Työpaikoilla esiintyvät haasteet voivat tarjota mahdollisuuden tunnistaa varhaisessa vaiheessa tuen tarpeen. Varhainen tuki ehkäisee työkyvyttömyyden pitkittymistä ja auttaa ylläpitämään työkykyä. On tärkeää, että työpaikalla on selkeä toimintamalli työkyvyn hallintaan, seurantaan ja tukemiseen. Sanna Tikkanen (2024) esittelee opinnäytetyössään konkreettisia keinoja, joilla varhaisen tuen avulla voidaan edistää työkykyä ja selittää, miksi nämä toimenpiteet ovat keskeisiä organisaation menestyksen kannalta.

Varhainen tuki

Asioihin puuttuminen ajoissa on konkreettinen osoitus välittämisestä ja huolenpidosta, jotka luovat perustan luottamuksellisille ja hyvin toimiville ihmissuhteille työpaikalla. Varhainen puuttuminen on yhteinen vastuu, johon jokainen työyhteisön jäsen voi vaikuttaa. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on oikeus saada apua tilanteeseensa ja velvollisuus tuoda esiin työntekoon liittyvät haasteet. Riippumatta siitä, mistä ongelman havaitseminen alkaa, tärkeintä on, että työntekijä saa tarvittavaa tukea ja riittävän ajoissa. Varhaisia hälytysmerkkejä voivat olla asiakastyytyväisyyden lasku, työilmapiirin heikentyminen, työsuorituksen sovittujen tavoitteiden alittuminen, sairauspoissaolojen kasvu ja työterveyspalveluiden käyttämisen lisääntyminen. Henkilötasolla myös muutokset käyttäytymisessä, vaikeudet työssä, yhteistyöongelmat, myöhästymiset, luvattomat poissaolot tai muut tämän kaltaiset ongelmat ovat merkkejä, että työntekijä on varhaisen tuen tarpeessa. (Nummelin 2008.)

Esihenkilö avainroolissa työntekijöiden työkyvyn tukemisessa

Työpaikan johtamiseen kuuluu olennaisena osana henkilöstön työkyvyn tukeminen. On tärkeää tunnistaa työkyvyn tuen tarve ajoissa, jotta voidaan edistää työntekijän työssä jatkamista ja työyhteisön sujuvaa toimintaa. Työkyvyn tukeminen kuuluu osaksi työnantajan ja esihenkilöiden arkea, ja sen onnistuminen edellyttää aktiivista otetta esihenkilöiltä ja työnantajalta. Hyvä johtaminen ja tarkoituksenmukaiset työn järjestelyt ovat tehokkaita keinoja tukea työkykyä ja työssä jaksamista. Esihenkilön tuki on erityisen tärkeää silloin, kun työkyvyn heikkenemisen ensimmäiset merkit ilmenevät. Työkyvyn varhaisessa tukemisessa työpaikalla toteutettavat toimenpiteet ovat ensiarvoisen tärkeitä ja voivat usein olla riittäviä yksinäänkin. Toisinaan voi kuitenkin olla tarpeellista hyödyntää myös työterveyshuollon tarjoamia palveluita. Varhainen tuki, sairauspoissaolojen seuranta ja niiden käsittely ovat olennaisia niin työntekijöiden hyvinvoinnin kuin yrityksen toiminnan ja talouden kannalta. Varhaisella puuttumisella työkyvyn heikkenemiseen voidaan edistää työhyvinvointia ja pidentää työntekijöiden työuria. (Työterveyslaitos, 2024.)

Browerin (2023) tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia ihmisistä kokee esihenkilönsä vaikutuksen mielenterveyteensä suuremmaksi kuin terapeutin tai lääkärin. Tämä korostaa esihenkilöiden merkitystä työntekijöiden hyvinvoinnille, ja heidän tulisi tiedostaa oma roolinsa positiivisessa vaikutuksessa. Esihenkilöiden on arvioitava toimintaansa varmistaakseen, että he tukevat työntekijöidensä mielenterveyttä. Mielenterveyden huomioiminen hyödyttää myös liiketoimintaa, sillä hyvinvoivat työntekijät ovat sitoutuneempia ja energisempiä, mikä edistää yrityksen menestystä.

Varhaiseen tukeen kannattaa panostaa

Yhteenvetona voidaan todeta, että säännölliset keskustelut ja varhaisen tuen mallin oikea-aikainen hyödyntäminen ovat tehokkaita keinoja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi. On tärkeää, että työntekijät kantavat vastuun omasta työkyvystään, ja esihenkilöiden tulee aktiivisesti kannustaa heitä tähän. Varhaisen tuen onnistunut toteutus edellyttää esihenkilöille suunnattua jatkuvaa koulutusta erityisesti haastavien tilanteiden käsittelyyn. Tässä prosessissa henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon välinen tiivis yhteistyö muodostaa keskeisen tukirakenteen.

Organisaatioiden olisi hyvä panostaa varhaiseen tukeen ja siihen liittyvän koulutuksen tarjoamiseen esihenkilöille, sillä se edistää työntekijöiden hyvinvointia, ehkäisee työkykyhaasteita ja vähentää sairauspoissaoloja. Koulutuksen avulla esihenkilöt saavat valmiudet tunnistaa ja käsitellä ongelmatilanteita oikea-aikaisesti ja empaattisesti, mikä parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja lisää henkilöstön sitoutumista. Lisäksi panostaminen kehittää esihenkilöiden viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, mikä vahvistaa luottamusta ja tukee kestävää työelämää.

Kirjoittajat:

Sanna Tikkanen, Wellness -palveluliiketoiminnan johtaminen (YAMK) -opiskelija, Restonomi (YAMK) -tutkinto-ohjelma

Ilkka Virolainen, KTT, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

Lähteet:

Brower, Tracy 2023. Managers Have Major Impact On Mental Health: How To Lead For Wellbeing. https://www.forbes.com/sites/tracybrower/2023/01/29/managers-have-major-impact-on-mental-health-how-to-lead-for-wellbeing/ . Viitattu 9.12.2024.

Nummelin, Tarja 2008. Stressi haastaa työkyvyn -varhainen puuttuminen esimiehen työkaluna. Helsinki. WSOYpro.

Tikkanen, Sanna 2024. Varhainen tuki osana työkykyjohtamista. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö.

Työterveyslaitos 2024. Työkyvyn varhainen tuki. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tyoterveyshuolto/tyokyvyn-tuki/tyokyvyn-varhainen-tuki . Viitattu 9.12.2024.