Kestävä matkailu on osa laajempaa kestävää kehitystä, joka perustuu YK:ssa vuonna 2015 sovittuun kestävän kehityksen maailmanlaajuiseen Agenda 2030 toimintaohjelmaan (Ulkoministeriö julkaisuaika tuntematon; Valtioneuvoston kanslia julkaisuaika tuntematon). Matkailuelinkeinon kestävää kehitystä ja viisasta kasvua, sekä matkailutoimijoiden kestävän kehityksen osaamista voidaan edistää Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelman avulla (Visit Finland julkaisuaika tuntematon).

Tässä artikkelissa tutustutaan Arajärven (2024) YAMK-opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin pienyrittäjien haasteita ja tuen tarpeita kestävän liiketoiminnan kehittämisessä ja Sustainable Travel Finland -ohjelman suorittamisessa Levillä. Opinnäytetyön tutkimusote oli laadullinen. Matkailualan pienyrittäjien haasteita ja tuen tarpeita kestävän liiketoiminnan kehittämisessä ja STF-ohjelman suorittamisessa kartoitettiin teemahaastattelujen avulla. Analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Kestävän liiketoiminnan kehittäminen pienyrityksissä

Arajärven (2024) tutkimus osoitti, että vastuullisuuden ja kestävän matkailun käsitteet ovat tunnettuja pienyrittäjien keskuudessa ja he arvostavat kestävää matkailua osana liiketoimintaansa. Pienyrittäjien näkemysten mukaan vastuullisessa yrityksessä kaikkien vastuullisuuden osa-alueiden tulee olla tasapainossa ja huomioitu. Yritykset kokevat sertifioinnit hyvänä työkaluna kestävän liiketoiminnan kehittämisessä, mutta sertifiointiprosessit koetaan raskaina ja vaativina toteuttaa.

Pienyrittäjillä on sekä sisäisiä, että ulkoisia motivaatiotekijöitä kestävän liiketoiminnan kehittämiseen. Sisäisiä motivaatiotekijöitä ovat omat arvot, kiinnostuneisuus vastuullisuudesta ja halu kehittää aluetta. Ulkoisia motivaatiotekijöitä ovat puolestaan kilpailuetu, strategiset kumppanuudet ja taloudellinen hyöty.

Haasteet kestävän liiketoiminnan kehittämisessä

Pienyritysten kestävän liiketoiminnan kehittämisen ja sertifiointien suorittamisen päähaasteet liittyvät resurssien rajallisuuteen. Suurin ongelma on ajanpuute. Kestävän liiketoiminnan kehittämiselle ei ole sesonkina aikaa ja hiljaisempanakin aikana yrittäjällä on paljon vastuuta yrityksen toiminnasta. Muita haasteita ovat osaamisen puute erityisesti sertifiointi- ja STF-ohjelman suorittamisessa, asiakkaiden sitoutumattomuus vastuulliseen toimintaan ja taloudelliset tekijät. Yrittäjät kokevat myös turhautumisen tunteita esimerkiksi kestävän matkailun saavuttamisen mahdottomuudesta, epäonnistumisista toteuttaa kestävää liiketoimintaa kohteessa ja asiakkaiden sitoutumattomuudesta. Turhautumisen tunteet nousevat erilaisista tekijöistä, mutta aiheuttavat kaikille motivaation laskua tehdä vastuullisuustyötä tai sertifiointiprosessia.

Virtaa yritysvastuutyöhön yhteisöllisyydestä

Arajärven (2024) tutkimuksen tulosten mukaan on keskeistä, että aluekehittäjät pitävät kestävän matkailun esillä ja edistävät sitä aktiivisesti. Motivointi ja positiivinen rohkaisu ovat tärkeitä tekijöitä yrittäjien innostamisessa ja sitouttamisessa yritysvastuutyöhön. Käytännönläheiset tukitoimet, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja taloudelliset kannustimet edistävät yritysten kestävän liiketoiminnan kehittämistä ja sertifiointien valmiiksi saattamista.

Yrittäjät toivovat työpajoja, joissa jokainen työstäisi omaa sertifiointia tai STF-ohjelmaa ja saisi siihen apua. Samalla yritykset voisivat verkostoitua ja jakaa ideoita ja kokemuksia. Oppilaitosyhteistyö voisi auttaa yrittäjien sertifiointiprosessien kokonaisuuden hallinnassa ja rutiinitöissä.

Tutkimuksen tulosten pohjalta laadittiin toimenpidesuosituksia aluekehittäjille, kuinka he voisivat omien resurssiensa rajoissa tukea pienyrittäjiä kohti kestävämpää liiketoimintaa ja STF-ohjelman valmiiksi saattamista (kuva 1). Yrittäjien tukeminen on keskeisessä asemassa Levin alueen kestävän matkailun kehittämisessä ja alueellisen destinaatiomerkin saavuttamisessa tulevaisuudessa.

Arajärven (2024) tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa muidenkin matkailualueiden pienyrittäjien kestävän liiketoiminnan kehittämisen tukemiseen, sekä mahdollisesti myös yleisemmin pienyrittäjien tukemiseen kestävän liiketoiminnan kehittämisessä. Pienyrittäjien resurssien rajallisuus erityisesti ajanpuutteen, osaamisen ja taloudellisten voimavarojen osalta kestävän liiketoiminnan kehittämisessä ovat samanlaisia toimialasta riippumatta.

Kirjoittajat:

Tiina Arajärvi, liiketoiminnan kehittäminen (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Tarvainen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Arajärvi, Tiina 2024. Pienyrittäjien haasteet ja tuen tarve kestävän liiketoiminnan kehittämisessä. Kohti Sustainable Travel Finland-destinaatiomerkkiä Levillä. YAMK-opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Ulkoministeriö julkaisuaika tuntematon. Agenda 2030 -kestävän kehityksen tavoitteet. https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet. Viitattu 18.4.2024.

Valtioneuvoston kanslia julkaisuaika tuntematon. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda 2030. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030. Viitattu 18.4.2024.

Visit Finland julkaisuaika tuntematon. Kestävän matkailun puolesta. https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/vastuullinen-matkailu/sustainable-travel-finland. Viitattu 18.4.2024.