RAI (Residental Assessment Instrument) on kansainvälisesti käytössä oleva menetelmä toimintakyvyn ja palveluntarpeen arviointiin. Esimerkiksi iäkkäiden palveluissa RAI:n käyttö on tullut lakisääteiseksi huhtikuussa 2023 (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980, 15a §).

RAI-arvioinnin etuna voidaan nähdä yhdenmukaiset ja monipuoliset arvioinnit sekä palvelujen yksilöllinen suunnittelu. Asiakkaan kokonaistilanne ja muutokset toimintakyvyssä voidaan todentaa arvioinnin avulla. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023a.)

Kehitysvammapalveluihin kehitetty RAI-ID on ollut käytössä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, Siun sotessa, jo muutaman vuoden. Siun sotella ei ole aiemmin kerätty tietoa henkilöstön kokemuksista RAI-ID:n käytöstä. Tiedon avulla RAI-ID:n käyttöä voidaan kehittää, esimerkiksi jakamalla hyviä käytänteitä ja lisäämällä täydennyskoulutusta osa-alueittain.

RAI-asiantuntijan tuki merkittävää

Siun soten kehitysvammapalveluissa työskentelee RAI-asiantuntija, jonka tuki koetaan tärkeäksi. RAI-asiantuntija tukee henkilöstöä arviointien tekemisessä, auttaa tulkitsemaan arviointeja, kouluttaa ja jakaa tietoa. Hän jalkautuu yksiköihin ja voi antaa jopa henkilökohtaista neuvontaa. Myös kollegojen apua tarvitaan arvioinnin tekemisessä, esimerkiksi kysymysten tulkinnassa, vaikkakaan varsinainen parityöskentely ei ole vakiintunut yksiköihin. Moniammatillista osaamista arvioinneissa ei juurikaan hyödynnetä, ainakaan oman yksikön ulkopuolelta. Arvioitsijan tulee tuntea asiakas. Joidenkin asiakkaiden kohdalla tietoja voisi kysyä esimerkiksi päivätoiminnasta tai fysioterapeutilta.

Asiakas osallisena arvioinnissa

Asiakasosallisuus on merkittävä tekijä osana RAI-ID-arviointia. On kuitenkin asiakaskohtaista, miten arviointi toteutetaan. Toisille asiakkaille on tärkeää olla toimistossa haastateltavana, kun taas toisilta vastauksia saa muun arkisen toiminnan ohessa.

Kehitysvammaisilla asiakkailla voi olla haasteita vuorovaikutuksessa. Asiakas ei välttämättä ymmärrä esitettyä kysymystä tai hänen aistivammansa rajoittavat osallistumista. Tällöin apuna voi olla erilaiset vaihtoehtoiset kommunikointitavat, kuten kuvat, selkokieli, piirtäminen tai jopa leikki. Yhtenäistä tapaa ei ole, vaan välineet ja menetelmät valitaan asiakaskohtaisesti. Joskus asiakas ei voi toimintarajoitteidensa vuoksi osallistua arviointiin. Tällöin asiakkaan havainnointi ja kollegoiden kanssa keskustelu on tärkeässä roolissa. Myös omaisia voi hyödyntää arvioinnin teossa, mutta tämä näyttäisi olevan vielä vähäistä.

Siis näissä RAI-kysymyksissä ollaan parhaimmillaan käytetty leikkiä. Kun oli tällainen asiakas, joka tykkää leikkiä nukeilla niin hänen kohdallaan käytettiin nukkeja, siis tavallaan leikin kautta.

Tulosten tulkinta ja hyödyntäminen osittain vielä epäselvää

Siun sotessa seuranta-arviointeja tehdään puolen vuoden välein. RAI-ohjelmistossa tuloksia voi verrata aiempiin arviointeihin. Näin tilannetta ja muutoksia on mahdollista seurata. Muutos ei kuitenkaan tule yllättäen, sillä asumisyksiköiden henkilöstö tuntee asiakkaansa ja havaitsee muutokset nopeastikin.

Tulosten tulkinta ja hyödyntäminen vaatii ammattitaitoa. Työntekijät kokevat, ettei peruskoulutus RAI:n käyttöön anna valmiuksia tähän. Kaikki eivät edes tiedä, mihin tuloksia hyödynnetään tai kuka niitä hyödyntää.

Lopuksi

Tutkimuksen tulokset tukevat osittain aiempia tutkimuksia. Esimerkiksi moniammatillisen arvioinnin hyödyntämisen etuna olisi kokonaisvaltaisen kuvan saaminen asiakkaan tilanteesta ja toimintakyvyn laaja sekä monipuolinen kuvaus (Ahlström ym. 2020, Sainio & Salminen 2022). Myös asiakkaan oman näkemyksen huomioiminen toimintakyvyn arvioinnissa olisi merkittävää (Sainio & Salminen 2022). Tulosten tulkinta ja hyödyntäminen ovat tärkeä osa RAI-prosessia, sillä tulosten pohjalta tulisi suunnitella tarvittavat toimenpiteet, esimerkiksi miten asiakkaan toimintakykyä ja hyvinvointia tuetaan ja edistetään (Sainio & Salminen 2022). Säännöllisesti tehdyt arvioinnit mahdollistavat asiakkaan voinnin seurannan (Delcos 2021, 57).

RAI-ID -arviointi vaikuttaa tulleen rutiiniksi ja osaksi työtehtäviä kehitysvammaisten asumispalveluissa. Sen merkitys ymmärretään, vaikka sen koko potentiaalia ei välttämättä osata hyödyntää. Työntekijät ovat motivoituneita oppimaan lisää. He osasivat nimetä toimivia käytänteitä ja esille tulleita haasteita. Kehittämisehdotuksena he kertoivat järjestelmän integroitumisen asiakastietojärjestelmään, jotta tuplakirjaamista ei tapahtuisi. Lisäksi tiimityön lisääminen voisi innostaa lisää arvioinnin tekemiseen. Hyvät käytänteet kannattaa laittaa jakoon asumisyksiköiden kesken.

Artikkeli on kirjoitettu ”RAI-ID arviointi kehitysvammaisten asumispalveluissa – ohjaajien kokemuksia” opinnäytetyön tutkimustulosten pohjalta. Opinnäytetyö toteutettiin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, Siun soten kehitysvammaisten asumispalveluissa vuosina 2023–2024 osana sosionomi (YAMK) opintoja. Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403144359

Kirjoittajat:

Suvi Kamppuri, digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Liisa Klemola, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Lähteet:

Ahlström, Gerd, Hansson, Jan-Åke, Kristensson, Jimmie, Runesson, Ingrid, Persson, Magnus & Bokberg, Christina 2020. Collaboration and guidelines for the coordination of health care for frail older persons with intellectual disability: A national survey of nurses working in municipal care. Nursing Open 8(3), 1369–1379. https://doi.org/10.1002/nop2.753

Delcos, Nadja 2021. Kohti parempaa osallisuutta – asiakaslähtöinen RAI-välineistön käyttöönotto kehitysvammaisten palveluissa. Teoksessa Rauha Heikkilä, Matti Mäkelä, Satu Havulinna, Paulii-na Hietaharju, Maarit Lind & Anja Noro (toim.) 2021. Valoisa tulevaisuus. RAI-vertailukehittäminen 20 vuotta Suomessa. Raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkojulkaisu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-737-1, 55–64.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980

Sainio, Päivi & Salminen, Anna-Liisa 2022. Toimintakyvyn arviointi ja menetelmät. Teoksessa Ilona Autti-Rämö, Anna-Liisa Salminen, Marketta Rajavaara, Susanna Melkas & Anna-Mari Aalto (toim.) 2022. Kuntoutuminen. E-kirja. Helsinki: Duodecim. https://www.oppiportti.fi/op/opk04612

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023a. Tietoa RAI-järjestelmästä. Verkkosivu. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta/.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023b. THL RAI-verkkokoulu. RAI-arviointi. Verkkosivu. https://verkkokoulut.thl.fi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022. Toimintakyvyn arviointi vammaispalveluissa. Verkkosivu. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/asiakasprosessi/palvelutarpeen-arviointi/toimintakyvyn-arviointi-vammaispalveluissa.