ja palaverin merkityksen. |
Yhteyshenkilö | Kuusela Viljo |
4 ERN4100 Betonimateriaalitekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tuntee betonin valmistustekniikan sekä betonimassan ja kovettuneen betonin ominaisuudet. Opiskelija hallitsee betonin raaka-aineiden valinnan, betonireseptin suunnittelun ja kelpoisuuden toteamisen. Opiskelija perehtyy betonissa ja betoniraudoitteissa tapahtuviin kemiallisiin ja sähkökemiallisiin reaktioihin niiden elinkaaren aikana. Opiskelija tuntee betonirakentamisen laatutekniikan perusteet. Laboratoriotöiden kautta opiskelija syventää osaamistaan ja saa tuntuman käytännön työtehtäviin. |
Keskeiset sisällöt | Betoniteknologia (4op): - Betonituoteteollisuus - Betonin osa-aineet sekä niiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet - Betonimassan ominaisuudet ja niihin vaikuttaminen - Kovettuneen betonin ominaisuudet - Betonin koostumuksen määritys - Betonin valmistus - Betonirakentamisen laatutekniikka - Sementin koostumusvaihtoehdot ja niiden vaikutus betonin ja terästen kestävyyteen Rakennusainekemia (1op): - Betonin kemialliset ominaisuudet - Korroosioreaktioiden periaatteet, kemiallisen korroosion ja sähkökemiallisen korroosion perusteet - Keskeiset korroosiomuodot, korroosion synty ja esto |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja harjoitustunnit, etätehtävät sekä laboratorioharjoitukset. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät harjoitustehtävät yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja harjoitus- tehtävien lisäksi pakolliset laboratorioharjoitukset. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - By 201 Betonitekniikan oppikirja, Suomen betoniyhdistys - Betoninormit By 50 - Tekniikan kemia, Antila, Karppinen, Leskelä, Mölsä, Pohjakallio (EDITA) - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen ja osaa: - laskea perustehtäviä - muodostaa yhdistetyn runkoaineksen kahdesta osakiviaineksesta - suhteuttaa C20/25 betonin - betonin osa-aineet ja niiden merkityksen - betonin perusominaisuudet - betonin valmistuksen laatutekniikan perusteet - korroosion perusteet. Hyvä (3-4): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet, ymmärtää niiden merkityksen ja tietää niiden sovelluskohteet sekä tyydyttävän osaamisen lisäksi osaa: - laskea perusasioita soveltavia tehtäviä - muodostaa yhdistetyn runkoaineksen vähintään kolmesta osakiviaineksesta - suhteuttaa betonit huomioiden sepelipitoisuuden ja ilmamäärän vaikutukset - betonin vaatimusten mukaisuuden toteamisen perusteet - betonissa ja betoniraudoitteissa tapahtuvat kemialliset ja sähkökemialliset reaktiot. Kiitettävä (5): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan sekä osaa: - laskea opintojakson aihepiirien soveltavia laskutehtäviä. - määrittää betonituotteen hiilijalanjäljen - muodostaa yhdistetyn kiviaineksen yhtälöryhmän avulla - korjata suhteutusta testaustulosten perusteella - toimenpiteet betonissa ja betoniraudoitteissa tapahtuvien korroosioilmiöiden vähentämiseksi. |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ERV4100 Statiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tuntee partikkelin ja jäykän kappaleen statiikan perusteet sekä osaa ratkaista yksinkertaisten rakenteiden tasapainotehtäviä vapaakappalekuvien avulla. Opiskelija osaa ratkaista palkkien ja palkkirakenteiden tukireaktiot sekä määrittää yksinkertaisen staattisesti määrätyn palkin leikkausvoima- ja taivutusmomenttikuvion. Opiskelija on tutustunut palkkien laskennassa käytettävän tietokoneohjelman toimintaan. |
Keskeiset sisällöt | - Rakenteiden suunnittelun perusteet - Partikkelin statiikka: Tasovoimasysteemi - Jäykän kappaleen tasostatiikka: Painopiste. Voimasysteemin yhdistäminen. Tasapaino - Tukireaktiot - Normaalivoima ja leikkausvoima sekä taivutus- ja vääntömomentti - Rasituskuviot - Staattisesti määrätyt palkkirakenteet |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi pakollinen harjoitustyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kurssilla jaettava materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - määrittää tasovoimasysteemin - suorittaa tasapainotarkastelun graafisesti ja komponenttien avulla - määrittää resultantin komponenttimenetelmällä - määrittää painopisteen - laskea tukireaktiot Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - suorittaa tasovoimasysteemin yhdistämisen ja soveltaa sitä - jakaa voimat laskennan kannalta edullisiin komponentteihin - määrittää normaalivoiman, leikkausvoiman- ja taivutusmomentin arvot määrätyissä poikkileikkauksissa - määrittää voimasuureet jatkuvissa voimajakautumissa - määrittää yksiaukkoisen palkin rasituskuviot Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - määrittää rasituskuviot ulokkeellisissa palkeissa ja nivelpalkeissa. |
Yhteyshenkilö | Puurula Arto |
4 ERG4200 Pohjarakennus ja kaavoitus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | -Pohjarakennus (3 op): Osaamistavoitteisiin kuuluu, että opiskelija tuntee keskeiset pohjarakentamista säätelevät määräykset ja ohjeet. Opiskelija saa perustiedot maan- ja kallionvaraisesta perustamisesta sekä paalutuksesta sekä tuntee rakennusten ja tonttialueiden kuivatus- ja routasuojausmenetelmät. Opiskelija tuntee kaivantojen tukemistavat ja tietää maaperän lujuusominaisuuksien ja pohjaveden vaikutuksen niihin sekä kaivannon stabiliteettiin ja kaivutöihin. Osaamistavoitteisiin kuuluu, että opiskelija tuntee täyttökiviainesten ominaisuudet ja tietää tiivistystyön ja työn valvonnan merkityksen. -Kaavoitus (2 op): Osaamistavoitteena on, että opiskelija tuntee kaavoituksen viranomaiskäytännön, kaavoitusprosessin ja sitä koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää, miten asemakaava ohjaa rakentamista ja miten maankäytön suunnittelulla vaikutetaan elinympäristömme laatuun. Opiskelijan tulee osata tulkita asemakaavoja ja tehdä niiden perusteella päätelmiä kaavan mukaisesta rakentamisesta. |
Keskeiset sisällöt | Pohjarakennus (3op): - Pohjarakentamista koskevat määräykset ja ohjeet - Kalliolle perustaminen - Maanvarainen perustaminen - Paaluperustukset - Kuivatus- ja routasuojaus - Kaivannot - Täyttö ja tiivistys Kaavoitus (2op): - Kaavoituksen viranomaiskäytännöt, kaavoitusprosessi ja kaavatasot - Maankäyttösuunnitelma, havainnekuva, asemakaava ja kaavamerkintöjen selitykset - Talotypologiat ja niiden ominaisuudet asuinympäristön laatutekijänä - Mitoitusnormit: tontin ala, tonttitehokkuus, rakennusoikeus, asuntojen lukumäärä, autopaikkanormi, mitoitus |
Suoritustavat | Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen, tuntiharjoituksiin osallistuminen, harjoitustöiden tekeminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä. Kaavoituksen osuus kurssista suoritetaan tekemällä kurssin päätteeksi kirjallinen tentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Jääskeläinen R. Pohjarakennuksen perusteet. Tammertekniikka /Amk-Kustannus Oy. Tampere 2009. - Kaavamerkinnät www.ymparisto.fi sivut, aineistoa mm. www.kuopio.fi kaavoitus sivustot , Asuinaluesuunnittelu, - Opetuksen yhteydessä muu jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Pohjarakennus: Opiskelija tuntee - perusasiat opintojakson keskeisistä sisällöistä ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - rakenteiden kalliolle ja maanvaraan sekä paaluille perustamisen - rakenteiden kuivatus- ja routasuojausmenetelmät - rakentamiseen kuuluvat kaivutyöt ja kaivantojen tukemismenetelmät - kiviainestäyttöjen rakentamistavat ja tiivistysmenetelmät ja -vaatimukset - sekä osaa tehdä tyydyttävästi opintojakson oppimistehtävät Kaavoitus: Opiskelija ymmärtää - opintojakson keskeisen sisällön merkityksen rakentamisen kannalta - ja osaa tulkita asemakaavoja rakentamista ohjaavina dokumentteina Hyvä (3-4): Pohjarakennus: Opiskelija hallitsee - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - rakenteiden kalliolle ja maanvaraan sekä paaluille perustamisen - rakenteiden kuivatus- ja routasuojausmenetelmät - rakentamiseen kuuluvat kaivutyöt ja kaivantojen tukemismenetelmät - kiviainestäyttöjen rakentamistavat ja tiivistysmenetelmät ja -vaatimukset - opintojakson oppimistehtävät Kaavoitus: Opiskelija edellisen lisäksi - tuntee kaavoitusprosessin ja kaavoitukseen liittyvän viranomaiskäytännön - osaa tulkita asemakaavoja määrällisellä tasolla oikein Kiitettävä (5): Pohjarakennus - Opiskelija hallitsee ja ymmärtää syvällisesti - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - rakenteiden kalliolle ja maanvaraan sekä paaluille perustamisen - rakenteiden kuivatus- ja routasuojausmenetelmät - rakentamiseen kuuluvat kaivutyöt ja kaivantojen tukemismenetelmät - kiviainestäyttöjen rakentamistavat ja tiivistysmenetelmät ja -vaatimukset - opintojakson oppimistehtävien sisällön Kaavoitus - Opiskelija edellisten lisäksi - ymmärtää syvällisesti maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen välisen yhteyden - hallitsee kaavoitusprosessin ja kaavoitukseen liittyvän viranomaiskäytännön - osaa tehdä oikeita päätelmiä asemakaavoista sekä määrällisellä, että laadullisella tasolla |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ERV4200 Lujuusoppi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa kimmoteoriaan perustuvan lujuusopin kantavien rakenteiden mitoituksen pohjaksi. |
Keskeiset sisällöt | - Lujuusopin peruskäsitteet ja rakenteiden mitoitusmenetelmien perusteet - Erilaiset materiaalimallit - Normaalijännitys ja normaalijännityksen aiheuttama muodonmuutos. Jännitysvenymäpiirros, Hooken laki. - Rakenteen veto- ja puristusmitoitus. - Puhdas leikkausjännitys ja sen aiheuttama muodonmuutos. Rakenteen leikkausmitoitus. - Taivutusjännitykset ja taivutuksen aiheuttama muodonmuutos. Sauvarakenteen taivutusmitoitus. - Leikkausjännitys taivutuksen yhteydessä ja sen aiheuttama muodonmuutos ja mitoitus - Yhdistetyt jännitykset (veto/puristus+taivutus) - Stabiiliusilmiöt eri rakenteissa (nurjahdus-kiepahdus-lommahdus) - Vääntö - Väsymislujuus, lovivaikutus, kosketusjännitykset |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Esitietovaatimuksena on statiikan kurssin suorittaminen. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi 2 pakollista harjoitustyötä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja ja kurssilla jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija - osaa mitoituksen puhtaan leikkauksen tapauksessa - osaa mitoittaa vedolle ja puristukselle - osaa eri materiaalien ominaisuudet ja materiaalimallit Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - osaa johtaa sisäiset jännitykset ulkoisista kuormista - osaa mitoittaa palkin taivutus- ja leikkausjännityksille - osaa laskea palkin taipumat - osaa yhdistää jännityksiä - osaa stabiiliusilmiöt ja niille mitoittamisen perustapauksissa - osaa mitoittaa yksiaukkoisen palkin - osaa mitoittaa pilarin normaalivoimalle ja vaakakuormille Kiitettävä (5): - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - osaa mitoittaa väännölle - on perehtynyt väsymislujuuteen, lovivaikutukseen ja kosketusjännityksiin |
Yhteyshenkilö | Puurula Arto |
4 ERG4300 Maa- ja kalliorakentaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee raivaus, irrotus-, kuormaus-, siirto-, pengerrys- ja tiivistystyöt sekä niissä tarvittavat työkoneet ja työmenetelmät. Osaamiskokonaisuuteen kuuluu kaivu- ja täyttötyöt sekä kaivantojen tuenta ja pohjavesihallinta sekä maarakenteiden suojaus ja lujittaminen. Kalliorakentamisen osalta opiskelija hallitsee louhintatöissä käytettävät poraus-, panostus- ja sytytyskalustot sekä työmenetelmät. Asiantuntijuuteen kuuluu tietämys louhintaräjähdysaineista ja sytytysvälineistä sekä räjäytystöitä koskeva lainsäädäntö ja määräykset ja ohjeet. |
Keskeiset sisällöt | - Maalajien maarakennusominaisuudet - Kaivuluokitus - Veden vaikutus maarakennustöihin - Maansiirto - Maan tiivistäminen - Maarakennustöiden suunnittelu: Massakertoimet ja tilavuusyksiköt - Kaivannot: Luiskatut ja tuetut kaivannot, pohjavesihallinta, hydraulinen murtuminen ja eroosio - Maarakenteiden suojaus - Maan lujitteet ja kevyet täytteet - Räjähdysaineet - Sytytysvälineet - Kallion louhinta - Räjähdysaineiden panostaminen - Porauskalusto - Ympäristön suojeleminen räjäytyksessä - Räjäytystöitä koskevat säädökset ja määräykset sekä töissä tarvittavat luvat |
Suoritustavat | Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen ja laskuharjoituksiin osallistuminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Jääskeläinen R. Maarakennuksen ja louhinnan perusteet. Tammertekniikka/Amk-Kustannus Oy. Tampere 2010. - Hartikainen O-P. Maarakennustekniikka. Otatieto Oy. Espoo 2000. - Vuolio R ja Halonen T. Räjäytystyöt. Suomen Rakennusmedia Oy. Helsinki 2012. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija tuntee - perusasiat opintojakson keskeisistä sisällöistä ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - maalajien maarakennusominaisuudet, kaivuluokituksen ja veden vaikutuksen maarakennustöihin - maansiirron ja maan tiivistämismenetelmät - maarakentamisen suunnittelun käsitteet - kaivantotyypit ja niiden sortumismekanismit sekä tuenta- ja pohjavedenhallintamenetelmät kaivantojen rakentamisessa - maarakenteiden suojausmenetelmät, maan lujitteet sekä kevyet täyttömateriaalit - kallion louhintamenetelmät, porauskaluston, räjähteet ja niiden panostus- ja sytytysmenetelmät - ympäristön suojelun räjäytystöissä sekä räjäytystöitä koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet - sekä osaa tehdä tyydyttävästi opintojakson oppimistehtävät Hyvä (3-4): Opiskelija hallitsee - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - maalajien maarakennusominaisuudet, kaivuluokituksen ja veden vaikutuksen maarakennustöihin - maansiirron ja maan tiivistämismenetelmät - maarakentamisen suunnittelun käsitteet - kaivantotyypit ja niiden sortumismekanismit sekä tuenta- ja pohjavedenhallintamenetelmät kaivantojen rakentamisessa - maarakenteiden suojausmenetelmät, maan lujitteet sekä kevyet täyttömateriaalit - kallion louhintamenetelmät, porauskaluston, räjähteet ja niiden panostus- ja sytytysmenetelmät - ympäristön suojelun räjäytystöissä sekä räjäytystöitä koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet - opintojakson oppimistehtävät Kiitettävä (5): Opiskelija hallitsee ja ymmärtää syvällisesti edelliset asiat |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ERZ4100 Rakentamistalous 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Talonrakennushankkeen kustannuslaskenta ja Rakennussopimukset: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakennusyritysten käyttämät urakkalaskennan menettelyt. Opiskelija ymmärtää tavanomaisen rakennuskohteen määrälaskennan ja hinnoittelun perusteet sekä osaa laatia näiden pohjalta urakkatarjouksen. Opiskelija osaa vertailulaskelmien, kustannusseurannan ja jälkilaskennan merkityksen osana kustannuslaskentaa. Opiskelija perehtyy rakennushankkeen vaiheisiin ja niihin liittyviin sopimus-, suunnittelu- ja johtamis-menettelyihin. Opiskelija tuntee yleisimmät rakentamiseen liittyvät sopimukset, niiden vastuut ja velvoitteet. Hän osaa soveltaa rakennusalan yleisiä sopimusehtojen käytäntöjä tavanomaisissa rakennushankkeissa. |
Keskeiset sisällöt | Talonrakennushankkeen kustannuslaskenta (3op): - Nimikkeistöt (Talo 2000, Talo 80), määrälaskenta, hinnoittelu, työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset - Urakkatarjouksen muodostaminen, yksikköhinnan muodostaminen - Kustannustarkkailu ja jälkilaskenta - Tietotekniikka kustannusarviolaskennassa Rakennussopimukset (2op): - Rakennushankkeen vaiheet ja rakennusurakan urakkamuodot - Urakkakilpailu erilaisissa hankkeissa ja urakkasopimuksen syntyminen - Vastaavan työnjohtajan ja pääsuunnittelijan vastuut ja sopimukset - Rakennusurakan yleiset sopimusehdot ja rakennussopimuksiin sovellettavat normit - Julkisiin hankintoihin liittyvät menettelyt ja sopimukset |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja, tuntiharjoituksia ja erillinen harjoitustehtävä. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten suorittamiseen, palautettava erillinen harjoitustyö sekä suoritettava tentti hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Rakennustöiden menekit (Ratu) - Talonimikkeistöt (Talo 2000 ja Talo 80) - Rakennusosien kustannuksia kirja, - YSE 98, KSE 95, RYS 9, RT- sopimuslomakepohjat - Kirja: hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa (ei tarvitse hankkia) - Talonrakennushankkeen tuotannonhallinta, Juha-Matti Junnonen - Aiheeseen liittyvät Ratu-tiedostot |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Tuntee kustannuslaskennan perusteet ja osaa käyttää eri tietolähteitä kustannuslaskennassa - Osaa jaotella kustannuslaskelman Talonimikkeistön pohjalta - Tietää pääpiirteissään rakennustyöhön kuuluvat yleisimmät sopimukset - Tuntee rakennushankkeen osapuolten vastuiden perusteet Hyvä (3-4): - Osaa kustannuslaskennan perusteet ja osaa laatia yksinkertaisen kustannuslaskelman - Osaa hyödyntää Talonimikkeistöjä kustannuslaskennassa - Osaa laatia pienimuotoisen urakkasopimuksen ja tuntee siihen liittyvät osapuolten vastuut Kiitettävä (5): - Osaa laatia kustannuslaskelman ja sen pohjalta pienimuotoisen urakkatarjouksen - Osaa pääpiirteissään rakennushankkeen osapuolten vastuut ja velvoitteet |
Yhteyshenkilö | Haaranen Hannu, Ylikärppä Matti |
4 ERN4200 Betonirakenteet 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija hallitsee betonirakenteiden murtorajatilamitoituksen ja ymmärtää käyttörajatilamitoituksen merkityksen. Hän myös hallitsee teräsbetonisten rakennusosien ja raudoituksen suunnittelukäytännön. Opintojakso antaa valmiudet betonirakenteiden suunnittelun syventäviin opintoihin. |
Keskeiset sisällöt | Betonirakenteet (4op): - Materiaaliominaisuudet - Rakenneanalyysi - Betonirakenteen muodonmuutokset. Viruma, kutistuma, halkeilu. - Mitoitus murtorajatilassa - Rakenneosien suunnittelu: yksiaukkoinen palkki, vääntörasitettu palkki, yhteen suuntaan kantava laatta, sivusiirtymättömät pilarit, seinät, maanpaineseinät, perustukset - Käyttöikäsuunnittelu - Betonirakenteiden piirustusten läpikäynti - Taulukkolaskentaohjelman käyttö mitoituksen apuvälineenä. Betonirakenteiden tietomalli (1op): - Paikallavalubetonirungon mallintaminen - Rakennepiirustusten tuottaminen mallista |
Suoritustavat | Luennot, excel-harjoitus, tentti (kurssiin liittyvä Moodle-harjoitustyö tehdään osana kerrostalo-projektia) |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Sähköinen oppimateriaali, joka perustuu EN 1992-1-1 ja sen kansalliseen liitteeseen, - Oheismateriaali EN 1992-1-1 ja sen kansallinen liite sekä - Betonirakenteiden suunnittelun oppikirja 2013 - OSA 1, by 211 |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - määrittää vapaasti tuetun yksiaukkoisen rakenteen voimasuureet - määrittää raudoitetun betonirakenteen mitoituslujuudet - laskea palkkirakenteissa tarvittavan vetoraudoituksen ja leikkaushakojen määrän - laskea sivusiirtymättömän pilarin mitoitusrasitukset - määrittää pilari poikkileikkauksen yhdistetyn kestävyyden - laatia luonnosvaiheen tietomallin perustuksista, pilareista, palkeista, laatoista ja seinistä Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - määrittää staattisesti määrättyjen rakenteiden voimasuureet - määrittää raudoituksen ankkuroinnin elementtipalkille tukialueella - suunnitella raudoitetun palkkirakenteen raudoitukset - määrittää anturoiden ja maanpaineseinien tarvittavat raudoitukset - ymmärtää rakenteen korkeuden merkityksen käyttörajatilan kannalta - laatia paikallavalurakenteiden raudoitukset - laatia tuotantovaiheen teräsbetonirungon tietomallin ja tulostaa rakennepiirustukset - mallintaa sandwich-elementtirakenteita Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - käsitellä monipuolisesti murtorajatilan kuormituksia ja muodostaa murtorajatilojen kuormitusyhdistelmiä huomioiden myös liittyvien rakenteiden asettamat vaatimukset - huomioida leikkausmitoituksen puristuspaarteen kaltevuuskulman vaikutuksen rakenteiden toimintaan - määrittää taipuman kannalta riittävän tehollisen korkeuden palkkirakenteissa - suunnitella raudoitetun laatan, maanpaineseinän ja anturan raudoitukset - käyttää taulukkolaskentaohjelmaa tehokkaasti laskelmien apuvälineenä - laatia mallista tuotantoa varten luettelot ja detaljipiirustukset - mallintaa sandwich-elementtirakenteiden liitoksia |
Yhteyshenkilö | Dunkel Harry |
4 ERN4300 Puurakenteet 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija hallitsee puurunkoisten pientalojen rakenteiden mitoituksen ja jäykistämisen. |
Keskeiset sisällöt | Puurakenteet (4op): - Normit, kuormitukset, puun lujuusarvot - Piirustukset, rakennetyypit ja liittymät - Puun materiaaliominaisuudet ja lujuusarvot - Palkkien mitoitus - Väliseinätolpan mitoitus - Ulkoseinätolpan mitoitus - Naula- ja ruuviliitokset - Päätyseinän levyjäykistys ja ankkurointi - NR- ristikkoyläpohjan jäykistys - tietokoneohjelmat palkkien voimasuureiden laskemiseen Puurakenteiden tietomalli (1op): |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Kehäohjelmaa käytetään rakenteiden suunnittelussa määräävien kuormitustapausten ja kuormasuureiden laskennassa. Pientalon kantavista rakenteista tehdään tietomalli. Esitietovaatimuksena on statiikan ja lujuusopin kurssien suorittaminen. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja laskuharjoitusten lisäksi pakollinen harjoitustyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Eurokoodi 5, - Puurakenteiden suunnittelu Lyhennetty suunnitteluohje Eurokoodi 5, Lähde: RIL 205-1-2007 liite B, - RIL 205-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodi, - Tekla Structure. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - määrittää vapaasti tuetun yksiaukkoisen palkin ominaiskuormat tasaisesti jakaantuneelle kuormalle - muodostaa murtorajatilan kuormitusyhdistelmät - mitoittaa palkin murtorajatilassa taivutukselle ja leikkaukselle - muodostaa käyttörajatilojen kuormitusyhdistelmät - mitoittaa palkin käyttörajatilassa taipumille - suorittaa palkin tukipainetarkastelut - osaa laskea sisäseinäpilarille tulevat kuormat - muodostaa sisäseinäpilarin laskentakuorma murtorajatilassa - mitoittaa sisäseinäpilari - osaa laskea naulaliitoksen kapasiteetin Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - määrittää pistekuormilla rasitetun yksiaukkoisen palkin ominaiskuormat - muodostaa murto- ja käyttörajatilan kuormitusyhdistelyt - mitoittaa palkin eri puumateriaaleille - suorittaa palkkien värähtelytarkastelut - suunnitella itsenäisesti suuremman aukon ylittävä palkki - osaa laskea naula/ruuviliitoksen kapasiteetin - laskea ulkoseinäpilarille tulevat ominaiskuormat - muodostaa murtorajatilan kuormitusyhdistelyt - mitoittaa pilarit murtorajatilassa - suorittaa pilarikuormista aiheutuvat tukipainetarkastelut - laskea jäykistysseinille tulevat murtorajatilakuormat - suorittaa jäykistysseinien levyjen kestävyystarkastelu käyttäen hyväksi levyjen kapasiteettitaulukoita - laskea ja suunnitella jäykistysseinien ankkurointi Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - suorittaa jäykistysseinien levyjen yksityiskohtainen kestävyystarkastelu - laskea NR -naulalevyristikkoyläpohjan jäykistettävät voimat - suunnitella NR ¿ristikkoyläpohjan jäykistys |
Yhteyshenkilö | Puurula Arto |
4 ERT4560 Rakennusalan projekti 3
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Työelämälähtöiset projektit toteutetaan yhteistyössä rakennusalan yritysten tai toimijoiden kanssa ja voivat liittyä rakennus/rakennesuunnitteluun, rakennustuotantoon tai infrarakentamiseen. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää yhteistyön ja vastuun merkityksen erilaisten ammattiryhmien välillä tapahtuvissa tavoitteellisissa ja myös luovaa ongelmanratkaisukykyä vaativissa projektiluonteisissa tehtävissä. Opiskelija osaa suunnitella projektin, tutustuu käytännössä projektinhallinnan menetelmiin sekä hallitsee projektin dokumentoinnin. Opiskelija osaa tarkastella asiakokonaisuuksiin liittyviä osatekijöitä kriittisesti ja analyyttisesti. Lisäksi opiskelija tietää, mitä yrityksen ulkoinen viestintä on, miten hyödynnetään sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä ja miten laaditaan posteri. Opiskelija osaa tarkastella yrityksen toimintaa ja ulkoista kuvaa. Lisäksi kehitytään englannin kielen käytössä ryhmätyö-, neuvottelu- ja kokoustilanteissa. |
Keskeiset sisällöt | Projekti (4op): - Aiheiden valinta, käsittely ja projektiryhmän muodostaminen - Tilaajan kanssa kommunikointi ja yhteistyön rakentaminen - Projektityöskentelyn periaatteet (ryhmän toiminta, palaverikäytännöt, dokumentointi, jne) - Projektin tavoitteiden asettaminen, ositus ja aikataulun laatiminen - Projektisuunnitelman laatiminen omalle projektille - Työelämälähtöisen projektin toteutus (aiheet vaihtelevat ryhmittäin ja vuosittain) - Etenemisen seuranta ja projektin tilanteen esittely sekä raportointi projektin aikana - Tulosten esittely ja raportointi (eri kohderyhmille) - Projektin onnistumisen arviointi ja palaute Viestintä (0,5op): - ulkoinen viestintä, posterit, yrityskuva. Englanti (0,5op): - Presentaatiot ja neuvottelut, alan terminologia |
Suoritustavat | Oppilaat jaetaan muutaman jäsenen käsittäviin projektiryhmiin. Opettajat ja toimeksiantajat määrittävät projektin vaatimukset. Oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajien ja toimeksiantajien ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. Ryhmä tuottaa saatujen tulosten lisäksi projektisuunnitelman, loppuraportin sekä projektin esitteenä toimivan posterin. Viestinnän osuus: Oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija osaa määritellä projektin tavoitteet annetun konkreettisen aiheen perusteella - osaa keskustella ja neuvotella tilaajan sekä muiden sidosryhmien kanssa - osaa kirjoittaa selkeän projektisuunnitelman annetusta aiheesta - osaa toimia laaditun projektisuunnitelman mukaisesti ja tuottaa sovittuja tuloksia - ymmärtää projektityöskentelyn periaatteet ja ryhmätyön käytännöt - tunnistaa mistä yrityksen ulkoinen viestintä ja yrityskuva koostuvat ja hän osaa hyödyntää ohjattuna sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä sekä laatia posterin. Hyvä (3-4): - Edellisten lisäksi opiskelija - osaa ratkaista syntyneitä ongelmia omatoimisesti - osaa suunnitella ja toteuttaa tilaajan asettaman tavoitteen täyttävän ratkaisun - osaa esitellä ja raportoida projektissa saavutetut tulokset - osaa kirjoittaa englanninkielisen projektiesitteen - osaa arvioida omaa työskentelyään ja projektin tuloksia kriittisesti ja analyyttisesti - Ymmärtää mistä yrityksen ulkoinen viestintä ja yrityskuva koostuvat ja osaa hyödyntää sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä sekä laatia posterin. Kiitettävä (5): - Edellisten lisäksi opiskelija - osaa tuoda erilaisia ratkaisumalleja projektin suunnitteluun omatoimisesti - osaa tuoda erilaisia ratkaisumalleja projektin läpivientiin omatoimisesti - hallitsee projektin johtamiseen liittyvät asiat kiitettävästi - toimii aktiivisena toimijana yhteistyössä tilaajan ja sidosryhmien kanssa - tietää mistä yrityksen ulkoinen viestintä ja yrityskuva koostuvat ja osaa hyödyntää ja soveltaa sosiaalista mediaa yrityksen viestinnässä sekä hallitsee posterin laadinnan. |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ERT4400 Talonrakennus 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kerrostaloissa käytettävät runkojärjestelmät. Hän tietää runko-osien sekä seinäelementtien tyypilliset muodot ja koot sekä tavallisimmat liitokset. Hän käsittää, kuinka talotekniikka liittyy kerrostalon runkoon. Hän osaa portaiden, hissien ja väestönsuojan määräykset, tuntee väliseinien ominaisuudet sekä hahmottaa parvekkeiden ja kattojen rakenteet. Hän ymmärtää, mitä ääni on ja kuinka se otetaan huomioon rakenteiden valinnassa. Hän tuntee palomääräykset ja osaa soveltaa niitä esimerkkikohteisiin. Hän osaa piirtää hormipiirustuksen. Hän tuntee rakennusalan lainsäädäntöön liittyvän toimintaympäristön ja osaa etsiä vastauksia eri tietolähteistä lakien tulkitsemiseen liittyvissä ongelmatilanteissa. |
Keskeiset sisällöt | Talonrakentaminen: - Yleistä rakennuksen rungosta, betonirunko: kantavat seinät - laatta -järjestelmä ja pilarilaatta -järjestelmä - Betoniset julkisivuelementit, talotekniikan sovittaminen rakennuksen runkoon, - Väestönsuoja, portaat, hissit, väliseinät, akustiikka, parvekkeet, katteet, palomääräykset Rakennuslainsäädäntö: - Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä sitä käytäntöön soveltavat Suomen rakentamismääräyskokoelman osat sekä rakennusjärjestys. |
Suoritustavat | Talonrakentamisen osuus: Osuuteen kuuluu teoriatunteja ja niihin liittyen osakokeita. Harjoitustyönä on suppea oppilaskohtainen hormiharjoitus. Käydään kerrostalotyömaalla. Rakennuslainsäädännön osuus: Osuuden keskeinen sisältö esitellään luennoilla lähteisiin tutustumalla. Oppilaat etsivät oppituntien aikana eri tietolähteistä vastauksia annettuihin kysymyksiin. He ratkaisevat harjoitustöinä annettuja tapauksia käyttämällä apunaan tietolähteitä ja tulkitsemalla lakeja sekä määräyksiä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Talonrakentamisen osuus: Opetusmoniste. Rakennuslainsäädännön osuus: - Internetistä löytyvät rakennusalan lainsäädäntöön liittyvät tietolähteet. - Finlex, RakMK, rakennusjärjestys jne. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - piirtää ymmärrettäviä rakenneleikkauksia betonisen kerrostalon rungosta, ulkoseinistä, märkätiloista, katteista ja parvekkeista, - kertoa jotain oleellista portaan ja väestön määräyksistä ja väliseinien ominaisuuksista, erottaa hissityypit toisistaan, - luetella ääneneristävyyden periaatteita, - selvittää esimerkkirakennuksen pääasialliset paloturvallisuusseikat sekä - piirtää ymmärrettävän hormipiirustuksen. - Opiskelija tuntee rakennusalan lainsäädännön toimintaympäristön ja osaa etsiä vastauksia annettuihin yksinkertaisiin kysymyksin, sekä merkitä käyttämänsä tietolähteet oikein. Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - piirtää suhteikkaita ja havainnollisia rakenneleikkauksia betonisen kerrostalon rungosta, ulkoseinistä, märkätiloista, katteista ja parvekkeista, - suunnitella mitoiltaan määräysten mukaisen portaan ja luiskan, - kertoa laveasti väestönsuojan määräyksistä, väliseinien ominaisuuksista sekä hissityypeistä ja -tiloista, sijoittaa hissin rakennukseen jälkikäteen, - selittää ääneneristävyyden periaatteita, selvittää ääneneristystä ja -vaimennusta kuvaajien tai yksinkertaisten laskelmien avulla, - esittää tavallisimmat ääneneristysmääräykset täyttävät rakenteet, selvittää esimerkkirakennuksen paloturvallisuusseikat sekä - piirtää yksityiskohtaisen hormipiirustuksen. - Opiskelija osaa löytää tietolähteistä vastauksia annettuihin rakennuslainsäädäntöön liittyviin kysymyksiin ja tuoda ratkaisut esille lähteineen perustellusti. Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - esittää erinomaisesti jokaisen talonrakentamisen aiheen oppitunneilla ilmi tulevan painotuksen mukaisesti. - Edellisen lisäksi opiskelija osaa soveltaa ja yhdistellä perustellulla tavalla eri tietolähteistä hankkimiaan tietoja annettujen lainsäädäntöön liittyvien monipuolisten ongelmien ratkaisemiseksi. |
Yhteyshenkilö | Korpinen Antti |
4 ERN4500 Rakennusfysiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa laskea rakenteen lämpötilajakauman ja U-arvon sekä tuntee energiatodistuksen laadinnan periaatteet ja tasauslaskennan menetelmät. Opiskelija ymmärtää rakenteiden läpi siirtyvän kosteuden vaikutuksen rakenteisiin ja tuntee diffuusiolaskennan menetelmät. Opiskelija ymmärtää rakennuksen ja rakenteiden fysikaalisen toiminnan perusteet. Opiskelija tuntee rakenteiden ja rakennuksen äänitekniikan perusteet. Opiskelija tuntee erilaiset uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen liittyvät määräykset ja suositukset. Opiskelija tuntee rakennusfysikaaliset perusmittausmenetelmät. |
Keskeiset sisällöt | - Rakennusfysiikan peruskäsitteet - Lämmön siirtyminen rakenteiden läpi - Lämmön siirtymistavat - U-arvojen laskenta - Ilman kosteus - Kosteuden siirtyminen rakenteiden läpi - Hygroskooppisuus ja tasapainokosteus - Vesihöyryn konvektio - Diffuusiolaskenta - Rakenteiden läpi tapahtuvat ilmavirtaukset - Rakennuksen energiakulutuksen hallinta - Määräystenmukaisuuden osoittaminen ja tasauslaskenta - Energiatodistuksen laadinnan pääperiaatteet - Rakenteiden ja rakennuksen äänitekniikka - Työmaan lämmön ja kosteuden hallinta - Rakennusfysikaaliset mittausmenetelmät ja mittalaitteet |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu oppitunteja ja omalla ajalla ratkaistavia harjoitustehtäviä. Oppitunneilla esitellään teoriaa, laskennallista hallintaa. Opintojakson suorittaminen edellyttää omaehtoista käsiteltävään aiheeseen perehtymistä muistiinpanojen ja harjoitustehtävien avulla. Opintojaksoon kuuluu myös laboratoriotöitä, joista tehdään erillinen raportti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opintomonisteet jaetaan sähköisessä muodossa Moodlessa. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - määrittää seinä- ja yläpohjarakenteiden U-arvot - määrittää lämpötilat rakenteen eri kerroksissa - määrittää kosteuden laskentaan vaikuttavat reunaehdot - selvittää kosteuden kulkusuunnan diffuusioissa ja konvektiossa - ymmärtää kosteuden tiivistymisen olosuhteet ja sen seuraukset - ymmärtää ääneneristyksen periaatteet ja hyvään lopputulokseen vaikuttavat tekijät Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - määrittää maanvaraisten ja ryömintätilaisten rakenteiden U-arvot - määrittää kosteuspitoisuudet rakenteiden eri kerroksissa - laskea tiivistyvän ja kuivuvan kosteuden määrän diffuusiossa - määrittää konvektiossa siirtyvän kosteuden määrän Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - käsitellä samanaikaisten ilmiöiden yhteisvaikutusta rakenteiden lämpötiloihin ja kosteuspitoisuuksiin - määrittää kapillaarisuuden vaikutuksia rakenteen toimintaan - käyttää taulukkolaskentaohjelmaa tehokkaasti laskelmien apuvälineenä |
Yhteyshenkilö | Dunkel Harry |
4 ERT4520 Rakennusalan projekti 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt kerrostalohankkeen rakennus- ja rakennesuunnitteluun, geotekniseen suunnitteluun, rakennuksen paloturvallisuuteen, rakennusfysiikkaan, hankkeen kustannuslaskentaan, työmaatekniikkaan ja työmaasuunnitteluun, harjoittanut englannin kieltä sekä kehittänyt ryhmätyö-, neuvottelu- ja kokoustaitojaan. Hän osaa toimia sekä osallistujana että vetäjänä erilaisissa työelämän ryhmätyötilanteissa, laatia vaadittavia asiakirjoja sekä arvioida itseään neuvottelijana. |
Keskeiset sisällöt | Kerrostalon suunnittelu (4op): - Projektisuunnitelman laadinta ja projektin hallinta - Rakennusmääräykset, rakennussuunnittelu ja visualisointi - Paloturvallisuustarkastelu - Rakennusfysikaalinen suunnittelu - Rungon suunnittelu, kuormalaskennan perusteet, mitoitus ja rakenteiden tietomallinnus, rakennepiirustukset - Paikalla valettavien ja elementteinä tehtävien betonirakenteiden suunnittelu - Maarakentaminen - Kustannusarvio ja tarjouslaskenta - Rakennustyömaan käytännön johtamisen suunnittelu - Rakentamisen laatu ja työturvallisuus - Tuotannonohjaus, tuotannonsuunnittelu, paikka-aika -kaavio, RATU - Pohjarakennustöiden työmaasuunnittelu Englanti (0,5op): - Raportin kirjoittaminen, projektipalaverit ja muistiot, ammattialan terminologia Viestintä (0,5op): - Ryhmätyö-, neuvottelu- ja kokoustaidot, muistio, pöytäkirja |
Suoritustavat | Kerrostalon suunnittelun osuus: Oppilaat jaetaan muutaman jäsenen käsittäviin projektiryhmiin. Opettajat antavat projektin alussa projektiohjeensa ja vaatimuksensa laadittavista asiakirjoista. Työtä tehdään tunneilla itsenäisesti ja opettajien ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. Kukin ryhmän jäsenistä tekee jokaiseen suunnittelualaan liittyviä töitä. Englannin osuus: Oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. Viestinnän osuus: Oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Projektiohje sekä kunkin opettajan omasta osuudestaan antamat lähtötiedot ja ohjeet. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Kerrostalon suunnittelun osuus: Jokainen ryhmän jäsen saa saman arvosanan, paitsi, jos on selvä syy menetellä toisin. Opettajat arvioivat ryhmän suorituksen asteikolla 0-5 pääasiassa tehtyjen asiakirjojen, mutta myös suunnitteluosuuden sujumisen perusteella. Jokaisella opettajalla on omat arvostelukriteerinsä. Arvosana on opettajien antamien arvosanojen keskiarvo, joka on painotettu heidän ohjaustuntimäärillään. Ryhmän on kuitenkin saatava kaikilta opettajilta parempi arvosana kuin 0, ennen kuin suunnitteluosuus hyväksytään. Englannin ja viestinnän osuus: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - toimia englannin kielellä tyydyttävästi työelämän projektityöskentelyn kielenkäyttötilanteissa (raportointi, kokoukset ja presentaatiot) - viestintä: toimia tyydyttävästi erilaisissa työelämän ryhmätyötilanteissa sekä osallistujana että vetäjänä ja tietää perusasiat, miten laaditaan muistio, agenda ja pöytäkirja. Hän myös osaa arvioida itseään neuvottelijana. Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - käyttää englannin kieltä hyvin työelämän projektityöskentelyn kielenkäyttötilanteissa (raportointi, kokoukset ja presentaatiot) - viestintä: toimia itsenäisesti erilaisissa työelämän ryhmätyötilanteissa sekä osallistujana että vetäjänä ja hän osaa laatia muistion, agendan ja pöytäkirjan. Hän myös osaa arvioida itseään neuvottelijana sekä kehittää taitojaan. Kiitettävä (5): - käyttää englannin kieltä kiitettävästi työelämän projektityöskentelyn kielenkäyttötilanteissa (raportointi, kokoukset ja presentaatiot) -Viestintä: Osaa sekä suunnitella että toimia itsenäisesti erilaisissa työelämän ryhmätyötilanteissa sekä osallistujana että vetäjänä, soveltaa oppimaansa ja hän osaa laatia muistion, agendan ja pöytäkirjan. Osaa arvioida itseään neuvottelijana sekä kehittää taitojaan. |
Yhteyshenkilö | |
4 ERZ4500 Korjausrakentaminen 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää korjaustarpeen muodostumisen lähtökohdat ja osaa suhteuttaa korjaustarpeen ja kiireellisyyden, huomioiden eri ohjeet ja määräykset. Lisäksi opiskelija tuntee korjaustarpeen selvittämiseen liittyvät arviointi- ja tutkimusmenetelmien perusteet sekä eri vuosikymmenten riskirakenteet ja niihin liittyvät vaurioitumismekanismit. Opiskelija kykenee osaamisensa perusteella tekemään päätelmiä korjausasteesta sekä laajuudesta. Opiskelija tuntee rakentamisessa käytettyjen ns. haitta-aineiden kemialliset perusteet sekä aineiden rakentamiseen aiheuttavat haitta-vaikutukset. |
Keskeiset sisällöt | Korjausrakentaminen: - Korjaustarpeen muodostuminen ja hallitseminen, - Korjausrakentamiseen liittyvien määräysten ja ohjeiden perusteet, - Korjaustarpeen selvittämiseen liittyvät arviointi- ja tutkimusmenetelmät, - Vauriot ja vaurioitumismekanismit, - Eri vuosikymmenten riskirakenteet, korjausmenetelmien kehitys sekä - Kosteuden hallinta ja homevaurioiden estäminen. Haitta-ainekemia: - Haitta-aineiden vaikutukset ja huomioiminen korjausrakentamisen yhteydessä. |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja, tuntiharjoituksia ja erillinen harjoitustehtävä sekä mahdollinen kohdekäynti. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten suorittamiseen, palautettava erillinen harjoitustyö sekä suoritettava tentti hyväksytysti |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Luentomonisteet ja harjoitustehtävät Moodlessa - Aiheeseen liittyvät Ratu, RT-kortit ja RYL - Korjausrakentamiseen liittyvät Ympäristöministeriön oppaat (opas 29 ja 28) - Tampereen teknisen yliopiston aiheeseen liittyvät tutkimusraportit (raportti 140 ja 141) - RIL 250-211, Asumisterveysopas - Tunnista ja tutki riskirakenne opetusmateriaali (YM2012) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Osaa etsiä korjaamiseen ja haitta-aineisiin liittyvää materiaalia eri tietolähteistä - Tuntee yleisellä tasolla korjaamiseen liittyvät määräykset ja ohjeet - Tuntee korjaustarpeen aiheuttajia sekä eri korjausmenetelmiä yleisellä tasolla Hyvä (3-4): - Osaa itsenäisesti määrittää yksittäisiä korjaustarpeita hyödyntäen eri tietolähteitä, määräyksiä ja ohjeita - Osaa pohtia yleisellä tasolla yksittäisten korjausratkaisujen rakennusfysikaalista toimivuutta - Osaa pääasialliset sisäilmaston ja haitta-aineiden tutkimusmenetelmät ja niiden käytön. Kiitettävä (5): - Osaa itsenäisesti määrittää yksittäisiä korjaustarpeita ja osaa määrityksen perusteella analysoida ratkaisun merkittävyyttä rakennuksen turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta - Osaa yhdistää rakenteiden rakennusfysikaalisen toiminnan osaksi korjausratkaisua - Osaa tulkita pääpiirteissään sisäilmastoon ja haitta-aineisiin liittyviä tutkimustuloksia |
Yhteyshenkilö | Haataja Pasi |
4 ERN4400 Teräsrakenteet 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija oppii suunnittelemaan yksinkertaisia teräsrakenteita sekä tuntee rakenneterästen valmistuksen ja materiaaliominaisuudet. Opiskelija tuntee teräsrakenteiden suunnitteluperusteet ja hallitsee yksinkertaisten palkkien, pilarien, ristikoiden ja liitosten suunnittelun. Opiskelija tuntee rakenteiden stabiliteettiin vaikuttavat asiat sekä rakenteiden jäykistämisen. |
Keskeiset sisällöt | Teräsrakenteet (4op): - Teräs rakennusmateriaalina ja terästuotteet - Suunnitteluperusteet - Rakenneosien mitoitus: Poikkileikkaus- ja nurjahdusluokat ja niiden merkitys. Veto-, leikkaus-, ja taivutuskestävyys sekä kiepahdustuenta. Puristetun ja taivutetun rakenneosan mitoitus tasonurjahdukselle - Teräsrakenteiden liitokset: Mitoitusperiaatteet. Ruuviliitokset. Hitsaus - Palo- ja syöpymissuojauksen periaatteet Teräsrakenteiden tietomalli (1op): - Teräsrungon mallintaminen - Rakennepiirustusten laadinta |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Esitietovaatimuksena on statiikan, lujuusopin ja rakennetekniikan perusteiden kurssien suorittaminen. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi pakollinen harjoitustyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opintojaksolla jaettava materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - määrittää poikkileikkaus- ja nurjahdusluokat - suorittaa vetokestävyystarkastelut - suorittaa leikkaus- ja taivutuskestävyystarkastelut - suorittaa ruuviliitoksen mitoituksen Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - suorittaa teräspalkin kiepahdusmitoituksen - suorittaa puristetun rakenneosan mitoitus tasonurjahdukselle - suorittaa teräsrungon tietomallintamisen Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - suorittaa jäykistävien rakenneosien mitoituksen. |
Yhteyshenkilö | Puurula Arto |
4 ERZ4520 Korjausrakentaminen 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee muodostamaan kokonaisnäkemyksen korjaustarpeesta ja tämän pohjalta osaa valita oikeat korjausratkaisut huomioiden voimassa olevat korjausrakentamista koskevat määräykset ja ohjeet. Opiskelija huomio toiminnassaan rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikkutavat tekijät, huomioiden erityisesti sisäilmastoon vaikuttavat seikat. Opiskelija tuntee asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydelliset vaatimukset sekä tuntee eri sisäilmastotekijät. Opiskelija kykenee muodostamaan eri tekijöiden pohjalta kokonaiskäsityksen korjaustarpeesta sekä osaa hahmottaa alustavan suunnitteluratkaisun. |
Keskeiset sisällöt | Korjausrakentamiseen liittyvien määräysten ja ohjeiden soveltaminen eri korjausratkaisuihin, - korjausratkaisut ja niiden rakennusfysikaaliset perusteet, - kosteus- ja homevauriot, - sisäilmastotekijät ja sisäilmaongelmien korjaukset sekä korjaustöiden puhtauden hallinta, korjaukset ja työturvallisuus, - Energian- ja ekologisuuden tavoitteet korjaamisessa |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja, oppimistehtäviä ja erilaisia tuotekoulutuksia sekä mahdollinen kohdekäynti. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava kaikki oppimistehtävät, osallistuttava tuotekoulutuksiin sekä suoritettava tentti hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Luentomonisteet ja harjoitustehtävät Moodlessa - Aiheeseen liittyvät Ratu- ja RT-kortit - Ympäristöministeriön opas 29 - Tampereen teknisen yliopiston tutkimusraportti 141 - Asumisterveysopas ja ohje - Terveydensuojeluasetus - Tunnista ja tutki riskirakenne opetusmateriaali (YM2012) - Rakennuksen lämpökuvaus, Rakennusten tiiveysmittaus (Sauli Paloniitty) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Osaa hyödyntää korjaamiseen liittyviä määräyksiä ja ohjeita - Tuntee sisäilmastotekijöiden sekä kosteus- ja homevauriokorjausten perusteet sekä niihin liittyvät tutkimusmenetelmät - Tunnistaa kosteus- ja homevaurioiden tutkimiseen ja korjaamiseen liittyvät turvallisuus- ja terveellisyys tekijät Hyvä (3-4): - Osaa itsenäisesti määrittää yksittäisiä kosteus- ja homevauriokorjaus kokonaisuuksia soveltaen eri tietolähteitä, määräyksiä ja ohjeita - Osaa itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa pienimuotoisia sisäilmastoon liittyviä tutkimuksia ja määrityksiä - Osaa tutkimustulosten perusteella määrittää yksittäisiä korjausratkaisuja huomioiden turvallisuus- ja terveellisyys tekijät Kiitettävä (5): - Tietää kosteusmittausten, mikrobitutkimusten, haitta-ainetutkimusten sekä muiden sisäilmastoon liittyvien tutkimusten periaatteet - Osaa itsenäisesti tutkimustulosten pohjalta määrittää kosteus- ja homevaurioihin liittyviä korjaustarpeita - Tuntee ja osaa huomioida toiminnassaan korjauksiin liittyvät turvallisuus- ja terveellisyys tekijät |
Yhteyshenkilö | Haataja Pasi |
4 ERZ4600 Talotekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Kiinteistöjen SA-tekniikka (2op) ja LVI-tekniikka (3op). Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistön sähköistykseen liittyvät peruskäsitteet, kiinteistöjen nousuverkkorakenteet ja sähköpiirustuksien piirrosmerkit. Opiskelija tuntee myös kiinteistöjen tavallisimmat telejärjestelmät ja niiden sekä sähköverkon vaatimat tilantarpeet. Opiskelija tietää opintojakson suoritettuaan myös keskeisimmät sähköturvallisuuteen liittyvät asiat ja työmaan sähköistyksen periaatteet. Perehtyä rakennuksen lämmitys-, vesi ja viemärijohto- sekä ilmanvaihtojärjestelmiin, niiden toimintaperiaatteisiin sekä säännöksiin. LVI-töiden liittymiseen suunnitteluun, rakentamisen eri vaiheisiin. Kurssilla perehdytään myös ko. järjestelmien energiankulutukseen niiltä osin, kun ne liittyvät koko rakennuksen energiatehokkuuteen (vaikutus rakennuksen E- lukuun). |
Keskeiset sisällöt | Kiinteistöjen SA-tekniikka (2op) - Kiinteistön sähköverkon yleinen rakenne: Keskeiset komponentit. Johtojen ja keskusten nimitykset. Kompensointi. Sähkön syötön varmennus - Omakotitalon sähköistys: Sähkösuunnitelman sisältö. Sähköpiirustusten lukeminen - Sähköturvallisuuden perusteet: Sähkövirran vaarallisuus ihmiselle. Suojausluokat, tilaluokat, kotelointiluokat. Suojalaitteet. Tavallisen sähkönkäyttäjän sähkötyöt. Sähköurakointi Suomessa - Työmaan sähköverkko Kiinteistöjen LVI-tekniikka (3op). - LVI-töiden liittyminen suunnitteluun ja rakentamisen eri vaiheisiin - Rakennuksen sisäilmasto - Lämmitysjärjestelmät ja niiden keskeisimmät osat - Rakennuksen vesi- ja viemärilaitteistot ja niitä koskevat määräykset - Rakennuksen ilmanvaihto, ilmastointijärjestelmät, niiden osat ja asennusperiaatteet |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Yhteyshenkilö | |
4 ERN4120 Betonityöt ja elementtirakenteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Betonirakenteiden opinnot antavat teoreettisen tietämyksen betonirakenteiden suunnitteluun ja työnjohtotehtäviin. Opiskelija hallitsee betonirakenteiden käyttöiän laskennallisen mitoituksen. Opiskelija perehtyy syvällisemmin erilaisiin betonointimenetelmiin. Opiskelija tuntee betonitöiden suorituksen: muottityöt, betonin valmistus, betonointi ja jälkihoito, talvibetonointi. Opiskelija perehtyy betonilattioiden valmistustekniikoihin sekä ominaisuuksiin. Opiskelija tuntee betonirakenteiden korjauksessa käytettävät menetelmät. Opetukseen liittyvät harjoitus-, projekti- ja laboratoriotyöt valmentavat käytännön työtehtäviin. Englannin osuudessa perehdytään mm. betoniteollisuuden tilaus- ja urakkasopimuksiin. |
Keskeiset sisällöt | Betoniteknologia (4op): - Betonirakenteiden käyttöiän laskennallinen mitoitus - Betonityön suunnittelu ja johtaminen - Betonointi ja betonivalun jälkihoito - Talvibetonointi - Betonointimenetelmät: imubetonointi, ruiskubetonointi, liukuvalu, vedenalainen betonointi - Betonilattiat - Betonirakenteiden korjaus - Betonielementit: valmistus, asennus ja työturvallisuus, suunnittelu- ja hankinta-asiakirjat, Betonirakentamisen laatutekniikka - Elementtikaupan hallinta: elementtikaupan päävaiheet ja elementtien käsittelyn työmaalla, Elementtikaupan tarjouspyyntö. Tilaus RYHT2000 ja aliurakkasopimus YSE1998 mukaan. Työmaalogistiikan suunnittelu. Englanti (1op): - Tarjouspyyntö, tarjous, tilaus - Urakkasopimukset - Opinnäytetyön abstrakti |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi pakollinen harjoitustyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Kurssilla jaettava materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - suorittaa betonirakenteiden käyttöiän laskennallinen mitoituksen - valita sopivat betonointimenetelmät - työmaa tulo-, sisä- ja lähtölogistiikan perusteet - perusasiat englanninkielisen tarjouspyynnön, tarjouksen, tilauksen ja urakkasopimuksen laatimisesta - tyydyttävästi opinnäytetyön abstraktin teorian Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - määrittää oikeat menetelmät betonirakenteiden korjaamiseen - hallitsee talvibetonoinnin vaatimukset - työmaan logistiikan suunnittelun alue-, nosto- ja materiaalin siirtosuunnitelman - käyttää englannin kieltä hyvin tarjouspyynnön, tarjouksen, tilauksen ja urakkasopimuksen laatimisessa - hyvin opinnäytetyön abstraktin teorian Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - työmaalogistiikan yleiset ongelmakohdat ja niiden ratkaisun - määrittää vaativiin rasitusluokkiin kuuluvien betonirakenteiden ominaisuudet ja työtekniikat - käyttää englannin kieltä sujuvasti tarjouspyynnön, tarjouksen, tilauksen ja urakkasopimuksen laatimisessa - laatia hyvän opinnäytetyön abstraktin |
Yhteyshenkilö | Puurula Arto |
4 ERM4100 Rakennusalan matematiikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija syventää matemaattisia valmiuksiaan rakennesuunnittelijoille keskeisissä sovelluksissa. |
Keskeiset sisällöt | matriisilaskentaa - matriisien laskutoimitukset, determinantti, käänteismatriisi - lineaarinen yhtälöryhmä, Gaussin eliminointimenetelmä, ratkaisujen lukumäärä - vektorin ja koordinaatiston kierto tasossa - matriisin derivointi ja integrointi termeittäin Differentiaaliyhtälöt - esimerkiksi sauvan ja palkin perusyhtälöiden johtaminen ja ratkaiseminen sekä niihin kuuluvien laskuesimerkkien ratkaiseminen - toisen kertaluvun voimasuureiden teoria - nurjahdus, epästabiilin tilan määrittäminen Mikroluokassa Excelillä tai Matlabilla tehtäviä harjoituksia |
Suoritustavat | Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista opintojakson päätteeksi pidettävään kokeeseen. Opintojakso sisältää luentoja ja erikseen pidettäviä laskuharjoituksia. Laskuharjoitustehtävät jaetaan etukäteen ja tehtävät tarkistetaan tunnilla ennalta ilmoitettuna ajankohtana. Tehtäviä laskemalla voi saada lisäpisteitä korkeintaan 10 % kokeiden maksimipistemäärästä. Opintojakson sisällön omaksumisen kannalta tärkeintä on itsenäinen työskentely. Itsenäinen työskentely koostuu oppikirjan/oheismateriaalin lukemisesta, luentomuistiinpanojen kertaamisesta sekä harjoitus- ja kotitehtävien ratkaisemisesta. Kotitehtävät käydään pääosin läpi luennoilla, mutta harjoitustehtävät ovat itsenäistä harjoittelua varten, eikä niitä käsitellä luennoilla. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Käytettävä(t) oppikirja(t) kerrotaan luentojen alkaessa. - Luentomuistiinpanot ja luentojen yhteydessä jaettava materiaali. - Tekniikan kaavasto (Tammertekniikka) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - laskea yksinkertaisten matriisien summan, erotuksen ja matriisitulon - laskea 2*2-matriisin käänteismatriisin ja determinantin - kirjoittaa yksinkertaisen yhtälöparin matriisimuodossa ja ratkaista sen käänteismatriisin avulla - suorittaa koordinaatiston kiertämisen tasossa kiertomatriisin avulla - osaa käyttää toisen kertaluvun voimasuureiden teoriaa yksinkertaisissa laskutehtävissä - ymmärtää nurjahduksen käsitteen ja osaa laskea yksinkertaisia epästabiilin tilan laskutehtäviä Hyvä (3-4): Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi opiskelija osaa - laskea monimutkaisempien matriisien summan, erotuksen, matriisitulon, determinantin sekä käänteismatriisin. - ratkaista lineaarisen yhtälöryhmän Gaussin eliminointimenetelmällä - suorittaa yhtälöryhmän ratkaisujen lukumäärää koskevia tarkasteluja - osaa laskea kuinka kuvioiden (kuten kolmio tai suorakulmio) kärkipisteet muuttuvat koordinaatiston kierron yhteydessä. - Osaa ratkaista sauvan differentiaaliyhtälön perustapauksissa (esim. tasainen kuormitus) - osaa ratkaista monimutkaisempia tehtäviä toisen kertaluvun voimasuureiden teorian avulla - osaa laskea epästabiilin tilan määrittämiseen liittyviä yksinkertaisia laskutehtäviä Kiitettävä (5): Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi opiskelija osaa - ratkaista palkin differentiaaliyhtälön sekä määrittää sauvan siirtymäfunktion maksimiarvoja - soveltaa toisen kertaluvun voimasuureiden teoriaa monimutkaisissa laskutehtävissä - määrittää epästabiiliin tilan monimutkaisissa tehtävissä - yhdistellä kurssilla opittuja asioita ongelman ratkaisemiseksi - käyttää Matlabia tai taulukkolaskentaohjelmaa tehokkaasti laskelmien apuvälineenä |
Yhteyshenkilö | Sankilampi Olli |
4 ERV4300 Kehärakenteiden elementtimenetelmä
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija ymmärtää rakenteen staattisen määräämättömyyden vaikutuksen rakenteen toimintaan kuormituksien alaisena. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakenteiden mekaniikan laskentamenetelmiä ja ymmärtää matemaattisen tarkastelun välttämättömyyden rakenteiden toiminnan selvittämisessä. Opiskelija osaa ratkaista vaativampien rakenteiden rasitukset käsin laskemalle sekä tietokoneohjelmien avulla. |
Keskeiset sisällöt | - Siirtymämenetelmä - Tasomaisten sauvarakenteiden numeerinen laskenta elementtimenetelmällä, FEM, Finite Element Method - Yhden vapausasteen jousirakenne - Kahden vapausasteen sauvarakenne, ristikkorakenteen rasitukset ja muodonmuutokset - Kolmen vapausasteen palkkirakenne, kimmoviiva, kehärakenteiden rasitukset ja muodonmuutokset - Geometrinen epälineaarisuus, 2.kertaluvun voimasuureet - Materiaalinen epälineaarisuus - WinStatik -kehäohjelma |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Esitietovaatimuksena on statiikan, lujuusopin ja rakennusalan matematiikka kurssien suorittaminen. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi 3 pakollista harjoitustyötä. Kurssilla opiskellaan kehärakenteiden teoriaa ja siirtymien ja voimasuureiden laskentaa. Excel ohjelmaan luodaan elementtiyhtälöt, jotka muunnetaan globaaliin koordinaatistoon. Elementtiyhtälöt yhdistetään koko rakennetta kuvaavaksi matriisiyhtälöksi. Siirtymien ratkaisun jälkeen lasketaan elementtivoimat ja piirretään niitä vastaavat poikkileikkausvoimakaaviot. Harjoitustöiden käsin laskettujen ja Excel laskujen tuloksia verrataan kehäohjelman antamiin tuloksiin. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Mastopilarikehän FEM laskenta, Lampimäki, Jarmo, 2014. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija osaa ratkaista jatkuvan palkin ja kehän voimasuureet siirtymämenetelmän mukaisesti Hyvä (3-4): - Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - ratkaista kehärakenteen voimasuureet elementtimenetelmän mukaisesti - osaa muokata elementtimenetelmän matriiseja siten, että kehän nivelet tulevat mukaan laskentaan Kiitettävä (5): - Opiskelija edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - osaa 2. kertaluvun voimasuureiden laskennan elementtimenetelmällä |
Yhteyshenkilö | Puurula Arto |
4 ERN4600 Rakenteiden suunnittelun erikoisjakso
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee erityisesti pilari - palkki -laatta -runkojärjestelmän. Hän tietää runko-osien sekä katto- ja ulkoseinäelementtien tyypilliset muodot ja koot sekä tavallisimmat liitokset. Tuntee rakennesuunnitelmissa käytettävät lyhenteet, merkinnät ja viivatyypit. Osaa määrittää rakennuksiin kohdistuvat pysyvät kuormat, hyötykuormat ja luonnonkuormat. Osaa muodostaa murtorajatila- ja käyttörajatilatarkasteluissa tarvittavat kuormitusyhdistelmät. Tunnistaa työselostuksen aseman suunnitteluasiakirjana. Tuntee toteutusstandardien sisällön rakennesuunnittelijalta edellytettävässä laajuudessa. Osaa määrittää tavanomaisista poikkeaviin rakenteisiin kohdistuvat kuormat. Osaa määrittää kehäsauvojen ja ristikoiden sauvojen nurjahduspituuden. Osaa selostaa menetelmät jatkuvan sortumisen estämiseksi. Osaa selostaa 2. kertaluvun voimasuureiden määrittämisen periaatteet ja niiden huomioimisen rakenteiden kantavuutta määritettäessä. Tuntee rakenteiden palomitoituksen periaatteet. Ymmärtää mitä asiakirjoja vaaditaan urakkalaskentavaiheen suunnitelmien laadinnassa rakennesuunnittelijana. |
Keskeiset sisällöt | Rakenteiden suunnittelu (3op): - Runkojärjestelmät - Piirustusmerkinnät ja esitystavat - Kuormitukset - Eurokoodit 1990, 1991,1992 - Betonirakenteiden rakennesuunnittelun erityiskysymyksiä: rengasraudoitus, sidejärjestelmät, maanvaraiset lattiat, väestönsuojat Projekti (2op): - Toiminta yhteisessä projektissa opintojakson ERT4600 kanssa siten, että oppilaat tuottavat rakennesuunnittelijan ominaisuudessa urakkalaskentavaiheen suunnitelmat |
Suoritustavat | Luennot, Tuotantorakennuksen suunnittelun projektityö ryhmissä, joka on integroitu samaan aikaan käytävän Talonrakennuksen erikoisjakson (ERT4600) kanssa , tentti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Sähköinen oppimateriaali, joka perustuu EN 1990, EN 1991 ja EN1992 ja niiden kansallisiin liitteisiin, - Oheismateriaali RIL 201 ja sivusto www.elementtisuunnittelu.fi. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - tuntee rakennesuunnitelmissa käytettävät lyhenteet, merkinnät ja viivatyypit - määrittää rakennuksiin kohdistuvat pysyvät kuormat, hyötykuormat ja luonnonkuormat - määrittää pääasiallisten kantavien rakenteiden rasitukset em. kuormitusten perusteella - selostaa menetelmät jatkuvan sortumisen estämiseksi - tuntee eurokoodijärjestelmän sisällön ja periaatteet - huomioida kansallisten liitteiden vaatimukset rakenteille Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - määrittää tavanomaisista poikkeaviin rakenteisiin kohdistuvat kuormat - määrittää maanvaraisen mastopilarin nurjahduspituuden - määrittää maanvaraisen lattian raudoituksen Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - määrittää rakenteen 2. kertaluvun voimasuureet - määrittää kehäsauvan nurjahduspituuden |
Yhteyshenkilö | Dunkel Harry |
4 ERN4220 Betonirakenteet 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija hallitsee paikallavalurakenteiden ja elementtirakenteiden suunnittelun. Opiskelija ymmärtää rakennuksen jäykistys-suunnittelun tarpeen erityyppisissä rakenteissa ja hallitsee jäykistyskuormien laskennan ja jäykistävien rakennusosien ja liitosten suunnittelun. |
Keskeiset sisällöt | Betonirakenteet (4op): - Paikallavalurakenteet: jatkuva palkki ristiin kantavat laatat, pilarilaatat, maanpaineseinät, kulmatukimuurit - Elementtirakenteet:, sivusiirtyvä pilari-palkki-kehä ja antura, elementtien liitokset, pilariuloke, lovettu palkinpää - betonielementtirakenteiden runkotyypit ja niiden jäykistämistavat, jäykistyskuormien laskenta (kriittisten kuormitustapausten määrittely), voimasuureiden jakautuminen jäykistäville rakenneosille, jäykistävien rakenneosien mitoitus - Rakenteiden mitoitusohjelmat: Betonipalkki ¿ohjelma, WinStatik -kehäohjelma, FemDesign Plate ¿laatastojen mitoitusohjelma, FemDesign Wall ¿seinien mitoitusohjelma Betonirakenteiden tietomalli (1op): - Elementtirakenteiden, jatkuvan palkin ja pilarilaatan tietomallintaminen, rakennepiirustusten tuottaminen mallista |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Betonilaatasto ja pilari-palkki-kehä mitoitetaan käsin laskien ja tietokoneavusteisesti. Betonipalkkikehän pilarianturan mitoitus. Betonielementtirungon jäykistyslaskut. Raudoituspiirustukset laaditaan tietokoneavusteisesti kurssilla luodusta tietomallista. Esitietovaatimuksena ovat statiikan, lujuusopin, ja betonirakenteet 1 kurssien suorittaminen. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja laskuharjoitusten lisäksi 3 pakollista harjoitustyötä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Betonirakenteiden suunnittelun oppikirja, by 211 - osa 2, Suomen Betoniyhdistys ry, Pekka Nykyri. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija osaa mitoittaa ja piirtää yksinkertaisen betonilaataston raudoituksen käsin laskien - mitoittaa ja piirtää pilaripalkkikehän pilareiden raudoituksen Hyvä (3-4): - Opiskelija osaa mitoittaa ja piirtää kerrostalon välipohjan betonilaataston raudoituksen, laskut käsin laskien - mitoittaa ja piirtää pilaripalkkikehän pilareiden raudoituksen - mitoittaa pilarikengän - mitoittaa pilariulokkeen ja lovetun palkinpään raudoituksen - mitoittaa pilarianturan raudoituksen - osaa muodostaa kurssilla laskettavista rakenteista tietomallin ja tulostaa mallista raudoitus- ja asennuspiirustukset Kiitettävä (5): - Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - osaa betonielementtirakennusten jäykistyksen - suorittaa yllä olevat laskelmat tietokoneavusteisesti |
Yhteyshenkilö | Puurula Arto |
4 ERN4420 Teräsrakenteet 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Teräsrakenteet: Opiskelija syventää tietämystä tavanomaisten teräsrakenteiden käytöstä ja mitoituksesta. Opiskelija tuntee teräsristikoiden suunnitteluperiaatteet. Opiskelija tuntee liitosten ja jäykisteiden suunnitteluperiaatteet. Opiskelija hallitsee teräsrakenteiden paloteknisen mitoituksen ja palosuojauksen sekä liittorakenteiden suunnitteluperiaatteet. Opiskelija tuntee teräsrungon valmistus- ja asennustekniikan. |
Keskeiset sisällöt | - Rakenteiden jäykistäminen - Pistekuormakestävyys - Putkipalkkiristikko - Rasitusten yhteisvaikutus - Kiepahduskestävyys - Vääntönurjahdus ja avaruusnurjahdus - Valmistus - Teräsrakenteiden palosuojaus: Palomitoituksen perusteet. Palosuojamateriaalit. Mitoituslaskelmat - Teräksiset liittorakenteet: Betonitäytteinen teräsputkipilari |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Esitietovaatimuksena on teräsrakenteiden perusteiden kurssin suorittaminen. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi pakollinen harjoitustyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan myöhemmin. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - suorittaa teräspalkin palomitoituksen - suorittaa palkin pistekuormakestävyyden tarkastamisen - suorittaa teräsristikon mitoituksen Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - suorittaa puristetun rakenneosan mitoitus tasonurjahdukselle - suorittaa betonitäyteisen teräsputkipilarin mitoituksen - laskea plastisuusteorian mukaiset poikkileikkaussuureet - suorittaa hitsiliitoksen mitoituksen Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - suorittaa vääntönurjahdus- ja avaruusnurjahdustarkastelut. |
Yhteyshenkilö | Puurula Arto |
4 ERN4320 Puurakenteet 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija syventää tavanomaisten puurakenteiden mitoitusta ja syventää rakennejärjestelmien ja kannatteiden stabiliteetti- ja jäykistysmitoitusta. Opiskelija tuntee kehien, kaarien ja vetotangollisien kannattajien suunnitteluperiaatteet. Opiskelija tuntee puurakenteisen hallirakennuksen rakennusjärjestelmät ja rungon osien mitoituksen. Opiskelija tuntee paloteknisen mitoituksen periaatteet sekä liitosmenetelmät. |
Keskeiset sisällöt | Kehärakenteet - Pientalon kehärakenteet ja tuennat - Hallien rakenteet ja jäykistys - Kaarevien palkkien suunnitteluperiaatteet Kaarevien palkkien mitoitusperusteet - Mitoitusesimerkit - Liitosmenetelmät - Pientalon liitososat, liitinryhmät ja sekundäärien liitososat - Hallien palkkien, pilareiden ja sekundäärien liitososat Palotekninen mitoitus |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Kehäohjelmaa käytetään hallirakenteiden suunnittelussa määräävien kuormitustapausten ja kuormasuureiden laskennassa. Esitietovaatimuksena on rakennetekniikan perusteiden, statiikan, staattisesti määrättyjen rakenteiden, staattisesti määräämättömien rakenteiden, lujuusoppi 1 ja 2 sekä puurakenteet 1 kurssien suorittaminen. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja laskuharjoitusten lisäksi pakollinen harjoitustyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - EC5 Sovelluslaskelmat - Hallirakennus www.puuinfo.fi, - RIL 205-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodi. - Luentomonisteet. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - suorittaa liimapuisen harjapalkin mitoituksen - suorittaa liimapuisen kehäpilarin mitoituksen - suorittaa puristetun rakenneosan mitoitus tasonurjahdukselle Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - suorittaa hallirakennuksen liitosten mitoituksen - suorittaa yläpohjan jäykisteristikon mitoituksen - suorittaa kaarevan palkin mitoituksen - suorittaa palomitoituksen Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - suorittaa puisen hallirakennuksen jäykistävien rakenneosien mitoituksen. |
Yhteyshenkilö | Puurula Arto |
4 ERZ4200 Rakennustyömaan laatu ja työturvallisuus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Talonrakennuksen työmaatekniikka (2 op): Opiskelija ymmärtää asuinkerrostalon rakennustöiden kuten maanrakennus- betonirunko-, puurunko- ja vesikattotöiden työmenetelmät ja kykenee tekemään työmaan muotti- nosto-, siirto-, ja kalustosuunnittelua, osaa tehdä tarvittavan elementtien asennustöiden suunnittelun, osaa talven tuomat ongelmat päivittäisessä rakentamisessa, ymmärtää keskeisten töiden johtamisen periaatteet ja rakennustyömaan logistiikan perusteet. Rakentamisen laatu ja työturvallisuus (3 op): Opiskelija ymmärtää rakennustyömaan laatuajattelun, yrityksen laatutoiminnot, rakentamisen laadun osatekijät ja työvaiheiden laadukkaan toteuttamisen ja ymmärtää työmaan laadunvarmistuksen merkityksen laadun tuottamisen yhtenä tärkeimmistä tekijöistä. Opiskelija ymmärtää työmaan työturvallisuuden merkityksen, hallitsee työmaan työturvallisuustyön tavoitteet, ymmärtää työsuojelulainsäädännön ja sopimusten vaatimukset työmaan työturvallisuuden kulmakivinä, kykenee soveltamaan yrityksen työturvallisuustoimintaan kuuluvaa ohjeistusta työmaan päivittäisiin rutiineihin, osaa soveltaa työturvallisuusohjeistusta työmaan työvaiheiden suunnittelussa. |
Keskeiset sisällöt | Talonrakennuksen työmaatekniikka (2 op): - Kone- ja kalustosuunnittelu - Maanrakennustöiden toteutuksen suunnittelu - Muottityösuunnitelmat - Elementtien asennussuunnittelu - Nostojen ja siirtojen suunnittelu - Talvirakentaminen - Puurunko- ja vesikattotyöt - Käsityökalut ja kiinnitystekniikat Rakentamisen laatu ja työturvallisuus (3op): - Rakentamisen laatu työmaalla ja rakennusyrityksessä - Rakentamisen laatuun vaikuttavat osatekijät - työvaiheiden laadukas toteuttaminen - työmaan laadunvarmistukseen liittyvät toimenpiteet - Työturvallisuuslainsäädäntö ja sopimukset työmaan työturvallisuuden kulmakivinä - yrityksen turvallisuusajattelu ja sen vaikutus työmaan turvallisuuteen - työvaiheiden turvallinen toteuttaminen - TR-mittaus - lakisääteiset ja sopimuksiin perustuvat työsuojelutehtävät ja toimenpiteet |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan Moodle-verkko-opetusympäristössä pidettävinä luentoina ja luentoja tukevina tuntiharjoituksina. Opintojakson aikana tehdään työmaavierailu aiheeseen sopivalle työmaalle. Opintojakson aikana tehdään yksi laaja harjoitustyö, jossa opiskelijat itsenäisesti soveltavat opetuskokonaisuuteen liittyvää teoriaopetusta käytännön työmaasuunnitelmiin. Opintojaksosta pidetään kokeita, joilla todetaan opiskelijan hallitsevan aiheeseen liittyvät kokonaisuudet ja ymmärtävän niiden merkityksen työmaan toimintoina. Opintojakson suorittamisen edellytyksenä on tenttien hyväksyttävä suoritus, pakollisen harjoitustyön tekeminen, tuntiharjoitteiden palautus ja opintojaksopalautteen antaminen. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Opintojakson materiaali on pääsääntöisesti Moodle-verkko-opetusympäristössä. - Moodlen lisäksi oheisaineistoa loytyy: Jouko Kankainen, Juha-Matti Junnonen, Laatu-ajattelu ja rakennustyömaan laatutoiminnot, Rakennustieto, - Markkanen J. Rakennustyömaan turvallisuus-suunnittelu. Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola, Helsinki 2000, - RatuNet-aineistot ja opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. - Lisäksi aineistoa löytyy RT- kortistosta ja RYL-julkaisuista. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - tavanomaisten töiden työmenetelmien päävaiheet - tehdä yksinkertaista muottisuunnittelua - työmaan TR- mittauksen periaatteet - työmaan työturvallisuuden ja laatuajattelun perusteet - yrityksen laatu- ja työturvallisuustoimenpiteiden perusteet Hyvä (3-4): Opiskelija osaa edellä olevan lisäksi - soveltaa yrityksen laatuajattelua työmaan laadun tuottamiseen - tehdä kasetti- suur- ja holvimuottisuunnitelmia ja elementtien asennussuunnitelmia - suunnitella talvirakentamista - työmaan lakisääteiset ja sopimuksiin perustuvat työsuojelutehtävät ja toimenpiteet - työmaan työvaiheitten laadunhallinnan vaiheet suunnittelusta töiden laadukkaaseen ja turvallisen toteutukseen Kiitettävä (5): Opiskelija osaa edellä olevan lisäksi - soveltaa ja kehittää kokonaisuuksien laadukasta ja työturvallista toteuttamista - suunnitella työmaan työvaiheita tehokkaasti työturvallisesti ja laadukkaasti |
Yhteyshenkilö | Ylikärppä Matti |
4 ERZ4120 Rakentamistalous 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Talonrakennushankkeen tuotannonohjaus ja Rakennusyrityksen hankintatoimi ja logistiikka: Opiskelija osaa suunnitella rakennushankkeen toteutuksen ottaen huomioon taloudelliset, laadulliset ja turvallisuuteen liittyvät sekä ympäristölliset vaatimukset. Opiskelija osaa laatia Rakennushankkeen paikka-aikakaavion ja sen seurannan perusteet. Opiskelija perehtyy rakennusyritysten hankintatoimeen ja logistiikkaan. Hän tuntee hankintojen suunnittelun periaatteet, osaa suunnitella työmaalle tulevat rakennustuotetoimitukset ja niiden logistiikan. |
Keskeiset sisällöt | Talonrakennushankkeen tuotannonohjaus (3op): - RatuNet-tiedostot - Yleisaikataulun laadinta paikka-aikakaaviona - Suunnittelun ohjaus toteutus huomioiden - Tehtäväsuunnittelu Rakennusyrityksen hankintatoimi ja logitiikka (2op): - Hankinta-aikataulu - Hankintojen yhteys talouteen - Krajlikin matriisi - Hankintojen valmistelu - Tarjouspyyntö - Tilaus ja aliurakkasopimus - Taloudelliset vertailulaskelmat - Hankintasopimukset (RYHT) - Työmaalogistiikan suunnittelu ja toteutus - Talonrakennustyömaan aluesuunnittelu - Kuljetukset, varastoinnit ja siirrot |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan Moodle-verkko-opetusympäristössä pidettävinä luentoina ja luentoja tukevina tuntiharjoituksina. Opintojakson aikana tehdään työmaavierailu aiheeseen sopivalle työmaalle. Opintojakson aikana tehdään yksi laaja harjoitustyö, jossa opiskelijat itsenäisesti soveltavat opetuskokonaisuuteen liittyvää teoriaopetusta käytännön työmaasuunnitelmiin. Opintojaksosta pidetään kokeita, joilla todetaan opiskelijan hallitsevan aiheeseen liittyvät kokonaisuudet ja ymmärtävän niiden merkityksen työmaan toimintoina. Opintojakson suorittamisen edellytyksenä on tenttien hyväksyttävä suoritus, pakollisen harjoitustyön tekeminen, tuntiharjoitteiden palautus ja opintojaksopalautteen antaminen. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Luentomonisteet ja harjoitustehtävät Moodlessa - Aiheeseen liittyvät Ratu- ja RT-kortit - Ratu Aikataulukirja - Ratu Rakennushankkeen ohjaus -kirja - Digiratu - PlaNet/PlanMan projektinhallintaohjelma tai TCM Planner projektinhallintaohjelma. - Junnonen & Kankainen: Rakennusurakoitsijoiden hankintakäsikirja. - Opetuksen yhteydessä jaettavaa materiaalia, kuten piirustuksia ja muita urakka-asiakirjoja |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Tuntee tuotannonohjauksen perusteet - Tuntee paikka-aikakaavion laadinnan perusteet - Osaa laatia yksinkertaisen työmaan paikka-aikakaavion - Osaa rakennusyrityksen hankintojen päävaiheet Hyvä (3-4): - Osaa laatia havainnollisen työmaan paikka-aikakaavion - Osaa hyödyntää paikka-aikakaaviota hankintojen hallinnassa - Osaa laatia keskeisimmät hankinta-asiakirjat - Ymmärtää hankintojen kirjallisen hallinnan merkityksen rakennushankkeen taloudellisena menestystekijänä Kiitettävä (5): - Osaa aliurakan hankinnan vaiheet laatu, aikataulu, työturvallisuus ja laatu huomioiden - Osaa suunnitella työmaan rytmityksen ja tahdistuksen LVISA-työt huomioiden paikka-aikakaaviolla - Osaa aikataulusuunnittelun, viikkosuunnittelun ja hankintojen hallinnan välisen yhteyden |
Yhteyshenkilö | Haaranen Hannu |
4 ERT4600 Talonrakennuksen erikoisjakso
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee halleissa käytettävät runkojärjestelmät. Hän tietää runko-osien sekä seinäelementtien tyypilliset muodot ja koot sekä tavallisimmat liitokset. Hän tuntee ovien, ikkunoiden ja tavallisimpien kiintokalusteiden ominaisuudet, ulkoseinien ja lattioiden materiaalit sekä osaa laatia rakennusselostustekstiä. |
Keskeiset sisällöt | Talonrakennus (3op): - Betoninen pilari-palkki-laatta -runko, puuhalli, teräsrunko, - Ulkoseinät, lattiat, rakennusselostus, ikkunat, ovet, kalusteet Projekti (2op): - Toiminta yhteisessä projektissa opintojakson ERN4600 kanssa siten, että oppilaat tuottavat rakenne/tuotanto/rakennussuunnittelijan ominaisuudessa urakkalaskentavaiheen suunnitelmat |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluvat teoriatunnit ja niihin liittyvät osakokeet sekä ryhmittäin tehtävä tuotantorakennuksen suunnitteluprojekti, joka on osana myös samanaikaisessa Rakenteiden suunnittelun erikoisjaksossa. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetusmoniste, projektiohje. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - piirtää ymmärrettäviä rakenneleikkauksia hallirakennuksista, selvittää ovien ja ikkunoiden fysikaalisia omaisuuksia, luonnehtia lattia- ja ulkoseinämateriaaleja, - kertoa riittävästi muista opintojakson aiheista, ja toimia projektiryhmässään siten, että työt tulevat tehdyiksi. Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - piirtää suhteikkaita ja havainnollisia rakenneleikkauksia hallirakennuksista, selvittää monipuolisesti ovien ja ikkunoiden fysikaalisia omaisuuksia, - luonnehtia lattia- ja ulkoseinämateriaaleja, sekä kiintokalusteita, - kertoa rakennusselostuksen sisällöstä ja merkityksestä talonrakennushankkeessa ja toimia projektiryhmässään siten, että työt tulevat tehdyiksi. Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - esittää erinomaisesti jokaisen opintojakson aiheen oppitunneilla ilmi tulevan painotuksen mukaisesti ja toimia projektiryhmässään siten, että työt tulevat tehdyiksi. |
Yhteyshenkilö | Korpinen Antti |
4 ERZ4300 Kiinteistötalous
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Kiinteistönhoito ja Rakennuttaminen: Opiskelija tuntee kiinteistönhoidon, huollon- ja kunnossapidon suunnitteluun, hallinnan, kilpailutuksen ja toteutuksen perusteet. Opiskelija ymmärtää kiinteistönhoidon merkityksen osana ylläpidon kokonaisuutta. Opintojaksolla opiskelija perehtyy rakennuttajan tehtävään hahmottaen tehtäväkokonaisuuden, johon kuuluu rakennuttaminen ja rakennustyön valvonta. Lisäksi opiskelija tuntee rakennuttamistehtävät rakennusprosessin eri vaiheissa sekä hallitsee suunnittelun ohjauksen perusteet. |
Keskeiset sisällöt | Kiinteistönhoito (2op): - Kiinteistön ylläpidon keskeiset tehtävät, käsitteet ja toimintatavat - Kiinteistönhoidon ja huollon kustannusten muodostuminen - Kiinteistöhoidon ja huollon järjestämisen vastuut - Kiinteistönhoidon ja huollon sopimusten kilpailuttaminen - Huoltokirja osana kiinteistönhoitotoimintaa - Kiinteistönhoidon tehtävät hyvän sisäilman takaamiseksi Rakennuttaminen (3op): - Rakennushankkeen osapuolet ja vaiheet - Rakennuttajan keskeiset tehtävät ja vastuut eri rakennushankkeen vaiheissa - Urakkatarjousten valmistelu ja käsittely - Urakkamuodot, rakennuttamisen asiakirjat - Rakennuttajan viestintä - Projektipankit (hankkeen- ja dokumenttien hallinta) |
Suoritustavat | Kurssiin kuuluu teoriatunteja, Case esimerkkejä, tuntiharjoituksia ja harjoitustehtävä sekä mahdollinen kohdekäynti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Opetuksen yhteydessä jaettavat luentomonisteet - Kirja: Myyryläinen, Kiinteistön teknisen huollon käsikirja - Kiinteistö RYL 2009 - Kirja: Rakennuttaminen (Rakennustieto ISBN 951-682-631-8) ja RIL 262 - 2014 Taitava kuntarakennuttaja - YSE 98 ja KSE 95 - Muu tunnilla jaettava materiaali |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Tietää kiinteistönhoitotehtävän perusteet sekä osa-alueet ja tuntee Kiinteistö RYL 2009 pääasiallisen tarkoituksen - Tietää kiinteistönhoidon merkityksen osana rakennuksen käyttöä ja huoltoa sekä terveellistä ja turvallista sisäilmastoa - Tuntee rakentamisprosessin ja tietää rakennuttajan roolin eri vaiheissa - Tuntee eri urakkamuotoja ja tietää niiden käyttömahdollisuudet eri tilanteissa Hyvä (3-4): - Osaa itsenäisesti määrittää kiinteistönhoitotehtävät asuinkiinteistöön (Kerros- tai rivitalo), soveltaen Kiinteistö RYL 2009 - Tiedostaa kiinteistönhoidon vaikutuksen rakennuksen energiatehokkaaseen käyttöön sekä turvalliseen ja terveelliseen sisäilmaston hallintaan, osaa huomioida toiminnassaan myös rakennusautomatiikan vaikutusmahdollisuudet - Hallitsee pääasialliset rakennuttajan tehtävät eri rakennushankeen vaiheissa - Tuntee ja tietää eri urakkamuodot ja osaa soveltaa niiden käyttöä eri tilanteisiin Kiitettävä (5): - Osaa tehdä itsenäisesti pienimuotoisen kiinteistönhoidon palvelukuvauksen (Koulu, päiväkoti tai liiketila) - Osaa pääasialliset rakennuttajan tehtävät ja vastuut eri rakennushankeen vaiheissa - Osaa yleiset rakentamisen urakkamuodot ja tuntee niiden vastuujaon |
Yhteyshenkilö | Haataja Pasi |
4 ERZ4140 Rakentamistalous 3
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Tuotannonohjauksen jatkokurssi ja Rakentamistalouden jatkokurssi: Opiskelija osaa paikka-aikakaavion laadinnan ja käytön korjaus-/purku-/vauriokohteen tuotannon suunnittelussa ja ¿ohjauksessa. Opiskelija osaa tehdä työmaan viikkosuunnittelua ja tarvittavan työvoiman ennakointia. Opiskelija täydentää osaamistaan rakennusyritystalouden ja rakennushankkeen kustannusten muodostumisen, seuraamisen ja hallinnan osa-alueilla. Lisäksi opiskelija osaa rakennusvaiheeseen kuuluvat urakkahinnan maksatukseen sekä lisä- ja muutostöihin liittyvät taloudelliset perusteet. Opiskelija osaa vertailla toteutusratkaisuja taloudellisen kan-nattavuuden kannalta. |
Keskeiset sisällöt | Tuotannonohjauksen jatkokurssi (2op): - RatuNet-tiedostot - Korjaus-/purku-/vauriokohteen yleisaikataulun laadinta paikka-aikakaaviona - Korjausrakentamisen suunnittelun ohjaus toteutus huomioiden - Korjausrakentamisen tehtäväsuunnittelu Rakentamistalouden jatkokurssi (3op): - Työmaan tavoitearvio - Kustannustarkkailu ja jälkilaskenta - Maksuerätaulukko, yksikköhintaluettelo - Taloudellisen kannattavuuden vertailulaskelmat |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja, tuntiharjoituksia ja kotona suoritettavia oppimistehtäviä. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten suorittamiseen, palautettava oppimistehtävät sekä suoritettava tentti hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Luentomonisteet - KOR Korjausrakentamisen kustannuksia - TCM Planner/Trimble Control projektinhallintaohjelma - Talonrakennushankkeen tuotannonhallinta, Juha-Matti Junnonen - Aiheeseen liittyvät Ratu-tiedostot |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Osaa paikka-aikakaavion laadinnan perusteet - Osaa laatia yksinkertaisen korjaustyömaan paikka-aikakaavion - Ymmärtää työmaan tavoitearvion merkityksen ja osaa yleiset urakkaan kuuluvat veloitusperusteet - Tietää kustannustarkkailun ja jälkilaskennan merkityksen osana rakennustyömaan taloudellisuusohjausta Hyvä (3-4): - Osaa laatia havainnollisen korjaustyömaan paikka-aikakaavion - Osaa hyödyntää paikka-aikakaaviota ja viikko- ja tehtäväsuunnittelua korjausrakentamisen hallinnassa - Ymmärtää kustannuslaskelman ja tavoitearvion välisen yhteyden - Osaa laatia maksuerätaulukon ja tietää eri veloitusperusteiden tarkoitukset Kiitettävä (5): - Osaa suunnitella työmaan suunnittelunohjauksen, rytmityksen ja tahdistuksen LVISA-työt huomioiden paikka-aikakaaviolla - Osaa laatia työmaan tavoitearvion ja tietää rakennushankkeen taloudelliset ohjauskeinot |
Yhteyshenkilö | Haataja Pasi |
4 ERZ4400 Rakennustyömaan johtaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija täydentää aiempien opintojaksojen tietoja ja perehtyy rakennustyömaan käytännön johtamisessa tarvittaviin taitoihin. |
Keskeiset sisällöt | - Rakennusliikkeen toteutusorganisaatio ja organisaatiossa toimivien henkilöiden tehtävät - Työmaan käynnistäminen (luvat, katselmukset, ilmoitukset yms. työmaan perustamiseen liittyvät toimenpiteet) - Työntekijöiden palkkaamiskäytännöt (sopimusten laadinta, perehdyttämistoimet, palkkakirjanpito) - Työurakkasopimukset - Johtamisen psykologia - Työryhmän esimiehenä toimiminen - Palautteen hyödyntäminen esimiestoiminnassa - Työmaalla pidettävät kokoukset, tarkastukset ja katselmukset - Lisä- ja muutostyöt - Suunnittelun ohjaus - Reklamointi - Yhteistyö aliurakoitsijoiden kanssa - Viikkosuunnittelu rakennustyömaalla - Aikatauluseuranta - Työturvallisuuskysymyksiä - Työmaan päättäminen (itselleluovutus, viranomaistarkastukset, luovutus tilaajalle) |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan Moodle-verkko-opetusympäristössä pidettävinä luentoina ja luentoja tukevina tuntiharjoituksina. Opintojakson aikana tehdään työmaavierailu aiheeseen sopivalle työmaalle. Opintojakson aikana tehdään yksi laaja harjoitustyö, jossa opiskelijat itsenäisesti soveltavat opetuskokonaisuuteen liittyvää teoriaopetusta käytännön työmaasuunnitelmiin. Opintojaksosta pidetään kokeita, joilla todetaan opiskelijan hallitsevan aiheeseen liittyvät kokonaisuudet ja ymmärtävän niiden merkityksen työmaan toimintoina. Opintojakson suorittamisen edellytyksenä on tenttien hyväksyttävä suoritus, pakollisen harjoitustyön tekeminen, tun-tiharjoitteiden palautus ja opintojaksopalautteen antaminen. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Luentomonisteet ja harjoitustehtävät Moodlessa - Modig&Åhlsröm: Tätä on Lean -kirja - Eero Suominen: Rakentajan johtamistaito -kirja - Aiheeseen liittyvät Ratu- ja RT-kortit - Opetuksen yhteydessä jaettavaa materiaalia. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Tuntee rakennustyömaan johtajan tehtävät - Tuntee työmaalla laadittavat työmaasuunnitelmat - Osaa laatia työsopimuksen - Osaa rakennushankkeen päävaiheet Hyvä (3-4): - Osaa työmaan käynnistämiseen ja päättämiseen liittyvät tehtävät - Osaa rakennustyömaan laadun-, aikataulun-, kustannusten- ja työturvallisuuden hallinnan - Osaa laatia työurakka- ja aliurakkasopimuksen - Ymmärtää johtamisen psykologian perusteet ja johtajana kehittymisen keinot Kiitettävä (5): - Osaa kaksivaiheisen reklamoinnin käytön suunnitelmien, aliurakoiden ja toimitusten hallinnassa. - Osaa aliurakoiden ja työurakoiden laadun-, aikataulun-, kustannusten- ja työturvallisuuden hallinnan sopimuksilla. |
Yhteyshenkilö | Haaranen Hannu |
4 ERJ4200 Tiensuunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija hallitsee tien ja kadun pääsuunnittelun ja siihen vaikuttavat tekijät sekä maastoon sovittamisen periaatteet. Hän osaa mitoittaa poikkileikkauksen liikenneteknisen mitoituksen ja toiminnallisen luokan perusteella. Opiskelija hallitsee suuntauksen suunnittelun ja tasauksen suunnittelun perusteet. Hän tuntee erilaiset tasoliittymät. Opiskelija osaa mitoittaa tien rakenteen. Hän hallitsee kuivatuksen suunnittelun perusteet ja sen vaikutukset rakenteeseen. Opiskelija tunnistaa liikenteen ohjauksen, tien varusteet ja laitteet. Opiskelija osaa soveltaa suunnittelun eri osa-alueita myös rakenteen parantamishankkeisiin. Opiskelija hallitsee järjestelmällisen tiedonhaun perusteet ja tuntee oman alansa keskeiset tietolähteet. |
Keskeiset sisällöt | Tiensuunnittelu (4,5op): - Väylien hallinnolliset ja toiminnalliset luokitukset - Maankäyttö - Geometriat ja poikkileikkaukset - Väylän sovittaminen ympäristöön - Liittymät - Katutilan ja tiealueen mitoitus - Rakennekerrokset - Rakenteen parantaminen - Kuivatus - Liikenteen ohjaus, varusteet ja laitteet - Infrarakentamisen alaan liittyvät tietokannat ja tiedonhaku Englanti (0,5op): - Ammattialan terminologia |
Suoritustavat | Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen, tunti- ja maastoharjoituksiin osallistuminen sekä etätehtävät, kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Kurssimonisteet - Olli-Pekka Hartikainen, Hannu Kuronen: Tien- ja kadunsuunnittelu. TKK. Espoo 1999. - Olli-Pekka Hartikainen: Tietekniikan perusteet 2003 - Tiensuunnittelu: RIL 165-2-2006: 5. Rakenteiden suunnittelu - Tien sovittaminen maisemaan. Tielaitoksen selvityksiä 11 / 1995. Helsinki 1995 - Kuivatus. Teiden suunnittelu IV. Helsinki 1993. TIEL 2140006. Tien kuivatustarvikkeet. - Tienrakenteen suunnittelu: Tiehallinto HKI 2004 (verkkojulkaisu) - Liikennevirasto: Tiensuunnittelun laatujärjestelmä: Tiesuunnitelma: toimintaohjeet 20/2010 (verkkojulkaisu) - Suomen kuntatekniikan yhdistys: Katu 2002, Katusuunnittelun ja -rakentamisen ohjeet Gummerus Kirjapaino Oy 2003, ISBN 952-9710-06-2 |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija ymmärtää opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen. - Opiskelija osaa tien- ja alueiden käytön suunnittelujärjestelmän rakenteen ja hallinnollisen käsittelyn. - Opiskelija ymmärtää tiensuunnittelun ja kaavoituksen välisen vuorovaikutuksen. - Opiskelija osaa tien geometrioiden suunnittelun periaatteet ja osaa mitoittaa rakenteen ja poikkileikkauksen. Englanti: Kirjalliset tuotokset ja suulliset tilanteet arvioidaan asteikolla 0-5. Hyvä (3-4): - Tyydyttävän osaamisen lisäksi opiskelijalta vaadittava osaaminen: Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet, ymmärtää niiden merkityksen ja tietää niiden sovelluskohteet. - Opiskelija osaa arvioida suunnittelun vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja maankäyttöön. - Englanti: Kirjalliset tuotokset ja suulliset tilanteet arvioidaan asteikolla 0-5. Kiitettävä (5): - Hyvän osaamisen lisäksi opiskelijalta vaadittava osaaminen: Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan. - Opiskelija osaa sovittaa liikenneväylän maisemaan huomioimalla alueen maankäyttö. - Opiskelija osaa itsenäisesti mitoittaa tierakenteen kohteissa, joissa on vaikeat pohjaolosuhteet ja suuri kuormitus. - Englanti: Kirjalliset tuotokset ja suulliset tilanteet arvioidaan asteikolla 0-5. |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ERT4540 Rakennusalan projekti 2 (infra)
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Tie-infra (3,5op) Opiskelija syventää tiensuunnittelun osaamistaan ja perehtyy maastoaineistojen käsittelyyn. Opiskelijalle muodostuu käsitys suunnitteluprojektiin liittyvästä viestinnästä ja tiedottamisesta. Kaavoitus (1op) Opiskelija tutustuu yleiskaavoituksen tasolla maankäytön suunnitteluun ja tekee mitoitusnormien perusteella päätelmiä alueiden asukas- ja liikennemääristä. Opiskelija ymmärtää, miten ympäristön olosuhteet vaikuttavat suunnitteluun. Viestintä (0,5op) Ryhmätyö-, neuvottelu- ja kokoustaidot, muistio, pöytäkirja |
Keskeiset sisällöt | Tie-infra (3,5op) - tiedonhankinta - tien suunnittelu - määrä- ja kustannuslaskenta Kaavoitus (1op) - ympäristö suunnittelun lähtökohtana - yleiskaava, harjoitustyö - mitoistusnormit, aluetehokkuus, asukasmäärä, liikennemäärä Viestintä (0,5op) - Oppilaat tekevät työt annettujen ohjeiden mukaisesti ryhmissä tunneilla, opettajan ohjauksessa sekä muulla ajalla itsenäisesti. |
Suoritustavat | Opintojakso suoritetaan projektiopetuksena 3-4 henkilön ryhmissä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppimateriaali ilmoitetaan kurssin alussa. - Suunnitteluohjelmiston tutoriaalit - Tiensuunnittelu-kurssin oppimateriaali - Asuinaluesuunnittelu, Rakennustieto (erikseen ilmoitettavat luvut) - Kuopion kaavoituskatsaus - Kuopion kaavoituksen internetsivut, yleiskaavat |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Osaa hankkia ja valmistella suunnittelun lähtöaineistot kuten kartta- ilmakuva- ja maastomalliaineistot sekä liikennemäärät ja tilastotiedot. - Suoriutuu ohjatusti tietomallipohjaisesta väyläsuunnittelusta ja osaa sovittaa väylän maisemaan ja ympäristöön. - Osaa väyläsuunnittelussa tarvittavat mitoitustehtävät ja laatia kustannusarvion ja suunnitelmapiirustukset suunnittelukohteesta. - Ymmärtää, miten ympäristön moninaiset olosuhteet vaikuttavat suunnitteluun ja suunnittelussa tehtäviin valintoihin. - Tuntee yleiskaavatasolla käytettävät mitoitusnormit. - Osaa lukea yleiskaavakarttaa ja tehdä sen perusteella päätelmiä alueelle tulevan rakentamisen luonteesta. -Viestintä: Osaa toimia tyydyttävästi erilaisissa työelämän ryhmätyötilanteissa sekä osallistujana että vetäjänä ja tietää perusasiat, miten laaditaan muistio, agenda ja pöytäkirja. Osaa arvioida itseään neuvottelijana. Hyvä (3-4): - Edellisen lisäksi osaa huomioida pohjaolosuhteiden ja ympäristön vaikutuksen suunnitteluratkaisuihin. - Kykenee itsenäisesti tuottamaan projektissa oikeellisen suunnittelumallin. - On valmius mitoittaa annetun alueen asukas- ja liikennemäärät. - Viestintä: Osaa toimia itsenäisesti erilaisissa työelämän ryhmätyötilanteissa sekä osallistujana että vetäjänä ja hän osaa laatia muistion, agendan ja pöytäkirjan. Osaa arvioida itseään neuvottelijana sekä kehittää taitojaan. Kiitettävä (5) - Edellisen lisäksi osaa tuottaa suunnittelukohteesta virtuaalimallin sisältäen liikenteenohjauksen, viitoituksen ja varusteet. - On valmiudet itsenäisesti laatia tehdyn suunnitelman pohjalta yleiskaavakartta merkintöjen selityksineen. -Viestintä: Osaa sekä suunnitella että toimia itsenäisesti erilaisissa työelämän ryhmätyötilanteissa sekä osallistujana että vetäjänä, soveltaa oppimaansa ja hän osaa laatia muistion, agendan ja pöytäkirjan. Osaa arvioida itseään neuvottelijana sekä kehittää taitojaan. |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ERG4400 Geotekniset laskelmat
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee maan lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet sekä pohjaveden ja ajan vaikutuksen niihin. Asiantuntijuutta kartutetaan maapohjan ja ylärakenteen vuorovaikutuksen ymmärtämisellä. Opintokokonaisuuteen kuuluvat tavanomaisten maanvaraisten ja maanvastaisten rakenteiden suunnittelussa tarvittavat kantokestävyys-, vakavuus-, painuma- ja maanpainelaskelmat sekä penkereiden ja luiskien vakavuustarkastelut. Osaamiskokonaisuuteen kuuluu myös paalutuksen käsitteiden sisäistäminen työelämälähtöisen ammatillisen kasvun edistämiseksi. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tehdä tärkeimpiä paalujen lyöntiin ja geoteknisen puristuskestävyyden mitoitukseen liittyviä laskutehtäviä. |
Keskeiset sisällöt | - Maapohjan kantokestävyys - Painumat - Vakavuus - Maanpaine - Lyöntijännitykset - Puristuskestävyys, staattiset ja dynaamiset kantavuuskaavat - Tukipaalut - Kitkapaalut - Paalun nurjahdus - Negatiivinen vaippahankaus |
Suoritustavat | Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen ja laskuharjoituksiin osallistuminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Jääskeläinen R. Geotekniikan perusteet. Tammertekniikka /Amk-kustannus Oy. Jyväskylä 2011. - Jääskeläinen R. Pohjarakennuksen perusteet. Tammertekniikka /Amk-Kustannus Oy. Tampere 2009. - RIL 207-2009 Geotekninen suunnittelu. Eurokoodin EN 1997-1 suunnitteluohje. - Paalutusohje PO-2011. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Helsinki 2011. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - perusasiat opintojakson keskeisistä sisällöistä ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - laskea maanvaraisen perustuksen kantokestävyyden ja painuman - laskea maaluiskien stabiliteetin sekä rakenteisiin kohdistuva maanpaineen - laskea lyöntipaaluihin kohdistuvat lyöntijännitykset - laskea tuki- ja kitkapaalun puristuskestävyyden - mitoittaa paalun nurjahdukselle ja laskea negatiivisen vaippahankauksen - tehdä tyydyttävästi opintojakson oppimistehtävät Hyvä (3-4): Opiskelija hallitsee - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - maanvaraisen perustuksen kantokestävyys- ja painumalaskut - maaluiskien liukupinta-analyysin sekä maanpainelaskut - laskennallisesti lyöntipaalujen lyöntijännitykset - tuki- ja kitkapaalun puristuskestävyyden laskennan - paalun mitoituksen nurjahdukselle ja negatiivisen vaippahankauksen laskemisen - opintojakson oppimistehtävät Kiitettävä (5): Opiskelija hallitsee ja ymmärtää syvällisesti - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - maanvaraisen perustuksen kantokestävyys- ja painumalaskut ja niiden teorian - maaluiskien liukupinta-analyysin ja maanpainelaskut sekä niiden teorian - laskennallisesti lyöntipaalujen lyöntijännitykset sekä iskuaaltoteorian - tuki- ja kitkapaalun puristuskestävyyden laskennan ja teoreettiset perusteet - paalun mitoituksen nurjahdukselle ja negatiivisen vaippahankauksen laskemisen sekä teorian - opintojakson oppimistehtävät |
Yhteyshenkilö | Lehtiniemi Raimo |
4 ERJ4220 Liikennetekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sekä kaupunki- että maantieliikenteen luonteen ja perusteet. Opiskelija ymmärtää liikenteen keskeiset suunnitteluperusteet ja tiedostaa erilaisten liikennejärjestelmien merkityksen tämän päivän yhteiskunnan toimivuudessa. Hän tietää liikennetutkimuksen tärkeimmät menetelmät ja päämäärät sekä milloin tutkimusta tarvitaan. Hänellä on käsitys maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisesta ja mm. pysäköintitapojen ja joukkoliikenteen merkityksestä yhteiskunnan palvelujen takaajina. Opiskelija tuntee liikennelainsäädännön perusteet. |
Keskeiset sisällöt | - Liikennetekniikan sisältö - Liikenne ja nykymaailma - Liikennevirta ja liikenteen välityskyky - Liikennetutkimukset, -mallit ja ennusteet - Liikennejärjestelmän suunnittelu - Liikennetalous ja -laskelmat - Liikenteen hallinta ja telematiikka sekä älyliikenne - Liikenne ja maankäytönsuunnittelu - Liikenteenohjaus, pysäköinti sekä jakelu- ja huoltoliikenne - Liikenteeseen liittyvä lainsäädäntö - Liikenneturvallisuus - Liikenteen ympäristövaikutukset |
Suoritustavat | Luennot ja harjoitustyö sekä tutustumikäynnit mm. kaupungin liikennesuunnitteluosastoille |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Opetusmonisteet - Liikenne ja väylät I ja II RIL 165-1&2 2006. (erikseen ilmoitettavat luvut). - Suomen Paikallisliiton julkaisuja sekä lisäksi eri kaupunkien liikennesuunnitelmia |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen. - Hän osaa selvittää kaupungin/taajaman liikennejärjestelmän toimintaa ja sen merkitystä mm. maankäytön toimivuuden suhteen. Hyvä (3-4): - Opiskelija ymmärtää eri liikennemuotojen merkityksen maankäytön ja yhteiskunnan toimivuuden takaajina. - Opiskelija osaa tarkastella liikennesuunnitelmia ja tehdä niiden pohjalta arvioita yhdyskunnan toimivuudesta ja osaa löytää jonkinasteisia vaihtoehtoisia liikenneverkon vaihtoehtoja. - Opiskelija ymmärtää liikennesuunnittelun merkityksen maankäytönsuunnittelun onnistumisessa. - Edellisten lisäksi opiskelijalla on valmius vertailla eri liikennemuotojen vaikutusta keskenään toisistaan poikkeavien kaupunkien kesken ja tehdä yksinkertaisia parannusehdotuksia esim. joukko- tai kevyenliikenteen edistämiseksi. - Harjoitustöissä ja mahdollisesti projektissa sovelletaan opittuja taitoja. Kiitettävä (5): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan opintojakson aihepiirien soveltavia harjoitustöissä. |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ERG4500 Maarakennustekniikka ja mittaukset
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee Suomessa käytössä olevat ruoppausmenetelmät ja -kaluston sekä hallitsee putkijohtojen perustamismenetelmät ja rakennustekniikat. Opiskelija perehtyy pohjanvahvistusmenetelmiin sekä tuntee niissä tarvittavat materiaalit ja kaluston. Lisäksi opiskelija syventää asiantuntijuuttaan routasuojauksen ja routalaskelmien osalta. Opiskelija tuntee infra-rakentamisen keskeiset mittausmenetelmät, kaluston ominaisuudet ja mittauslaskennat. Opiskelija hallitsee numeerisen paikalleen mittauksen, pinta-alojen ja tilavuuksien laskennan.Hänellä on käsitys erityskohteiden mittauksista sekä painuma ja siirtymämittauksista. Kurssilla paneudutaan myös tämän päivän yleisimpiin infrarakentamisen mittauksiin. Tutustutaan suunnitelmien viemiseen maastoon koneohjauksen avulla. |
Keskeiset sisällöt | Maarakennus (3op) - Pohjanvahvistus - Ruoppaus - Pilaantuneiden maiden käsittely - Putkijohtojen perustaminen - Routasuojaus Mittaustekniikka (2op) - Määrämittausohjeet - Runkomittaukset - Tielinjalaskennat - Maastomallimittaukset - Pinta-ala ja tilavuuden mittaukset - Painuma- ja siirtymämittaukset - Kiinteistön muodostus. |
Suoritustavat | Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen ja laskuharjoituksiin osallistuminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Hartikainen O-P. Maarakennustekniikka (435) Otatieto Oy. Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd. Helsinki 2005. - Jääskeläinen R. Maarakennuksen ja louhinnan perusteet. Tammertekniikka/Amk-Kustannus Oy. Tampere 2010. - RIL 261-2013 Routasuojaus ¿ rakennukset ja infrarakenteet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry RIL 2013. - Pasi Rantanen: Maanmittauslaskennan perusteet. - Tikka: Käytännön geodesia, mittausmenetelmät ja mittauskojeet, mittausten suoritus. - Jääskeläinen - Syrjänen: Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen . - Tiehallinto: Johdatus tienrakentamisen automaatioon. - Tiehallinto: Tienrakentamisen mittaussuunnitelman laatimisohje. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Maarakennustekniikka: Opiskelija tuntee - perusasiat opintojakson keskeisistä sisällöistä ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - pohjanvahvistus- ja routasuojausmenetelmät - putkijohtojen perustamismenetelmät - ruoppausmenetelmät - pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmät - ja osaa tehdä opintojaksoon sisältyviä routa- ja routasuojauslaskelmia - sekä osaa tehdä tyydyttävällä tavalla opintojakson oppimistehtävät Mittaukset: Opiskelija - tuntee keskeiset rakentamisessa käytettävät mittauskalustot ja osaa ohjatusti käyttää niitä - tuntee maastomallien merkityksen ja käytön periaatteet rakentamisessa - tuntee keskeisten rakentamisessa käytettävien tietokantojen käytön periaatteet Hyvä (3-4): Maarakennustekniikka: Opiskelija hallitsee - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - pohjanvahvistus- ja routasuojausmenetelmät - putkijohtojen perustamismenetelmät - ruoppausmenetelmät - pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmät - opintojaksoon sisältyviä routa- ja routasuojauslaskelmat - opintojakson oppimistehtävät Mittaukset: Opiskelija - kykenee hyödyntämään erilaisia tietokantasisältöjä mittauksissa - kykenee itsenäisesti suoriutumaan mittaustehtävistä - hallitsee tiedonsiirron tietomallien ja mittalaitteiden välillä - osaa itsenäisesti tuottaa lähtötietomalleja maastomittauksista Kiitettävä (5): Maarakennustekniikka: Opiskelija hallitsee ja ymmärtää syvällisesti edelliset asiat Mittaukset: Opiskelija - kykenee itsenäisesti tekemään mittaussuunnitelmia - osaa hyödyntää maastotietomalleja määrälaskentatehtävissä - osaa itsenäisesti laskea monikulmiojonon |
Yhteyshenkilö | Lehtiniemi Raimo |
4 ERJ4240 Katutekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Katu (3,5op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee katujen systeemirakenteen ja luokitusperusteet. Opiskelija osaa katujen suunnittelun mitoitusperusteineen myös kevyen liikenteen osalta. Hän osaa suunnitella myös katujen kuivatuksen, liikenteenohjauksen ja katuihin liittyviä rakenteita. Hän tuntee myös katujen erikoisosat sekä katujen varusteet ja laitteet sekä erityiskadut. Hän on perehtynyt myös katujen rakentamiseen. Hänellä on käsitys pysäköintitavoista ja joukkoliikenteen lähtökohdista. Opiskelija tuntee katulainsäädännön perusteet. Kaavoitus (1op) Opiskelija oppii tuntemaan maankäytön suunnitteluun ja asemakaavoitukseen liittyvän keskeisen käsitteistön sekä asemakaavoittamiseen liittyvän viranomaiskäytännön. Englanti (0,5op) Sisältö sovitaan ammattiaineen opettajan kanssa, abstrakti, presentaatio projektin tuotoksesta suuremmalle yleisölle. |
Keskeiset sisällöt | Katu (3,5op) - Katuverkon rakenne ja jäsentely - Vaaka- ja pystygeometria - Päällys- ja alusrakenne sekä kuivatus - Pysäköinti - Liikenteenohjaus - Kevyen liikenteen järjestelyt, varusteet, laitteet ja erikoisosat sekä liikenteenohjaus - Kadun suunnittelun tekniset tekijät ja erikoisosat - Katulainsäädäntö - Määrälaskenta, kustannusarvio - Tulosteiden tuottaminen Kaavoitus (1op) - Maankäyttösuunnitelman ja asemakaavan yhteys - Kaavoituskäytäntö ja -valmisteluprosessi mitoitusnormit Englanti (0,5op) |
Suoritustavat | Katu: Harjoitustyönä tietomallipohjaisella ohjelmistolla katusuunnitelmien laatiminen Kaavoitus: Harjoitustyönä laaditaan sovitulle alueelle maankäyttösuunnitelma ja siihen liittyvä asemakaavakarttaluonnos kaavamerkintöineen ja merkintöjen selityksineen |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Suomen kuntatekniikan yhdistys: Katu 2002, Katusuunnittelun ja ¿ rakentamisen ohjeet Gummerus Kirjapaino Oy 2003, ISBN 952-9710-06-2 - Luentomonisteet - Asuinaluesuunnittelu, Rakennustieto (erikseen ilmoitettavat luvut) - Kuopion kaavoituskatsaus - Kuopion kaavoituksen internetsivut |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Katu: Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen ja osaa ohjatusti valmistella lähtötietomallit ja suunnitella kadun geometriat, poikkileikkauksen, liittymät, rakennekerrokset, kuivatuksen ja varusteet sekä tuottaa tietomallista piirustuksia. Kaavoitus: Opiskelija ymmärtää, miten maankäytön suunnittelu ja kaavoitus vaikuttavat elinympäristömme laatuun. Opiskelija tuntee asuinalueiden eri rakennevaihtoehtoja. Opiskelija osaa lukea asemakaavakarttaa ja tehdä sen perusteella rakentamista koskevia päätelmiä. Hyvä (3-4): Katu: Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet, ymmärtää niiden merkityksen ja tietää niiden sovelluskohteet sekä tyydyttävän osaamisen lisäksi opiskelija osaa laatia itsenäisesti asuntokadun katusuunnitelmat. Kaavoitus: Edellisten lisäksi opiskelijalla on valmius tehdä yksinkertaisia maankäyttösuunnitelmia annetulle alueelle. (Projektissa sovelletaan teoriatunneilla opittua.) Kiitettävä (5): Katu: Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan sekä osaa laskea opintojakson aihepiirien soveltavia laskutehtäviä ja osaa tietomallipohjaisesti suunnitella poikkileikkaukseltaan monimutkaisempia katuja. Kaavoitus: Edellisten lisäksi opiskelijalla on hyvät valmiudet itsenäisesti laatia annetun maankäyttösuunnitelman pohjalta asemakaavakartta merkintöjen selityksineen. (Projektissa sovelletaan teoriatunneilla opittua.) |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ERJ4300 Infrarakentamisen työmaatekniikka ja tuotantotalous
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Infratakentamisen työmaatekniikka -opintojakson suoritettuaan tavoitteena on, että opiskelija tuntee infrarakentamisen työmaan käytännöt sekä rakentamisen luonteen ja perusteet. Hän pystyy suunnittelemaan tavanomaisten töiden työmenetelmät, työvälineet ja työn kulun siten, että työt voidaan toteuttaa turvallisesti ja laadukkaasti. Opiskelija oppii laatimaan työsuunnitelmia erilaisista infrahankkeista ja pystyy tarkastamaan ratkaisuja teknisistä, laadullisista ja taloudellisista näkökulmista. Osaamistavoitteisiin tuotantotalouden osalta kuuluu, että opiskelija saa perustiedot infrarakentamiseen liittyvistä taloudellisista sidonnaisuuksista ja niiden keskinäisestä merkityksestä rakentamisessa. Tarkoitus on, että opiskelija osaa laatia infrarakentamiseen liittyvän rakennushankeen resurssipohjaisen kustannusarvion ja aikataulun. Hän ymmärtää kokonais- ja yksikköhintaurakkatarjouksen erot. Opiskelija käsittää tienrakennushankkeen massansiirto- ja työkohdesuunnitelmien merkityksen rakennushankkeen kustannuksiin. Opiskelija tuntee aikataulutekniikat ja työn taloudellisen ja ajallisen etenemisen seurantamenetelmät. |
Keskeiset sisällöt | Infrarakentamisen työmaatekniikka (2op): - Maanrakennustyömaan työmenetelmät ja työvälineet - Työturvallisuus - Työmenetelmät - Menetelmäsuunnittelu - Aluesuunnittelu - Kone- ja kalustosuunnittelu sekä nostojen ja siirtojen suunnittelu - Työnsuunnittelu Infrarakentamisen tuotantotalous (3op): - Infrarakentamisen kustannushallinnan käsitteet - Rakennushankkeen kustannusarvio - Rakennushankkeen aikataulut - Rakennushankkeeen tarjouslaskenta - Hankinta-, kalusto- ja työvoimasuunnitelmat - Työmaasuunnitelmat |
Suoritustavat | Luennot ja harjoitustyö sekä tutustumiskäynnit mm. kaupungin tekniseen ja mahdollisesti tie- ja liikennevirastoon. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Luentomonisteet, - Ratu -kortisto, - Infa Ryl, Rakennusosa ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, - mahdollisesti harjoitustöissä käytettävä aikatauluohjelma (esim. PlaNet) |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen. - Hän osaa selvittää infrarakentamisen työmaatekniikan ja rakentamistalouden perusteet ja niiden merkityksen yksittäisen työmaan läpiviemiseksi. Hyvä (3-4): - Opiskelija ymmärtää eri työmaajärjestelyjen ja maanrakennusmenetelmien merkityksen työteon onnistumiseksi. Hän käsittää rakentamisen työvaiheet ja niiden merkityksen työmaan tuotantoon. - Opiskelija osaa tarkastella erilaisia tapoja suunnitella työmaan toimintaa ja aikatauluja toivotun lopputuloksen aikaansaamiseksi. - Hän osaa laatia pienehköjen tienrakennustyömaitten työmaan aluesuunnitelman ja ymmärtää toimenpiteitten ja aikataulutuksen yhteyden sekä vaikutuksen työnaikaisten kustannusten syntymiseen. - Edellisten lisäksi opiskelijalla on valmius vertailla erilaisten aikataulujen sopivuutta rakennushankkeen eri vaiheisiin. Harjoitustöissä sovelletaan teoriatunneilla opittua. Kiitettävä (5): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan opintojakson aihepiirien soveltavissa harjoitustöissä. |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ERJ4320 Tien rakentaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee tien rakentamisen keskeiset työvaiheet, niihin liittyvät työmenetelmät, tekniset vaatimukset ja työsuojelunäkökohdat sekä materiaalit ja niiden ominaisuudet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee päällysrakenteen sitomattomien kerrosten materiaalit ja valmistusmenetelmät. Hän tuntee asfalttipohjaiset päällysteet ja niiden raaka-aineet ja tietää päällysteiden valmistusmenetelmät, laatuvaatimukset, tutkimusmenetelmät ja laadunvalvontakokeet sekä hallitsee muut päällystetyypit ja niiden käytön. Opiskelija omaksuu tienrakenteen elinkaariajattelun. |
Keskeiset sisällöt | - Tiesuunnitelman laatiminen (suunnitelmatasot ja -prosessit ) - Raivaus-, leikkaus-, pengerrys- ja tiivistystyöt - Pohjanvahvistus ja kuivatus - Sitomattomat kerrokset - Kiviainesten ominaisuudet ja jalostus - Asfalttipohjaisten päällysteiden raaka-aineet - Päällystetyypit, stabiloinnit - Jyrsinnät ja pintaukset - Päällysteiden suhteitus - Valmistus, kokeet, vaatimukset, menetelmät - Katupäällysteet: Betonipäällysteet, kiveykset ja laatoitukset |
Suoritustavat | Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen ja tuntiharjoituksiin osallistuminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti, osallistuminen harjoituksiin sekä laboratoriotöihin. Tunneilla perehdytään oikeisiin tie- ja katusuunnitelmiin, joista saadaan piirustusten lukukokemusta. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Tiehallinto: Tiesuunnitelma:toimintaohjeet. - InfraRYL 2010 sekä päivitykset. - Asfalttinormit 2011 Pank ry. - Asfalttipäällysteiden valintaohje 2000. - Suomen kuntaliitto (2000). Kadut, pihat ja erityisliikennealueet. Suomen Kuntaliitto. Helsinki (1999) - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija ymmärtää opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen. - Hän osaa selvittää tiesuunnitelman laatimisprosessin ja käsittää sekä maaperän että liikenteen vaikutuksen tienrakennekerrosten laatuun ja paksuuteen. Hyvä (3-4): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet, ymmärtää niiden merkityksen ja tietää niiden sovelluskohteet sekä tyydyttävän osaamisen lisäksi opiskelija osaa laatia tien poikkileikkauksen ja rakennekerrospaksuudet eri luokkaisille teille. - Edellisten lisäksi opiskelijalla on valmius valita erilaisia päällysteitä kaduille ja teille riippuen niiden käyttötarkoituksesta. Harjoitustöissä ja mahdollisesti projektissa sovelletaan opittuja taitoja. Kiitettävä (5): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan opintojakson aihepiirien soveltavia harjoitustöissä. |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 EYQ4100 Vesihuollon perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Vesihuollossa ja vesirakentamisessa tarvittavat perustiedot hydrologiasta ja hydrauliikasta. Veden hydrologinen kierto ja ihmisen toiminnan vaikutus siihen. Sadannan, haihdunnan ja valunnan huomioon ottaminen vesiteknisissä suunnittelutöissä. Veden virtausominaisuudet, virtausmuodot. Energiayhtälön käyttö vesitekniikassa. Putkivirtausten ja avouomavirtausten laskumenetelmät. Vesihuoltotekniikan merkitys yhteiskunnassa ja vesihuoltotekniikka käsitteenä. Vesijohto-, viemäri- ja hulevesiverkostojen suunnittelun perusteet ja mitoitusmenetelmät. Verkostosuunnittelu osana kunnallisteknistä suunnittelua. Perustiedot vedenkäsittelyn ja jäteveden puhdistamisen prosesseista. Vedenkäsittelylaitokseen ja jäteveden puhdistamoon tutustuminen. |
Keskeiset sisällöt | - Johdanto hydrologiaan, hydrauliikkaan ja vesihuoltotekniikkaan - Veden kiertokulku ja vesitase - Valuma-alue - Sadanta, haihdunta ja valunta - Nesteen virtaustekniset ominaisuudet - Paineellinen putkivirtaus - Avouomavirtaus - Jatkuvuus- ja energiayhtälöt sekä kitkahäviö virtauksessa - Talousvesi Suomessa ja vedenkulutusennusteen laatiminen - Vesijohtoverkosto ja vesijohtoverkoston mitoitus - Jätevesien viemäröinti ja viemärin mitoitus - Hulevedet ja hulevesiviemäröinnin mitoitus - Vesihuoltolinjan rakennussuunnitelman asiakirjat - Talousveden käsittelyn ja jäteveden puhdistamisen perusteet - Jäteveden puhdistamisen perusteet |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja ja laskuharjoituksia. Osa laskuharjoitustehtävistä tehdään itsenäisesti. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on tehtävä laskuharjoituksia suorittamiseen ja suoritettava tentti hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Opetuksen yhteydessä jaettava ja kerrottava materiaali. - RIL 237-2-2010 Vesihuoltoverkostojen suunnittelu. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Tuntee ja osaa ohjattuna ratkaista tyydyttävästi keskeisiä hydrologian, hydrauliikan ja vesihuoltotekniikan perustehtäviä, kuten - Veden kiertokulku, varastot ja varastojen väliset yhteydet - Vesitaseajattelu - Valuma-alueen määrittäminen - Sadanta käsitteenä, sadannan määritysmenetelmät - Haihdunta käsitteenä, haihdunnan määritysmenetelmät - Valunta käsitteenä, valunnan määrittämismenetelmät - Virtaama käsitteenä, virtaaman määärittämisen menetelmät - Tuntee nesteen virtaustekniset ominaisuudet - Tuntee paineellisen putkivirtauksen ratkaisuun liittyvät kaavat - Tuntee avoumavirtauksen laskentaan liittyvät laskentatavat - Tietää vesihuollon osa-alueet - Tietää vesijohtoverkoston toimintaperiaatteen - Tietää viemäriverkoston toimintaperiaatteen - Ymmärtää, mitä vesihuollon mitoitusvesimäärillä tarkoitetaan - Tuntee talousveden käsittelyn ja jäteveden puhdistamisen tavoitteet Hyvä (3-4): - Samat kuin edellä, mutta osaamisen taso hyvä. - Lisäksi ymmärtää, mitä vesijohtoverkoston painetasolla tarkoitetaan - kykenee laskemaan valuma-alueelta tulevan keskivalunnan ja uoman keskivirtaaman - kykenee laskemaan sateen aiheuttaman ylivaluman ja ylivirtaaman pienelle valuma-alueelle - kykenee laskemaan lumen sulamisen aiheuttaman ylivaluman ja ylivirtaaman - osaa laskea vesihuollon mitoitusvesimääriä - osaa laskea kitkallista paineellista putkivirtausta - osaa laskea kitkallista avouomavirtausta - osaa soveltaa jatkuvuusyhtälöä ja energiayhtälöä paineelliseen putkivirtaukseen ja avouomavirtaukseen Kiitettävä (5): - Samat kuin edellä, mutta osaamisen taso kiitettävä - Edellisten lisäksi osaa itsenäisesti ratkaista kurssin aihealueeseen liittyviä tehtäviä tilanteissa, jotka muistuttavat kurssilla käsiteltyjä tilanteita. |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 ERG4600 Kalliorakennustekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee louhintaräjäytysten panoslaskennan kattaen penger-, kanaali-, syvennys-, tarkkuus- ja asutuskeskuslouhinnat sekä vedenalaisen louhinnan. Opiskelija tuntee räjäytystöiden ympäristövaikutukset sekä kehittää asiantuntijuuttaan katselmusten suorittamisessa sekä louhintatärinän arvioinnissa ja mittaamisessa. Työelämävalmiuksia kartutetaan kallion lujituslaskelmilla sekä perehtymällä kiviaineksen murskaukseen. |
Keskeiset sisällöt | - Penger-, kanaali-, syvennys-, tarkkuus- ja asutuskeskuslouhinta - Vedenalainen louhinta - Louhintatärinä - Kallion lujitus - Kiviaineksen murskaus |
Suoritustavat | Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen ja laskuharjoituksiin osallistuminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Vuolio R. ja Halonen T. Räjäytystyöt. Suomen Rakennusmedia Oy. Helsinki 2010. - RIL 253-2010 Rakentamisen aiheuttamat tärinät. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry. Helsinki 2010. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija tuntee - perusasiat opintojakson keskeisistä sisällöistä ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - penger-, kanaali-, syvennys-, tarkkuus- ja asutuskeskuslouhintamenetelmät - vedenalaisen louhinnan menetelmät - kallion lujitusmenetelmät - kiviaineksen murskausmenetelmät - ja osaa tehdä opintojaksoon sisältyviä panostus- ja lujituslaskelmia - sekä osaa tehdä tyydyttävästi opintojakson oppimistehtävät Hyvä (3-4): Opiskelija hallitsee - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - penger-, kanaali-, syvennys-, tarkkuus- ja asutuskeskuslouhintamenetelmät - vedenalaisen louhinnan menetelmät - kallion lujitusmenetelmät - kiviaineksen murskausmenetelmät - opintojaksoon sisältyvät panostus- ja lujituslaskelmat - opintojakson oppimistehtävät Kiitettävä (5): Opiskelija hallitsee ja ymmärtää syvällisesti - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen rakentamisen kannalta - penger-, kanaali-, syvennys-, tarkkuus- ja asutuskeskuslouhintamenetelmät - vedenalaisen louhinnan menetelmät - kallion lujitusmenetelmät - kiviaineksen murskausmenetelmät - opintojaksoon sisältyvät panostus- ja lujituslaskelmat sekä niiden teoreettiset perusteet - opintojakson oppimistehtävät |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ERJ4400 Infrarakentamisen tuotannonohjaus ja rakennuttaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee infrarakentamisen tuotannonohjauksen ja rakennuttamisen luonteen ja perusteet. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tietää tärkeimmät infrahankkeen tuotannon hallintaan vaikuttavat osa-alueet, menetelmät ja käytännöt tuotantosuunnittelun ja ohjauksen näkökulmista. Opiskelija tietää, ettei hyväkään tuotannonsuunnittelu takaa tuotannon onnistumista, ellei tuotantoa valvota ja ohjata. Oppilas saa yleisen käsityksen, mitä sopimuksia rakentamisessa tarvitaan. Opiskelija tuntee aikataulutekniikat ja työn taloudellisen ja ajallisen etenemisen seurantamenetelmät. Osaamistavoitteisiin infran rakennuttamisen osalta kuuluu, että opiskelija saa perustiedot rakennuttamistehtävien tuntemuksen erityisesti suunnitteluvaiheen kustannusohjauksen osalta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee rakennuttajan tehtävät ja rakennustyön valvontaan liittyvien tehtävien perusteet. Opiskelija hallitsee suunnitteluvaiheen rakentamis-, ylläpito- ja käyttökustannusten ohjausmenettelyn. |
Keskeiset sisällöt | Infrarakentamisen tuotannonohjaus (2,5op) - Infrahankkeen määritelmä ja vaiheet - Infrahankkeen tuotannon suunnittelu - Infrahankkeen osittelu - Infrahankkeen ohjaus ja valvonta Rakennuttaminen (2op): - Rakennushankkeen osapuolten tehtävät - Rakennuttajan keskeiset tehtävät hankkeen eri vaiheissa - Rakennussuunnittelun ohjaus ja työmaavalvonta - Rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteet rakennushankkeessa - Rakennuskohteen luovutus ja käyttöönotto - Hankintatoimi ja -vastuut - Elinkaaren kustannukset - YSE, KSE - Perustajaurakointi Englanti (0,5op): - Infrarakentamisen englanti - abstrakti, presentaatio projektin tuotoksesta suuremmalle yleisölle. |
Suoritustavat | Luennot ja harjoitustyö sekä tutustumiskäynnit mm. kaupungin tekniseen ja mahdollisesti tie- ja liikennevirastoon. Kurssin aiheita sisällytetään osittain toisen ja/tai kolmannen vuoden projektiin. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Lindholm & Junnonen: Infrahankkeen tuotannonhallinta, - Ratu-tiedostot, luentomateriaali, piirustuksia ja muita urakka-asiakirjoja. Infra-Ryl (netin kautta) - Jouko Kankainen, Juha-Matti Junnonen, Rakennuttaminen, Rakennustieto, -opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen. - Hän osaa selvittää infrarakentamisen tuotannonohjauksen ja rakennuttamisen toimintaa ja niiden merkitystä hankkeen läpiviemiseksi. Hyvä(3-4): - Opiskelija ymmärtää eri tuotannonohjausmenetelmien merkityksen infrarakennushankkeen onnistumiseksi ja käsittää rakennuttamisen eri osapuolten tehtävät ja merkityksen. - Opiskelija osaa tarkastella erilaisia tapoja ohjata hanketta toivottuun lopputulokseen. - Rakennuttamisen puolella hän tiedostaa erilaiset urakkamuodot ja niiden sopivuuden urakkakilpailussa. - Opiskelija ymmärtää ennakoivan tuotannonohjauksen yhteyden ja vaikutuksen työnaikaiseen ohjaukseen ja koko hankkeen onnistumiseen. - Edellisten lisäksi opiskelijalla on valmius vertailla erilaisten aikataulujen sopivuutta rakennushankkeen eri vaiheissa. - Hän hallitsee rakennuttamisen eri muodot ja mitä sopimuksia on huomioitava urakka-asiakirjoja laadittaessa. Harjoitustöissä ja mahdollisesti infraprojektissa sovelletaan teoriatunneilla opittua. Kiitettävä (5): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan opintojakson aihepiirien soveltavissa harjoitustöissä. |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ERJ4600 Siltatekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija tuntee siltakäsitteet, määritelmät ja nimitykset. Opiskelija tuntee siltatyypit ja rakennusaineet ominaisuuksineen sekä siltapaikan valintaan liittyvät tekijät ja tutkimukset. Opiskelija osaa massoitella siltarakenteita ja tuntee liikenneväylien ym. asettamat vaatimukset. Opiskelija tuntee siltojen kuormitukset. Kurssi on luonteeltaan informatiivinen ja suunniteltu kuvaamaan niitä ongelmia, jotka liittyvät sillan suunnitteluun ja rakentamiseen. Opiskelija perehtyy siltojen korjaustöissä tarvittaviin taustatietoihin ja yleisohjeisiin betoni-, teräs-, ja puurakenteissa. Opiskelija tuntee siltojen vauriot ja niiden syyt. Opiskelija perehtyy korjaustyön suunnitteluun, korjausmenetelmiin ja laadunvarmistukseen. Opintojakso suoritetaan osittain ryhmätyöskentelynä. |
Keskeiset sisällöt | - Siltakäsitteet, määritelmät ja nimitykset - Siltatyypit ja rakennusaineet ominaisuuksineen - Siltarakenteiden massoittelu: Sillan päällysrakenne. Sillan alusrakenne - Siltojen kuormitukset - Siltojen vauriot ja niiden syyt - Sillan betonirakenteiden laskennallisen käyttöiän määrittäminen - Korjaustyön suunnittelu ja korjausmenetelmät - Seminaariesitelmät |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria- ja laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Teoriaopetus ja teoriaa syventävät laskuharjoitukset yhdistetään joustavaksi kokonaisuudeksi. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Ei esitietovaatimuksia. Opintojaksoon sisältyy luentojen lisäksi pakollinen harjoitustyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - RIL179 Sillat. - Siltojen korjaus SILKO, Liikennevirasto. - Luentomonisteet. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): Opiskelija osaa - siltakäsitteet ja määritelmät - valita siltarakenteeseen sopivat materiaalit - määrittää sillan kuormitukset - tunnistaa siltojen vauriot ja niiden syyt Hyvä (3-4): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - suorittaa siltapaikalle sopivan siltatyypin valinnan - suorittaa siltapoikkileikkauksen massoittelun - suorittaa maanvaraisen perustuksen ja teräsputkipaaluperustuksen massoittelun - määrittää sillan betonirakenteiden laskennallisen käyttöiän Kiitettävä (5): Opiskelija osaa - Edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - massoitella teräsbetonisen ja jännitetyn sillan kansirakenteen |
Yhteyshenkilö | Puurula Arto |
4 EYQ4200 Vesihuoltotekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat vesihuollon yleissuunnitelmatasoiseen verkostosuunnitteluun. Kurssin ydinosan muodostaa vesihuoltoverkoston toiminnallinen yleissuunnittelu tietokoneavusteisesti. Tarkasteltavia asioita ovat tällöin vesijohtoverkoston rakenne ja toiminta, viemäriverkoston rakenne ja toiminta sekä hulevesiverkoston rakenne ja toiminta. Verkostojen mitoitus ja toiminnallinen tarkastelu tehdään mallinnusohjelmilla (EPANET, SWMM). Yleissuunnitelma esitetään AutoCAD ¿piirroksena, suunnitelmaselostuksena ja kustannuslaskelmana. |
Keskeiset sisällöt | - Alueellisen vesihuoltojärjestelmän rakenne - Verkoston linjauksen suunnittelu ja vesijohtoverkoston mitoitusvesimäärien laskenta (ACAD+Excel) - Vesijohtoverkoston mallintaminen (Epanet) - Pumppaamoiden sijoittelu ja mallintaminen (Jäteveden pumppaamot, paineenkorotusasemat) - Viemäriverkoston tietokoneavusteinen suunnittelu (SWMM) - Hulevesijärjestelmän tietokoneavusteinen suunnittelu (SWMM) - Kustannusarvion laatiminen ja yleissuunnitelmaselostuksen tekeminen (Excel+word) |
Suoritustavat | Opintojakson suorittamisen sisältyy luentoja ja suunnitteluharjoituksia sekä maastokäynti. Kurssin suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tuntiharjoitusten suorittamiseen, palautettava suunnitteluharjoitustehtävät sekä suoritettava tentti hyväksytysti. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. RIL 237-2-2010 Vesihuoltoverkostojen suunnittelu. |
Muuta huomioitavaa | Arviontikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Osaa ohjattuna suunnitella alueellisen vesihuoltoverkoston ja kykenee käyttämään ohjelmistoja ohjattuna. Hyvä (3-4): - Osaa itsenäisesti määrittää alueellisen vesihuoltoverkoston realistisen toteutustavan, sekä suunnitella ja arvioida verkoston toimivuutta yleissuunnitelmatasoisesti. Kiitettävä (5): - Edellisen kohdan lisäksi osaa itsenäisesti määrittää, suunnitella ja ratkaista vaativiakin kurssin aihealueeseen liittyviä kokonaisuuksia. - Hallitsee aihealueen syvällisesti ja soveltaen ymmärtäen taustalla olevat fysiikan lainalaisuudet. |
Yhteyshenkilö | Pajula Pasi |
4 ERJ4500 Liikenneväylien kunnossapito ja perusparantaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kunnossapidon käsitteistön ja merkityksen tienpidossa. Hän tuntee alueurakointimenettelyn sekä teitten että katujen kunnossapidossa. Opiskelija tuntee kesä- ja talvikunnossapidon työmenetelmät, kaluston, materiaalit ja niiden ominaisuudet. |
Keskeiset sisällöt | Tien kunnossapito: - Käsitteet - Kelirikko - Kunnossapitokalusto - Kulutuskerrosmateriaalit - Lanaus ja höyläys sekä pölynsidonta - Urakointi: tienpidon tuotteet, hoidon rooli ja hankinta - Valmiuskäytäntö - Lumen ja polanteen poisto - Liukkauden torjunta Tien perusparannus: - Käsitteet - Teitten ja katujen kuntorekisterit - Tien kuntoarviointi: menetelmät ja tarveselvitys - Parantamishankkeen vaiheet ja rahoitus - Tien linjauksen parantaminen ja perusteet - Tienrakenteen suunnittelu ja toteutus: Kantavuuden parantaminen ja kelirikkokorjaukset, Alusrakenteen kantavuuden parantaminen, Tien leventäminen, Kulutuskerrosmateriaalit, niiden kunto ja kerrosten parantamistarve, Perinteiset ja uusiomateriaalit tienparantamisessa - Hankkeen toteuttaminen ja tien elinkaaren pidentäminen |
Suoritustavat | Luennot ja harjoitustyöt sekä tutustumiskäynnit mm. kaupungin tekniseen ja mahdollisesti tie- ja liikenneviraston kohteisiin. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Opintomonisteet, mm. Teiden kunnossapito (Pöyhönen & Simonen) - Kuntaliitto: Katujen kunnossa- ja puhtaanapidon laatutaso ja väylien luokittelu, - Osia seuraavista julkaisuista: - Tiehallinto: Sorateiden pintakunnon määrittäminen - Sorateiden hoidon ja ylläpidon toimintalinjat - Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen - Talvihoidon toimintalinjat - Viherhoitosuunnitelmat ja kohdekortti - Liikennevirasto: Hoidon ja ylläpidon tuotekortit 31.1.2011, - Tiehallinto (Hki 2005): Rakenteen parantamisen suunnittelu - Tielaitos: Kuivatus - Lisäksi tutustutaan Liikenneviraston aiheeseen liittyviä julkaisuja |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien keskeiset käsitteet ja niiden merkityksen. - Hän osaa selvittää yleisimmät teiden kunnossapitomenetelmät ja tienparantamisen perusteet sekä niiden merkityksen tienpidossa. Hyvä (3-4): - Opiskelija ymmärtää sekä talvi- että kesäkunnossapidon keskeiset menetelmät ja tärkeimmät syyt kunnossapidon tarpeeseen. - Hän käsittää tien parantamisen ja kunnossapidon erot. Opiskelija osaa tarkastella ja suunnitella erilaisia tapoja tien linjauksen ja rakenteen parantamiseksi. - Hän osaa laatia pienehköjä tienparannustoimenpiteitä alemman luokan teille ja ymmärtää niiden vaikutuksen kustannusten syntymiseen. Harjoitustöissä sovelletaan teoriatunneilla opittua. Kiitettävä (5): - Opiskelija hallitsee opintojakson aihepiirien käsitteet ja ilmiöt, ymmärtää niiden merkityksen ja osaa itsenäisesti soveltaa tietoaan opintojakson aihepiirien soveltavissa harjoitustöissä. |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ERN4360 Puurakenteet 3, puukerrostalo
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija hallitsee puurunkoisten kerrostalojen rakenteet, rakenteiden mitoituksen ja jäykistämisen. |
Keskeiset sisällöt | - Puun käyttö kerrostalorakentamisessa, arkkitehtuuri, rakennusfysiikka, paloturvallisuus, ääneneristys - Talotekniikka, energia- ja resurssitehokkuus, hiilijalanjälki, puun pintakäsittely, ylläpito ja huolto Puukerrostalojen rakennelaskut - Puukerrostalon rungon toiminta, runkojärjestelmät - Elementeistä koottujen rakenteiden toiminta jäykistävinä ja kantavina rakenteina - Runkorakenteiden mitoitus - Puu-betoni -liittolaatan mitoitus Liitostekniikat - Liitosten suunnitteluohjeet ja toteutuksen työohjeet - Liitosmitoitusohjelma - Puikkoliitosteorian soveltaminen - Ruuviliitokset ja -vahvistukset - Naulauslevy-, kulmalevy- ja erikoishelaliitokset - LVL-liitosten erityispiirteet - CLT-liitosten suunnitteluohjeet - Kertopuurakenteiden tyyppiliitokset ja niiden mitoitus - CLT rakenteiden tyyppiliitokset ja niiden mitoitus |
Suoritustavat | Opintojaksoon kuuluu teoria-, laskuharjoitustunnit sekä etätehtävät. Oppimisessa korostuu opiskelijan omaehtoinen työskentely ohjatuilla laskuharjoitustunneilla ja etätehtävissä. Laskuesimerkit ovat koulutusohjelman ydinosaamisalueilta. Esitietovaatimuksena on statiikan, lujuusopin, rakennusfysiikan, puurakenteet 1 kurssin suorittaminen. Opintojaksoon sisältyy luentojen ja laskuharjoitusten lisäksi pakollinen harjoitustyö. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Suomalainen puukerrostalo - Rakenteet, suunnittelu ja rakentaminen, Tekijät: Tolppanen, Janne: Karjalainen, Markku: Lahtela, Tero: Viljakainen Mikko. Opetushallitus, 2013. ISBN: 978-952-13-5541-7. Kurssilla jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Opetussuunnitelmaan ER13 tehty muutos, jossa poistettiin pakollisista opinnoista ERN0200 Muuratut rakenteet (3 op). Opintojakso korvataan opintojaksolla ERN4360 Puurakenteet 3, puukerrostalo (5 op). Ylimääräiset 2 op sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin. Arviointikriteerit: Tyydyttävä (1-2): - Opiskelija on tutustunut puurakentamisen keskeisiin osatekijöihin, - ymmärtää puurunkoisen rakennuksen rungon ja liitosten toiminnan periaatteet Hyvä (3-4): - Opiskelija osaa edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - puukerrostalon eri runkorakennejärjestelmien käyttäytymisen - laskea rungon mitoittavat voimasuureet - osaa mitoittaa rungon osat ja niiden liitokset Kiitettävä (5): - Opiskelija edellisen kohdan osaamisvaatimusten lisäksi: - osaa Puu-betoni -liittolaatan mitoituksen - osaa eri liitostyyppien erityispiirteet ja niiden mitoituksen |
Yhteyshenkilö | Puurula Arto |
4 ERG4700 Tunnelin rakentaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa maanalaisen louhinnan panoslaskennan ja tuntee tunnelilouhinnan työmenetelmät ja kaluston. Erikoisosaamista kartutetaan perehtymällä tarkkuuslouhintamenetelmiin. Opiskelija hallitsee myös kallion lujitus- ja tiivistysmenetelmät ja asiantuntijuutta kartutetaan lujitusinjektoinnin, tiivistysinjektoinnin ja injektointikaluston tuntemuksessa. Osaamiskokonaisuuteen kuuluvat edelleen kalliopulttien, kalliotappien ja -ankkureiden mitoituslaskelmat. Erikoisosaamista vahvistetaan ruiskubetonointia, kallion tukirakenteita sekä holvautumista käsittelevillä osakokonaisuuksilla. |
Keskeiset sisällöt | - Tunnelilouhintamenetelmät
- Kalusto - Panoslaskenta - Tarkkuuslouhinta - Injektointi - Pultitus, tapitus ja ankkurointi - Ruiskubetonointi ja tukirakenteet - Holvautuminen |
Suoritustavat | Opintojakson opiskeluun kuuluu oppituntien seuraaminen ja laskuharjoituksiin osallistuminen sekä kurssikirjallisuuden opiskelu itsenäisesti. Kurssi suoritetaan osakokeilla tai tentillä |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | - Vuolio R. ja Halonen T. Räjäytystyöt. Suomen Rakennusmedia Oy. Helsinki 2012. - Kalliotilojen rakennusohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Helsinki 1987. - RIL 154-1987. Tunneli- ja kalliorakennus II. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Helsinki 1987. - RIL 266-2014 Kalliopultitusohje. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Helsinki 2014. - Opetuksen yhteydessä jaettava materiaali. |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit:
Tyydyttävä (1-2): Opiskelija tuntee
- perusasiat opintojakson keskeisistä sisällöistä ja niiden merkityksen kalliorakentamisen kannalta
- tunnelilouhinnan menetelmät ja kalusto
- panoslaskenta ja tarkkuuslouhinta
- injektointi, pultitus, tapitus ja ankkurointi
- ruiskubetoni, tukirakenteet ja holvautuminen
- opintojaksoon sisältyvät panostus- ja lujituslaskelmat
- sekä osaa tehdä tyydyttävästi opintojakson oppimistehtävät
Hyvä (3-4): Opiskelija hallitsee
- opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen kalliorakentamisen kannalta
- tunnelilouhinnan menetelmät ja kalusto - panoslaskenta ja tarkkuuslouhinta - injektointi, pultitus, tapitus ja ankkurointi - ruiskubetoni, tukirakenteet ja holvautuminen - opintojaksoon sisältyvät panostus- ja lujituslaskelmat - opintojakson oppimistehtävät Kiitettävä (5): Opiskelija hallitsee ja ymmärtää syvällisesti - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen kalliorakentamisen kannalta - tunnelilouhinnan menetelmät ja kalusto - panoslaskenta ja tarkkuuslouhinta - injektointi, pultitus, tapitus ja ankkurointi - ruiskubetoni, tukirakenteet ja holvautuminen - opintojaksoon sisältyvät panostus- ja lujituslaskelmat sekä niiden teoreettiset perusteet - opintojakson oppimistehtävät ja niiden teoreettiset perusteet |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 EMV4000 Ratatekniikka
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Osaamistavoitteisiin kuuluu, että opiskelija hallitsee rautateiden tekniikan ja toiminnan. Opintojakson suoritettuaan hän osaa suunnittelun ja rakentamisen perusteet ja tietää turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Opiskelija tuntee vaihteiden käytön ja ratapihojen toiminnan. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan myöhemmin |
Muuta huomioitavaa | Tyydyttävä (1-2): Opiskelija tuntee - perusasiat opintojakson keskeisistä sisällöistä ja niiden merkityksen ratatekniikan kannalta - rautateiden tekniset ratkaisut - rautateiden toimintajärjestelmät - suunnittelun ja rakentamisen perusteet - tietää turvallisuuteen vaikuttavat tekijät - tuntee vaihteiden käytön ja ratapihojen toiminnan - sekä osaa tehdä tyydyttävästi opintojakson oppimistehtävät Hyvä (3-4): Opiskelija hallitsee - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen ratatekniikan kannalta - rautateiden tekniset ratkaisut - rautateiden toimintajärjestelmät - suunnittelun ja rakentamisen perusteet - tietää turvallisuuteen vaikuttavat tekijät - tuntee vaihteiden käytön ja ratapihojen toiminnan - opintojakson oppimistehtävät Kiitettävä (5): Opiskelija hallitsee ja ymmärtää syvällisesti - opintojakson keskeiset sisällöt ja niiden merkityksen ratatekniikan kannalta - rautateiden tekniset ratkaisut - rautateiden toimintajärjestelmät - suunnittelun ja rakentamisen perusteet - tietää turvallisuuteen vaikuttavat tekijät - tuntee vaihteiden käytön ja ratapihojen toiminnan - opintojakson oppimistehtävät ja niiden teoreettiset perusteet |
Yhteyshenkilö | Pakarinen Juha |
4 ECCS400 Saksan perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee saksan kielen ääntämisen ja perussanaston sekä selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa ja matkustettaessa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita ja tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. Opiskelija tuntee myös saksankielisten maiden tapakulttuuria. |
Keskeiset sisällöt | Kielen keskeiset rakenteet Arki- ja työelämään liittyvät aiheet: esittäytyminen ja esittely, itsestä, syntyperästä ja ammatista kertominen. Sijainnista ja liikkumisesta, ajasta, hinnoista, matkustamisesta ja hotellissa asumisesta puhuminen. Kaupungilla liikkuminen ja ravintolassa tilaaminen, hotellissa asuminen, kulkuvälineet, tien kysyminen, säästä puhuminen, ostosten tekeminen, matkailusanastoa ja mieltymyksistä kertominen. Erityisesti tekniikan kielelle ominaisten rakenteiden harjoittaminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Arki- ja työelämään liittyviä aiheita käsittelevien tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan paljon suullista kielitaitoa ja hyödynnetään kielistudiota. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Mikäli opiskelija on läsnä vain 60-79 % opintojakson lähitunneista, arvosana laskee yhden numeron. Jos opiskelija on läsnä vain 50-60 % lähitunneista, arvosana laskee kaksi numeroa. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan myöhemmin. |
Muuta huomioitavaa | Arviointiperusteet: Opintojakson arviointiin vaikuttavat kirjallisista kokeista saadut arvosanat, suulliset tehtävät, jatkuva näyttö ja mahdolliset etätehtävät. Kokonaisosaaminen arvioidaan asteikolla 0-5. Arviointiperusteet esitellään opintojakson alussa |
Yhteyshenkilö | Huusari Satu |
4 ECCS410 Saksan jatkokurssi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Kurssin aloittaessaan opiskelija hallitsee saksan kielen keskeisimmän sanaston ja rakenteet. Opiskelija selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita. Opiskelija tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa kehittämiseksi ja lisätietojen hankkimiseksi. Opiskelija tuntee myös saksankielisten maiden tapakulttuuria. |
Keskeiset sisällöt | Kielen keskeisten rakenteiden kertaus ja uusien rakenteiden oppiminen (datiivi, genetiivi, perfekti, imperfekti, lisää prepositioita). Arki- ja työelämään liittyvät aiheet: siviilisäätyyn ja henkilötietoihin liittyvät asiat, sijainnista ja liikkumisesta, ajasta, hinnoista, matkustamisesta, hotellissa asumisesta, säästä ja ostosten tekemisestä puhuminen, mieltymyksistä kertominen sekä puhelinkieltä. Tekniikan kielelle ominaisiin rakenteisiin tutustuminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Eri aiheita käsittelevien tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan paljon suullista kielitaitoa ja hyödynnetään kielistudiota. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ilmoitetaan myöhemmin. |
Muuta huomioitavaa | . Ohjattu työskentely: Luennot ja harjoitustehtävät 65 h · Itsenäinen työskentely 70 h · Opiskelijan työ yhteensä 135 h |
Yhteyshenkilö | Huusari Satu |
4 ECCQ400 Venäjän perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee venäjän kielen ääntämisen ja kirjoittamisen sekä perussanaston ja selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita ja tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. |
Keskeiset sisällöt | - Kyrillinen kirjoitus ja venäjän kielen ääntäminen sekä kielen keskeiset rakenteet. - Arki- ja työelämään liittyvät aiheet: esittäytyminen ja esittely, itsestä, syntyperästä ja ammatista kertominen. Tervehdyksiä ja hyvästelyjä, perheestä, siviilisäädystä, työ- ja asuinpaikasta, kielitaidosta, sijainnista ja kulkemisesta, ajasta ja hinnoista puhuminen sekä puhelinkieltä. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan kyrillistä kirjoitusta, jotta opiskelu olisi mahdollisimman sujuvaa sekä, paljon suullista kielitaitoa ja hyödynnetään kielistudiota. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Marjatta Alestalo: Kafe Piter 1 sekä opettajan jakamaa harjoitus- ja lisämateriaalia. |
Yhteyshenkilö | Ruotsalainen Olga, Löf Marja-Elina |
4 ECCQ410 Venäjän jatkokurssi
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa. Opiskelija tuntee venäjän ääntämisen, ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita ja tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. |
Keskeiset sisällöt | - Kyrillisen kirjoituksen ja venäjän kielen ääntämisen vahvistaminen sekä kielen keskeisten rakenteiden käyttäminen erilaisissa arkipäivän tilanteissa. - Arki- ja työelämään liittyvät aiheet: työ- ja asuinpaikasta, kielitaidosta, sijainnista ja kulkemisesta, ajasta ja hinnoista puhuminen sekä puhelinkieltä. Menneestä ja tulevasta ajasta puhuminen, vapaa-ajasta ja erilaisista tekemisistä keskusteleminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan kyrillistä kirjoitusta, jotta opiskelu olisi mahdollisimman sujuvaa ja opiskelija kykenisi vaivatta etsimään tietoa eri lähteistä. Suullista kielitaitoa harjoitetaan paljon ja hyödynnetään kielistudiota. Opiskelijalle tarjotaan sekä sähköistä että kirjallista materiaalia itsenäiseen opiskeluun. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. Kurssilla käsitellään oppikirjan Kafe Piter 1 kappaleet 9-13 sekä muuta materiaalia. Kurssin loppuosa on mahdollista suorittaa vaihtoehtoisella tavalla mikäli opiskelija osallistuu mahdollisesti järjestettävälle Venäjälle suuntautuvalle opintomatkalle. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Marjatta Alestalo: Kafe Piter 1 sekä opettajan jakamaa harjoitus- ja lisämateriaalia. |
Muuta huomioitavaa | . Ohjattu työskentely: Luennot ja harjoitustehtävät 70 h · Itsenäinen työskentely 65 h · Opiskelijan työ yhteensä 135 h |
Yhteyshenkilö | Ruotsalainen Olga, Löf Marja-Elina |
4 ECCH400 Espanjan perusteet
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee espanjan kielen ääntämisen ja perussanaston ja – rakenteet sekä selviytyy suullista ja kirjallista kielitaitoa vaativissa tavanomaisissa arkielämän tilanteissa ja matkustettaessa. Opiskelija ymmärtää ja osaa käyttää puhutulle kielelle tyypillisiä rakenteita ja tuntee erilaisten apuneuvojen käytön sanavarastonsa laajentamiseksi ja monipuolistamiseksi. Opiskelija tuntee myös espanjankielisten maiden tapakulttuuria. |
Keskeiset sisällöt | - Kielen keskeiset rakenteet - Arki- ja työelämään liittyvät aiheet, mm. tervehtiminen ja hyvästely, esittäytyminen ja esittely, itsestä, syntyperästä ja ammatista kertominen, sijainti ja aika, hotellissa ja ravintolassa asioiminen, kaupungilla liikkuminen ja liikennevälineet, tien kysyminen, ostosten tekeminen sekä kielitaidosta, sairastumisesta ja säästä puhuminen ja viestin kirjoittaminen. |
Suoritustavat | Opintojaksoon sisältyvät lähitunnit harjoituksineen, suullisine ja kirjallisine tehtävineen, kotitehtävät ja itsenäinen opiskelu. Tekstien pohjalta käsitellään sanastoa ja rakenteita, käydään keskusteluja ja harjoitellaan erilaisia tilanteita mm. parityöskentelynä ja roolipeleinä. Opetuksessa harjoitetaan paljon suullista kielitaitoa ja hyödynnetään kielistudiota. Opetusmateriaalissa otetaan huomioon aikuisille soveltuvat hyödylliset aihepiirit. Läsnäolovelvoite on 80 % lähitunneista. Kurssi hylätään, jos opiskelijalla on yli 50 % poissaoloja opintojakson lähitunneista. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Oppikirja Kurki, Lindgren, Miranda Cañellas & Rafols: Buenas Migas (painos 2014 tai uudempi) sekä opettajan jakamaa harjoitus- ja lisämateriaalia. |
Muuta huomioitavaa | Arvio opiskelijan ajankäytöstä - Ohjattu työskentely: Luennot ja harjoitustehtävät 70 h - Itsenäinen työskentely 65 h - Opiskelijan työ yhteensä 135 h Palautteen kerääminen ja käsittely Jatkuva palaute, kehityskeskustelut opintojakson kuluessa. Sähköinen palaute opintojakson kuluessa. |
Yhteyshenkilö | Mylläri Anu |
4 ECCIN11 Tools for Cross-Cultural Communication
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | The student knows how to act in international work related situations. The student understands the importance of cross-cultural communication, knows how to adapt to different situations and their communication styles. The student has a good knowledge of different cultures and their ways. The student will also get acquainted with international businesses and their key markets of his own field. |
Keskeiset sisällöt | - different cultures and their ways in work related situations - key things about Finland and Finnish culture - hosting, business manners and attire - interaction with real-life entrepreneurs |
Suoritustavat | The course consists of contact teaching with exercises and remote study with assignments. Regular (80%) and active attendance is required. If the student is absent over half of classes, he fails the course. Moodle is used as a part of teaching arrangements. All the tasks are collected in a portfolio. The course is conducted using English and Finnish. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Electronic material and handouts |
Yhteyshenkilö | Huttunen-Finta Ulla |
4 ECCIN21 Tools for Spoken and Written Skills
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | The student knows how to act in international work related situations demanding spoken and written skills in English. The student understands the importance of cross-cultural communication, knows how to adapt to different situations and their communication styles. The student has a good knowledge of different cultures and their ways. |
Keskeiset sisällöt | - multicultural team work - multicultural negotiations - hosting in multicultural settings - multicultural organizational communication - multicultural business communication - Contents play an important role with each topic but there is a heavy emphasis on language skills |
Suoritustavat | The course consists of contact teaching with exercises and remote study with assignments. Regular (80%) and active attendance is required. Moodle is used as a part of teaching arrangements. The course is conducted in English. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Electronic material and handouts |
Muuta huomioitavaa | Tätä opintojaksoa ei enää toteuteta. Sen korvaa uusi opintojakso Tools for International Working Life. |
Yhteyshenkilö | Huttunen-Finta Ulla |
4 ECCIN31 Tools for Multilingual Environment
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa toimia monikulttuurisissa tilanteissa ja ymmärtää kulttuurien välisen viestinnän merkityksen. Opiskelijalla on hyvä etukäteen hankittu tuntemus sekä omasta kotimaasta että kohdemaan kulttuurista ja sen toimintatavoista. Vaihdon jälkeen opiskelija osaa eritellä ja kuvailla kokemuksiaan. |
Keskeiset sisällöt | - orientoituminen vaihtoon lähtöön ja kulttuurienväliseen viestintään - valmistautuminen Suomesta kertomiseen - varsinainen vaihto - raportti ja haastattelu vaihdon jälkeen |
Suoritustavat | Opintojakso koostuu valmistautumisesta vaihtoon (orientoivat tehtävä), oleskelu kohdemaassa ja vaihdon jälkeisestä raportoinnista. Kurssilla hyödynnetään Moodle-oppimisalustaa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Artikkelit, sähköinen materiaali |
Yhteyshenkilö | Huttunen-Finta Ulla |
4 ECH4100 Harjoittelu 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattialansa kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin, soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä sekä arvioimaan ammatillista osaamistaan ja kehittymistarpeitaan. Lisäksi hän saa näkemyksen alan vaatimuksista ja käytännöistä sekä yrityksen toiminnoista. Harjoittelu 1 tavoitteena on tutustua erilaisiin koulutusalan työtehtäviin ns. "haalariharjoitteluna". Harjoittelut 2 ja 3 syventää edelleen opiskelijan tietoja ja taitoja hänen suuntautumisensa mukaisesti, valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. |
Keskeiset sisällöt | - Harjoittelu koostuu kolmesta jaksosta: - harjoittelu 1 (5op) (n.4 työviikkoa tai n.120 työtuntia) ensimmäisen vuoden jälkeen - harjoittelu 2 (10op) (n.7 työviikkoa tai n.240 työtuntia) toisen vuoden jälkeen - harjoittelu 3 (15op) (n.10 työviikkoa tai n.360 työtuntia) kolmannen vuoden jälkeen - Harjoittelu suoritetaan työskentelemällä tutkinto-ohjelman kannalta keskeisissä työtehtävissä elinkeinoelämän palveluksessa kokopäivätoimisesti tai muuten sovitulla tavalla vähintään kaksikymmentä viikkoa (n. 720 h) (Yksi työviikko vastaa 1,5 opintopistettä). - Harjoittelu 1 on oltava koulutusalakohtaista perusharjoittelua eli ns. haalariharjoittelua, jossa tutustutaan erilaisiin koulutusalan työtehtäviin. - Harjoittelut 2 ja 3 ovat ammattiharjoittelua suuntautumisalan työtehtävissä ja valmentaa insinöörin/rakennusmestarin/rakennusarkkitehdin työtehtäviin ja edistää työllistymistä valmistumisen jälkeen. - Harjoittelupaikka voi olla teollisuusyritys, rakennustyömaa, suunnittelutoimisto, teknisen palvelun yritys, julkinen laitos, järjestö tai yhdistys, tai mikä tahansa muu organisaatio, jossa on tarjolla tutkinto-ohjelman harjoitteluksi sopivaa työtä. |
Suoritustavat | Harjoitteluprosessi etenee laaditun suunnitelman mukaan ja on osa opiskelijan urasuunnittelua. Opintojakson harjoitteluosiot toteutetaan kesäisin tai muuten sovitulla ajankohtana. Harjoittelun laajuus on minimissään 5 op. Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija voi suorittaa enintään 15 op harjoittelua. Harjoittelussa työaika määräytyy työaikalain ja työehtosopimusten perusteella. Viikoittainen työaika voi siten olla 36-40 tuntia. Myös osa-aikainen työ lasketaan harjoitteluun siten, että kertyneet opintopisteet lasketaan joko tehtyjen työtuntien tai työpäivien perusteella. Opiskelijan tulee tehdä vaadittavat suoritukset ohjeiden mukaisesti (harjoittelusopimus, harjoittelusuunnitelma, harjoittelu, harjoitteluraportti) erikseen jokaisesta yhtäjaksoisesta harjoittelujaksosta ja osallistua sovittuihin ohjauksiin. Opiskelijalle nimetään harjoittelun ohjaaja, joka hyväksyy harjoittelupaikan ja seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. Harjoitteluraportti tulee palauttaa 31.8. mennessä harjoittelukesänä. Harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tarkempaa tietoa Kansainvälinen toiminta-osiossa. Harjoittelun eteneminen: 1.Opiskelija suorittaa vaadittavat harjoittelua edeltävät opinnot. 2.Osallistuu info-tilaisuuksiin ja perehtyy ohjeistukseen. 3.Etsii harjoittelupaikan. Ohjaava opettaja hyväksyy, seuraa ja ohjaa harjoittelua yhteistyössä työnantajan kanssa. 4.Opiskelija perehtyy harjoittelupaikkaan. Työnantaja nimeää työyhteisöstä harjoittelun ohjaajan, joka vastaa työpaikalla harjoittelun organisoinnista ja valvonnasta sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 5.Opiskelija laatii harjoittelusopimuksen (kaikista harjoitteluista) ja harjoittelusuunnitelman (harjoitteluista 2 ja 3). Sopimus laaditaan ENNEN HARJOITTELUN ALKAMISTA, yhteistyössä työnantajan ja ohjaavan opettajan kanssa. Sopimus esitellään ja hyväksytetään ohjaajilla (käytä harjoittelun oppimistavoitteiden määrityksessä avuksi tutkintoohjelmakohtaisia harjoittelun tavoitteet -tiedostoa). 6.Opiskelija suorittaa harjoittelua ja kerää tietoa harjoittelusta. 7.Opiskelija raportoi ja arvioi harjoittelunsa. Kaikista harjoittelujaksoista kirjoitetaan oma raportti harjoittelun raportointipohjan mukaisesti. Raportti palautetaan ohjaavalle opettajalle harjoittelun päättyessä, viimeistään 31.8 mennessä. |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Ohjeet harjoittelusta https://reppu.savonia.fi/koulutusalat/tekniikka_kuopio/harjoittelu/Sivut/default.aspx |
Edeltävät opinnot | Harjoittelu 1 suoritetaan 1. kevätlukukauden lopulla. Harjoittelu 2 voi suorittaa, kun kahden lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu. Harjoittelu 3 voi suorittaa, kun kolmen lukuvuoden keskeiset opinnot on suoritettu |
Muuta huomioitavaa | Arviointikriteerit: Hyväksytty / Hylätty: Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää, että opiskelija toimittaa harjoitteluohjeiden mukaiset dokumentit ja tehtävät toteutuksessa määritellyllä tavalla työharjoittelun päätyttyä. |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4210 Harjoittelu 2a
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4220 Harjoittelu 2b
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4310 Harjoittelu 3a
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4320 Harjoittelu 3b
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 ECH4330 Harjoittelu 3c
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | ks. ECH4100 Harjoittelu 1 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Yhteyshenkilö | Oikarinen Markku |
4 SAVONT1 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta sopivan opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op ECONT10: Opinnäytetyön suunnittelu (5 op) - opinnäytetyöhön ja sen tekemiseen orientoituminen - aiheen valitseminen ja rajaaminen - opinnäytetyön suunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen ECONT20 Opinnäytetyön toteutus (5 op) - opinnäytetyön tekeminen - opinnäytetyön tulokset/tuotos ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely (5 op) - opinnäytetyön raportointi ja julkaiseminen ECONT 40 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta perustellun opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista - suunnitella ja toteuttaa opinnäytetyön aihekuvauksen ja täydentää sen työsuunnitelmaksi - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäyteyön aiheen valitseminen ja rajaaminen sekä aihekuvauksen tekeminen. Ohjaus- ja hankkeistamissopimus. Opinnäyteyön ohjaajan määrittyminen. Tiedonhankinnan ja raportointitaitojen ohjaus. Opinnäytetyön työsuunnitelman laatiminen ja taustamateriaalin kokoaminen. |
Suoritustavat | Opinnäytetyöinfoon osallistuminen, aihekuvauksen tekeminen, itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta, opinnäytetyön suunnitelman esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. Opintojaksoon sisältyy 1 op viestinnän opintoja. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT20 Opinnäytetyön toteutus
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön itsenäinen tekeminen - opinnäytetyön tekemisen eri vaiheisiin liittyvä ohjaus - opinnäytetyön tulokset/tuotos - työn esittely seminaarissa |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot sekä opinnäytetyön suunnittelu 5 op -opintojakso. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT30 Opinnäytetyön viimeistely
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. |
Keskeiset sisällöt | - opinnäytetyön ja sen raportin muokkaus ja viimeistely seminaarissa sekä ohjaajalta saadun palautteen mukaisesti - opinnäytetyön plagiointitarkistus - opinnäytetyön luovuttaminen arvioitavaksi |
Suoritustavat | Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT10 Opinnäytetyön suunnittelu 5 op ECONT20 Opinnäytetyön toteutus 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT40 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen. |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | |
4 SAVONT2 Opinnäytetyö
Laajuus | 15 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - valita oman alan ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta innovatiivisen opinnäytetyöaiheen sekä perustella valintaansa eri näkökulmista. - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - soveltaa tieteellistä ja näyttöön perustuvaa tietoa opinnäytetyöprosessissa ja oman asiantuntijuutensa kehittämisessä. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyön aiheeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan raportin. - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. - kirjoittaa omasta opinnäytetyöstään kypsyysnäytteen. |
Keskeiset sisällöt | SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1 (5 op) ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2 (5 op) ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen (5 op) ECONT80 Kypsyysnäyte |
Suoritustavat | Opinnäytetyö on aina työelämäläheinen. Suoritustapa voi olla: a) Kehittämistyö, jonka opiskelija tai opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa käyttäjän tai tilaajan tarpeisiin. Kehittämisen kohteena voi olla esim. tuote, palvelu, prosessi, työmenetelmä, oppi- tai ohjemateriaali, digitaalinen aineisto tai ohjattu toiminta. Opiskelija esittää kehittämistyönsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ja sen jatkokehittämistarpeista ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. b) Tutkimuksellinen opinnäyte, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä lähestyy oman alan käytännön ongelmaa tai kehittämiskohdetta tarkoituksenmukaisin tutkimuksen menetelmin. Opiskelija laatii työnsä suunnittelusta, toteutuksesta, tuloksista ja niiden tulkinnasta raportin. c) Produktio, jossa opiskelija tai opiskelijaryhmä osoittaa osaamistaan asiantuntijana tai taiteilijana suunnittelemalla ja toteuttamalla esim. tapahtuman, seminaarin tai taiteellisen esityksen. Opiskelija esittää työnsä suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin tuotoksesta ammattialalle soveltuvassa raportointimuodossa. d) Koostettu opinnäytetyö, jossa opintojen aikana toteutetaan ja raportoidaan opinnäytetyöksi suunnitellut osat (esim. projektit). Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opiskelija valitsee opinnäytetyön suoritustavaksi joko SAVONT1 tai SAVONT2 |
Arviointiasteikko | 0 - 5 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opinnäytetyö -opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | Linden Jari |
5 ECONT50 Opinnäytetyö, projekti 1
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheisen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - suunnitella ja toteuttaa työelämäläheinen tutkimus- ja kehittämistyön, joka perustuu käyttäjän/tilaajan tarpeisiin. - käyttää tarkoituksenmukaisesti omalle ammattialalle ja opinnäytetyöprojektin aihealueeseen soveltuvia tutkimus- ja kehittämistyön tai taiteellisia menetelmiä. - toimia joustavasti yhteistyössä opinnäytetyöprosessissa mukana olevien toimijoiden kanssa ja osoittaa asiantuntijuuttaan. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyön osaksi sijoittuvan projektin suunnittelu, toteutus ja raportointi |
Suoritustavat | Opinnäytetyöhön sisältyvän projektin projektisuunnitelman esittely ja hyväksyminen. Itsenäinen työskentely ja tiedonhankinta. Projektin toteuttaminen ja raportointi. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT70 Opinnäytetyöprojektien synteesi ja julkistaminen
Laajuus | 5 op |
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - arvioida opinnäytetyönsä keskeisiä sisältöjä, tuloksia tai tuotoksia ja perustella niiden merkitystä oman alan, tilaajan/käyttäjän tarpeen sekä oman asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta - arvioida opinnäytetyöprosessiaan, sen luotettavuutta ja eettisyyttä sekä työn aikana tapahtunutta ammatillista kasvuaan ja oppimistaan. - laatia opinnäytetyöstään selkeästi rajatun, loogisen ja ammattialalle soveltuvan kirjallisen synteesin, artikkelin, raportin tai muun julkaisun. |
Keskeiset sisällöt | Opinnäytetyöhön kuuluvassa kokoavassa kirjallisessa synteesissä, artikkelissa tai muussa julkaisussa opiskelija esittää työn osien keskeiset tulokset/tuotokset ammattialalle soveltuvassa muodossa. Opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Suoritustavat | Opinnäytetyön osana toteutettujen projektien kokoava raportointi, opinnäytetyön esittely seminaarissa. |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija hankkii itse opinnäytetyössä tarvittavan materiaalin. Savonian opinnäytetyön raportointiohje. |
Edeltävät opinnot | Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaiset menetelmäopinnot. ECONT50 Opinnäyteyö, projekti 1, 5 op ECONT60 Opinnäytetyö, projekti 2, 5 op |
Muuta huomioitavaa | Opiskelija voi työstää opintojaksoa työnsä kannalta tarkoituksenmukaisella aikataululla. |
Yhteyshenkilö | |
5 ECONT80 Kypsyysnäyte
Osaamistavoitteet | Opiskelija osaa - kirjoittaa opinnäytetyönsä aihealueelta ammattikorkeakouluasetuksen (A352/2003 10§) mukaisen kypsyysnäytteen, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa - käsitellä kypsyysnäytteen tehtävänannossa esitettyä aihetta asiantuntevasti, johdonmukaisesti ja tehtävänantoa vastaavasti - osaa tiivistää tekstin ja esittää lukijalle olennaisen tiedon - kirjoittaa asiatyylillä ja kielelliset virheettömästi. |
Keskeiset sisällöt | Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen ja sen kirjoittaminen |
Suoritustavat | Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun opinnäytetyö on jätetty arvioitavaksi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen annettua tehtävänantoa vastaavasti. Tutkinto-opiskelija kirjoittaa opinnäytetyöhön kuuluvan kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä ammattikorkeakouluasetuksen § 10 mukaisesti. Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi tai englanniksi (A 352/2003 § 8 ja 10). Ohjaaja laatii opinnäytetyön sisältöalueelta kypsyysnäyteaiheet. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen valitsemastaan aiheesta tenttiolosuhteissa ilman lähdeaineistoa. Kypsyysnäytteen laajuus on noin neljä käsinkirjoitettua konseptipaperin sivua eli 400-600 sanaa. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen voi käyttää enintään kolme tuntia (3x60 min). |
Arviointiasteikko | Hyväksytty (S) - 0 |
Materiaali | Opiskelija saa kypsyysnäytteen tehtävänannon kirjoitustilaisuudessa. |
Edeltävät opinnot | SAVONT1 Opinnäytetyö 15 op tai SAVONT2 Opinnäytetyö 15 op kokonaisuudessaan. |
Muuta huomioitavaa | Kypsyysnäyte mainitaan erikseen tutkintotodistuksessa. |
Yhteyshenkilö | |
Pidätämme oikeuden opetussuunnitelmien muutoksiin mm. opiskeltavien sisältöjen päivitystarpeiden takia.