ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD, lyhenne englanninkielisestä nimityksestä Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder) voi aiheuttaa melkoisesti haasteita aikuisen arkeen. Aikuisen arjessa kun tuppaa olemaan vastuuta monenlaisista asioista, kuten perheestä, opinnoista, työstä, taloudesta ja ihan kaikesta elämään ja arkeen liittyvästä. ADHD-oireet näyttäytyvät erityisesti toiminnanohjauksen haasteina, tarkkaamattomuutena ja/tai impulssisäätelyn heikkoutena. Käytännössä nämä haasteet voivat näkyä esimerkiksi vaikeutena aloittaa asioita tai saattaa niitä loppuun. Käytöksessä saattaa esiintyä impulsiivisia vivahteita. (Saari, Sainio ja Leppämäki 2016, 2331.) Muille arkiselta ja yksinkertaisilta tuntuvat asiat, saattavat tuntua ADHD-oireisen henkilön lasien läpi katsottuna joko kuolettavan tylsiltä, liian monivaiheisilta edes aloittaa tai jopa ylitsepääsemättömiltä. Monien ADHD-oireista kärsivien aikuisten toimintakyky voi heiketä olennaisesti arjen kuormitustilanteissa ja silloin on tuki tarpeen.

Vertaistuki on ylivoimaa

Arjessa ainutlaatuinen sosiaalisen tuen muoto on vertaistuki. Vertaistuki on samaa kokeneiden ihmisten keskinäistä kokemusten, tiedon ja keinojen jakamista (Mikkonen ja Saarinen 2018, 26–27). Se on parhaimmillaan emotionaalista vertaisuuden, ymmärryksen, toivon ja voimaantumisen kokemista (Barak, Boniel-Nissim & Suler 2008, 1880). Myös Käypä hoito -suosituksessa mainitaan vertaistuki ADHD-oireisten aikuisien sosiaalisena tukena (ADHD ja vertaistuki: Käypä hoito -suositus 2022). Vertaistuen katsotaan täydentävän hoidollista tai terapeuttista tukea (Barak ym. 2008, 1879).

Mitä vertaistuelta toivotaan?

Tikkanen (2024) selvitti opinnäytetyössään ADHD-oireisille aikuisille suunnatun verkkovälitteisen vertaistuen keskeisiä tekijöitä. Opinnäytetyönä toteutettiin kuvaileva määrällinen tutkimus, jossa tarkasteltiin ADHD-oireisten aikuisien toiveita verkkovälitteistä vertaistukea kohtaan. Työn tavoitteena oli saada tietoa vertaistukea tarvitsevilta henkilöiltä verkkovälitteisen vertaistuen kehittämistyöhön. Tietoa kerättiin verkkokyselyllä.

Työn tuloksina syntyi tietoa useista tekijöistä, joita verkkovälitteiseltä vertaistuelta toivotaan. Vertaisuuden kokemukset ja myönteinen anti arkeen ovat näistä keskeisiä. Vertaisuuden kokemuksen tarpeen tiedetään liittyvän kokemustiedon jakamisen myönteisiin vaikutuksiin, kokemukseen perustuvan tiedon avulla vertaiset voivat jakaa tietoa ja keinoja (Munn-Giddings & McVicar 2007, 33). Lisäksi myönteistä verkkovertaistoiminnan antia ovat toisilta saatu kannustus ja emotionaalinen tuki.

Verkko ulottuu lähes kaikkialle, joten verkon avulla vertaistuki voi saavuttaa useampia ihmisiä kuin kasvokkain tapahtuva vertaistuki. Ei ole kuitenkaan itsestään selvyys, että verkossa tapahtuva vertaistuki on saavutettavaa. Tutkimuksessa ilmeni toive saavutettavasta verkkovälitteisestä vertaistuesta. Tällaisessa vertaistoiminnassa toimiminen olisi helppoa, aikataulut joustavia ja osallistumisessa olisi useita vaihtoehtoja. Toimintaan olisi matala kynnys osallistua.

Saavutettavuuteen vaikuttaa myös vertaistoiminnan ilmapiiri, sillä luotettavana ja suotuisin periaattein toimivaan toimintaan on matalampi kynnys osallistua. Opinnäytetyön tuloksina selvisi myönteisiä periaatteita verkkovertaistoimintaa kohtaan. Hyvää ilmapiiriä luovat avoimuus, rehellisyys, huumori, luottamuksellisuus, kunnioitus, suvaitsevaisuus ja turvallisuus vertaistoiminnassa.

Miten onnistua verkkovälitteisessä vertaistoiminnassa?

Chungin (2013, 15–16) mukaan verkkovälitteiseen vertaistoimintaan osallistujat valitsevat vertaistoiminnan tarpeidensa perusteella. Tiedon perässä olevat hakeutuvat keskustelupalstatyyppisille sivustoille ja emotionaalista tukea kaipaavat etsivät vertaistukea monipuolisemmin. Vertaistuen onnistumiseksi toimintaan osallistuvien tarpeita onkin järkevää kysyä osallistujilta itseltään.

ADHD-oireisten aikuisien verkkovertaistuelle on tarvetta tulevaisuudessa, sillä yli 80 prosenttia opinnäytetyön kyselyyn vastanneista toivoi verkossa tapahtuvaa vertaistukea jatkossakin. Siksi sitä on tärkeää kehittää ja lisätä vertaistuen onnistumisen edellytyksiä. ADHD-oireisten aikuisien toivomuksien perusteella voi vetää johtopäätöksen, että tarvitaan monipuolista, turvallista ja saavutettavaa, hyvin organisoitua, mutta myös vapaamuotoista verkkovertaistoimintaa. Tänä päivänä verkkovälitteistä vertaistoimintaa voi järjestää hyvin monipuolisesti ja tähän onkin hyvä tarttua: Kehittämällä vertaistoimintaa ja lisäämällä myös toimintaan osallistuvien tietoa vertaistoiminnan nykypäivän mahdollisuuksista, voidaan vertaistukikokemusten onnistumisia lisätä ja tarjota ainutlaatuisen tuen edellytyksiä ADHD-oireiden kanssa enemmän tai vähemmän kamppaileville aikuisille.

Kirjoittajat:

Eini Tikkanen, Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maria Luojus, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

LÄHTEET:

ADHD ja vertaistuki: Käypä hoito -suositus 2022. Puustjärvi, Anita & Kippola-Pääkkönen, Anu. Duodecim, Käypä hoito. Verkkojulkaisu. Viitattu 13.5.2024

Barak, Azy, Boniel-Nissim, Meyran & Suler, John 2008. Fostering empowerment in online support groups. Science Direct. Computers in Human Behaviour 24. Pages 1867–1883. Saatavissa file:///C:/Users/einit/Downloads/Fostering_empowerment_in_online_support.pdf

Chung, Jae Eun 2013. Social Networking in Online Supports Groups for Health: How Online Social Networking Benefits Patients. Journal of Healt communication 19(6). Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/236112488_Social_Networking_in_Online_Support_Groups_for_Health_How_Online_Social_Networking_Benefits_Patients. Viitattu 14.5.2024

Mikkonen, Irja & Saarinen, Anja 2018. Vertaistuki sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Tietosanoma. Viitattu 12.5.2024

Munn-Giddings, Carol & McVicar, Andrew 2007. Self-help groups as mutual support: What do carers value? Health and Social Care in the Community 15(1). Pages 26–34. https://doi.org/10.1111/j.1365-2524.2006.00660. Viitattu 12.5.2024

Saari, Armi, Sainio, Markku & Leppämäki, Sami 2016. Aikuisen ADHD:n tunnistaminen ja merkitys. Suomen lääkärilehti. Vuosikerta 71. Nro 38. Sivut 2331–2336. Pdf-tiedosto. https://core.ac.uk/download/146449037.pdf. Viitattu 11.5.2024