TAUSTA

Evakuointi lentokoneella on yleensä nopein tapa siirtää potilaita yli 500 kilometrin etäisyydelle. Maakuljetusvälineet, kuten ambulanssit ja muut pelastusyksiköt, ovat yleensä nopeasti saatavilla ja toimintavalmiudessa, vaikka niiden saatavuus voi vaihdella eri maiden maantieteellisten ja logististen erityispiirteiden mukaan. Kehittyneissä maissa ambulanssiverkosto on kuitenkin hyvin kattava, mikä mahdollistaa monipuolisen hoito- ja kuljetuskapasiteetin nopean toimittamisen onnettomuuspaikalle potilaiden hoitoa ja siirtoa varten.

Kun ollaan tilanteessa, että vakavasti sairaita tai loukkaantuneita potilaita on useampia ja kuljetettava matka on pitkä, silloin evakuointi ilmateitse on nopein tapa kuljettaa potilaita (toiminta-alue > hoitolaitos). Suuronnettomuuksissa usein paikallinen hoito- ja kuljetuskapasiteetti ylittyvät ja joudutaan siirtämään potilaita eri sairaaloiden ja jopa eri valtioiden välillä. Riippuen lentokoneen koosta sen sisään voi sopia jopa kymmeniä vakavasti loukkaantuneita potilaita. Lentokoneessa on mahdollista jatkaa tehohoitotasoista potilaiden hoitoa koko kuljetuksen ajan.

Kuvassa 2. näkyy kuljetuskoneen “putki” lentokoneen takaa kuvattuna. Kyseinen kuljetuskone hankittiin Puolustusvoimiin 2010-luvun taitteessa. Sinne voidaan asentaa tarpeen mukaan istuimia, verkkopenkkejä tai hoitopalletteja. Kun tämä opinnäytetyö aloitettiin, oli lentokone (kuva 1. Casa C-295M-kuljetuskone), varusteet ja henkilöstö, mutta systeemistä puuttui yksi palanen; koulutus, millä kaikki kolme tekijää saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla yhteen.

Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tavoitteena oli parantaa lento- ja potilasturvallisuutta ja luoda koulutus muuttuneeseen turvallisuusympäristöömme. Tarve oli tunnistettu opinnäytetyössä syntyneen koulutuskonseptin luomiseksi ja tuki siihen tuli Suomen puolustusvoimilta.

Suomen osaaminen osana Natoa ja sen ilmaevakuointikykyä kuuluu tukevaisuudessa Suomen Puolustusvoimien perustehtäviin. Ilmaevakuoinnin harjoittelu pitää jatkossa nähdä Puolustusvoimissa osana normaalia varautumista niin rauhanajan tehtäviin kotimaassa ja ulkomailla kuin myös varautumisena poikkeusoloihin. Natoon liittymisen myötä myös uudenlaiset kriisinhallintatehtävät ovat todennäköisiä.

Casa C-295M-kuljetuskoneella (kuva 1.) oli harjoiteltu lääketieteellistä ilmaevakuointia eli Aeromedevacia yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Aeromedevac-hoitototiimien kanssa jo yli kymmenen vuotta. Karkea jako näiden kahden hoitotiimin välillä on se, että Pirhan tiimi lähtee kotimaassa tapahtuviin Aeromedevac- tehtäviin ja Husin tiimi lähtee ulkomailla tapahtuviin Aeromedevac-tehtäviin.

Koulutuskonsepti lääketieteellisen ilmaevakuoinnin hoitotiimille

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Satakunnan Lennoston kuljetuslentolaivueen, Sotilaslääketieteen keskuksen Tampereen terveysaseman ja Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Koulutuskonseptin luomisen kannalta keskeisimpiä toimijoita olivat Pirhan Aeromedevac-hoitotiimien pääkouluttaja ja Satakunnan Lennoston kuljetuslentolaivueen lentokonehuoltomestari. Heidän avullaan saatiin henkilöstö ja resurssit työn tekemiseen. Työn loppuvaiheessa myös Puolustusvoimien kuva- ja mediapalvelutiimi oli isossa roolissa, kun videokuvauksia kuvattiin ja Moodle-kurssi kehitettiin. Etukäteen tiedossa oli myös haasteita, jotka aiheuttivat prosessissa omat paineensa. Kuljetuskoneen saaminen harjoituksiin oli haastavaa ja samoin noin 40 terveydenhuollon ammattilaisen saaminen kahteen simulaatioharjoitukseen tiettyyn aikaan ja paikkaan päivän ajaksi.

Puhuttaessa ilmaevakuoinnista olennaista on, että harjoitellessa Aeromedevacia pitäisi päästä lentämään, mutta se voi olla hyvin haastavaa. Tästä syystä Aeromedevacia oli harjoiteltava simulaation keinoin maassa. Saman haasteen oli kohdannut jo vuonna 2002 Mona J. Crissey kollegoineen ja siksi todennutkin, että simulaatiokoulutus olisi erinomainen keino harjoitella Aeromedevac-toimintaa ilman lentämistä.

Hän totesi: ” Koska aika ja lentäminen on kallista, niin kurssilaisten olisi hyvä olla mahdollisimman valmiita ennen kalliita lentoharjoituksia”.

Maassa tapahtuvat simulaatiot Aeromedevac-toiminnasta

Aeromedevac-hoitotiimeille järjestettiin kaksi samanlaista maassa tapahtuvaa simulaatiota. Simulaatio tapahtui Aeromedevac-varustuksella mutta sillä erotuksella, että varustus oli lentokonehallin lattialla eikä lentokoneen sisällä.

Aiemmissa Aeromedevac-harjoituksissa on huomattu, että yksi haastavimmista asioista hoitotiimin jäsenille oli potilaan käsittely Aeromedevac-ympäristössä. Potilaan kiinnitys paareille, paarien kanto lentokoneeseen ja paarien kiinnitys paaritelineisiin oli uutta ja haastavaa (kuvat 3. ja 4.). Koulutukseen valmistautumiseen hyödynnettiin opetusvideoita, sillä nykyaikainen video-oppiminen voi olla lähes yhtä tehokasta kuin oppiminen olemalla fyysisesti paikan päällä.

Aeromedevac-simulaatio tapahtui siten, että harjoituksen osallistuva hoitotiimi katsoi videon ennen simulaatiota. Tuloksena oli, että videon etukäteen katsoneista hoitotiimiläisistä kaikki totesivat palautteessaan osaavansa potilaan käsittelyn hyvin. Kun ensimmäisessä harjoituksessa, jossa video-oppimista ei käytetty, osallistuneista vain 35 % totesi osaavansa potilaan käsittelyn hyvin.

Toimintatutkimus kehittämistyön menetelmänä

Kehittämistyön prosessi eteni syklisesti vaiheiden suunnittelu, toteutus, havainnointi ja arviointi kautta. Toimintatutkimukselle on myös hyvin tärkeää, että tutkija itse on osa muutosprosessia ja tutkijan ja tutkittavien välillä on yhteistyötä sekä yhteinen vastuu. Toimintatutkimus toimi tässä opinnäytetyössä oivallisena menetelmänä, koska tutkittavat olivat aktiivisia toimijoita.

Koulutuskonseptin suunnitelma eteni tulosten analysoinnin jälkeen vahvasti siihen suuntaan, että osa opiskeltavista asioista pitää viedä verkkoympäristöön ja sen pitää sisältää koulutusaiheita, jotka on opiskeltava ennen Aeromedevac-simulaatiota, kuten koulutusvideot.

Kuvasimme neljä noin 5 minuutin koulutusvideota tavallisimmista hätätilanteista mitä lennon aikana voisi tapahtua. Kuvauspäivä oli onnistunut ja sen tekoon osallistui yhteensä 11 henkilöä. Videot viimeisteltiin syyskuussa 2024, ja samalla perustettiin Puolustusvoimien Moodle verkkoalustalle Aeromedevac-kurssi, joka sisälsi videoita, luentomateriaalia, testejä ja palauteosion.

Pohdinta

Opinnäytetyön myötä luotiin kolmiportaisen koulutuskonseptin (kuva 5.) Aeromedevac-tehtäviin:

* MMC=Medical Mission Commander (tulee Puolustusvoimista), KRIHA=kriisinhallintatehtävä

Seuraava Aeromedevac-simulaatio on jo suunnittelussa mutta aikataulu on vielä sopimatta. Moodle-kurssin (kuva 6.) luentojen täydentäminen ja kokeen teko ovat myös seuraavana suunnitelmissa. Moodle-kurssin lopussa on palauteosio, mihin kurssille osallistuva henkilö voi antaa palautetta ja vaikuttaa koulutuskonseptin jatkuvaan kehitykseen.

Aeromedevac-varustuksen hoitolaitteet ja -varusteet ovat päivityksessä ja uusi varustus saadaan käyttöön vuoden 2025 aikana. Päivityksen myötä Aeromedevacin hoidon taso paranee entisestään. Uuteen varustukseen kuuluvat esimerkiksi ultraääni-laitteet ja nesteen lämmittimet, joka mahdollistaa mm. verituotteiden käytön. Lisäksi hengityskoneet päivittyvät siten, että paineistettu happi ei ole enää tarpeellinen hengityskoneiden toiminnan kannalta.

Natolla on lähes kaikkeen sen harjoittamaan toimintaan standardit (stanag). Ja niin myös lääketieteelliseen ilmaevakuointiin. Aeromedevac-standardit antavat yleensä sen minimin mitä vähintään pitää henkilöstön, koulutuksen ja resurssien olla. Kansallisia rajoitteita voi olla, mutta niistä sovitaan Naton kanssa erikseen. Operaatioihin lähetettävät yksiköt evaluoidaan, kuten esimerkiksi koko Aeromedevac-tiimi (sisältää muun muassa lentäjät, mekaanikot, lentokoneen, varusteet, hoitohenkilöstön ja koulutuksen). Evaluoinnin suorittaa Naton evaluointitiimi ennen kuin joukko lähetetään operaatioon. Ja luonnollisesti evaluointi pitää läpäistä kaikilta osiltaan.

Kirjoittajat: Seppo Paavola, sairaanhoitaja YAMK opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

Marko Tolonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School.

Kuvat: Puolustusvoimien kuva- ja mediapankki

Opinnäytetyö on saatavilla:

https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024102826933

Lähteet:

Crissey, M. J., Thorstensson, M., Morin, M., & Jenvald, J. (2002). How Modeling and Simulation Can Support MEDEDVAC Training.

Koskela, Seija. ” Mie teen vaan oman työni”: toimintatutkimus moniammatillisen yhteistyön ja ohjausosaamisen kehittämisestä. 2013. PhD Thesis. University of Jyväskylä.

Perälä, J. (2019). Puolustusvoimien Casa Aeromedevac-ilmaevakuointikyky osana suuronnettomuuden potilasevakuointia Suomessa. Syventävien opintojen opinnäytetyö. Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta, Tampereen Yliopisto.

NATO STANDARD AJPMedP-1.2 Aeromedical training of flight personnel. https://nso.nato.int/nso/home/main/home.