Savonia-ammattikorkeakoulun Master School on nyt toiminut neljä vuotta. Toiminnan alkua on osaltaan viitoittanut Savonia-amk:ssa tunnistettujen haasteiden torppaaminen. Maisteri- eli YAMK-opintonsa keskeyttäneiden suuri määrä ja valmistumisen venyminen ovat olleet eräs merkittävä haaste. Myös opinnäytetyön valmistumiseen liittyvät tekijät ovat luoneet omat karikkonsa. (Hoffrén 2023.)

Onkin siis hyvä aika tarkastella toimintaamme. Olemme pystyneet merkittävästi lisäämään valmistuvien maisteriopiskelijoiden määrää. Tässä artikkelissa tarkastelen erityisesti sitä, millaisia opinnäytetyöprosessiin liittyviä toimenpiteitä olemme näiden neljän ensimmäisen vuoden aikana Savonian Master Schoolissa tehneet.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Hakala (2022) nostaa esiin, että hyvin suunniteltu opinnäytetyö on hallitun opinnäytetyöprosessin tae. Tätä periaatetta olemme myös Savonia-amk:ssa korostaneet. Suunnitteluvaiheen työt ohjeistuksineen ovat nousseet yhä voimakkaammin esille. Opinnäytetyön ohjaus- ja hallintajärjestelmän Wihin käyttöönotto on auttanut sekä opiskelijaa että myös ohjaajaa hahmottamaan paremmin opinnäytetyöprosessin rakentumista.

Kaikki opinnäytetyöprosessiin liittyvät viestit ja tiedostot kootaan nykyään Wihiin. Tämä mahdollistaa suunnitellun kokonaisuuden rakentumista. Suunnitelmallisuus kuitenkin sallii luovuuden ja kekseliäisyyden prosessin aikana. Opinnäytetyötä aloittaessa ei aina tarkasti tiedä, mihin prosessi lopulta suuntautuu. Kukin prosessi on ainutkertainen ja sen myötä jossakin määrin ennustamaton. Myöskään opinnäytetyön ohjaaja ei voi esittää tarkkaa luetteloa, jonka mukaan edetä. (Hakala 2022.) Tällaista tarkkaa luetteloa ei myöskään Savonian Master Schoolissa ole tehty.

Ohjeistuksen ja ohjauksen yhdenmukaistamisella eteenpäin

Näiden neljän vuoden aikana olemme selkeyttäneet ja yhtenäistäneet YAMK-opinnäytetyön ohjeistusta. Opiskelijoille suunnattuun tiedotuskanava Reppuun on koottu esimerkiksi raportointiin, tietosuojaan sekä eettiseen ja hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvää ohjeistusta. Tämä ohjeistus auttaa opiskelijaa hahmottamaan sitä, mitä työssä vaaditaan. Samalla se luo myös ohjaukselle tietynlaiset raamit, joiden puitteissa työtä tehdään.

Hakala (2022) nostaakin esiin opinnäytetyöprosessiin liittyvien ohjeiden merkityksen. Ohjeita on noudatettava, mutta niitä on myös osattava soveltaa. Hänen mukaansa tämä onnistuu vain päätä vaivaamalla eli ajattelemalla ja pohtimalla eri vaihtoehtoja. Opinnäytetyöprosessia voikin pitää eräänlaisena ongelmanratkaisuprosessina, jossa toimivat ratkaisut löytyvät opiskelijan pohdinnan ja eri vaihtoehtojen puntaroinnin avulla.

Savonian Master Schoolissa on käytössä opiskelijoille suunnatut vapaaehtoiset Menetelmä ja viestintä -webinaarit, jotka täydentävät tutkinto-ohjelmien tutkimus- ja kehittämismenetelmäohjausta. Tämän lisäksi ohjaajia perehdytetään ohjausprosessiin liittyviin asioihin. Nämä käytännöt vahvistavat ohjauksen laatua. Hakalan (2022) mukaan opinnäytetyön ohjaajalla voi olla usein hyviä vinkkejä, kuinka edetä tilanteessa. Näitä ohjeita ja vinkkejä hyödyntäen ja soveltaen opinnäytetyöntekijä tekee sitten perustellut ratkaisunsa työssään.

Opinnäytetyön umpikujien selvittäminen

Opinnäytetyön hyvä ohjaus on edellytys prosessin etenemiselle. Työn alkuvaiheessa ohjaajalla on suuri merkitys sille, että prosessi lähtee sujuvasti käyntiin. Opinnäytetyöprosessin edetessä opiskelijan vastuu prosessista kasvaa. (Hakala 2022.) Savonian Master Schoolissa opinnäytetyöprosessi on oppijalähtöinen prosessi. Se mahdollistaa erilaisen etenemistahdin esimerkiksi siten, että opiskelija voi aloittaa opinnäytetyöprosessinsa opintoihinsa parhaiten sopivammassa ajankohdassa. Tämä kuitenkin edellyttää, että opinnot suoritetaan tutkinto-oikeuden sallimassa ajassa valmiiksi.

Vilkka (2021) kirjoittaa, kuinka opiskelijat vertailevat keskenään toistensa opinnäytetyön tekemisen tahtia ja etenemistä. Vertailutilanteet ovat usein kuitenkin melko epäsuhtaisia, sillä opinnäytetyöprosessit rakentuvat eri tavoin. Prosessin ohessa voi olla työn alla monia muitakin opintoja tai erilainen elämäntilanne vaatii huomion kohdistamista muuhunkin kuin opinnäytetyöhön. Lisäksi erilaiset kehittämis- ja tutkimustyöt etenevät eri tavoin.

Useissa Master Schoolin tutkinto-ohjelmien opinnäytetyöprosesseissa hyödynnetään seminaarityöskentelyä. Näissä seminaareissa opiskelijat esittelevät aika ajoin työtään toisilleen ja ohjaajille. Seminaareissa keskustellaan ja jaetaan kokemuksia, myös jumiutumistilanteista. Niiden tarkoituksena ei ole vertailla töitä toisiinsa. Lisäksi olemme luoneet ryhmäohjausmallin, jota pilotoimme lukuvuoden 2024–25 aikana. Seminaareista ja ryhmästä saatava vertaistuki onkin yksi tärkeä tekijä, jolla opinnäytetyöprosessissa voi päästä sujuvasti eteenpäin.

Ahonen (2023) tuo esille, että opinnäytetyön jumittaessa tekijä voi alkaa vältellä työn tekemistä. Hänen mukaansa silloin onkin tärkeää miettiä, mitä tarvitsee, jotta työ taas etenisi. Tekijälle on usein tarjolla ohjeita opinnäytetyöntekoon, erilaisia seminaareja ja esimerkiksi akateemisten kirjoituskäytäntöjen opastusta. Nämä eivät aina riitä, vaan tekijä voi tarvita tietoa siitä, miten saada jumiutumistilanne ratkaistua.

Savonia-amk:ssa opiskelijan ohjaukseen ja neuvontaan osallistuu koko oppimisyhteisö (Savonia-amk 2025). Näin ollen opiskelija voi saada apua ja tukea jumiutumistilanteessa ohjaajan ja opettajatuutorin lisäksi myös Savonian opiskelijapalveluista. Lisäksi eräs ratkaisu jumiutumistilanteisiin on ollut Master Schoolin Opparikiihdyttämö-toiminnan käynnistäminen. Kiihdyttämön avulla töitä on realisoitunut valmistuneiksi opinnäytetöiksi. (Hoffrén, Karuaho, Miettinen, Tolppi & Wahlroos 2024.)

Vaikeuksien kautta voittoon – työ valmistuu!

Vilkka (2021) näkee opinnäytetyöprosessin umpikujat opinnäytetyön rikkautena, jotka herättävät kysymyksiä ja rohkeutta ajatella toisin. Hänen mukaansa opinnäytetyöprosessi on pohtimisen, etsimisen, kokeilemisen ja löytämisen prosessi. Ilon hetkiä tuottavat ne ratkaisut, joita opinnäytetyön tekijä tekee umpikujaa selvitellessään.

Master Schoolissa opinnäytetyöprosessin kehittämistoiminnan keskiössä ovat olleet toimintatapojen ja ohjeitten yhtenäistäminen sekä ajantasaisen ja laadukkaan ohjauksen tarjoaminen. Erilaisten toimenpiteiden avulla olemme onnistuneet löytämään prosessiin liittyviä pahimpia karikoita ja pystymme yhä paremmin niitä välttämään. Ohjauksen ja tarvitsemansa tuen avulla opiskelijalla on paremmat valmiudet päästä jumiutumistilanteista, umpikujista ja pahimmista karikoista selkeämmille vesille ja kohti valmista opinnäytetyötä.

Kirjoittaja:

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Ahonen, S. 2023. Opinnäyte jumissa: Mitä tehdä kun homma ei etene. Tampere: Vastapaino.

Hakala, J. T. 2022. Hyvä, parempi, valmis: Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.

Hoffrén, M. 2023. Savonian Master School – opinnäytetyöprosessin karikkoja luotaamassa. Savonia-artikkeli. https://www.savonia.fi/tki/savonia-artikkeli-savonian-master-school-opinnaytetyoprosessin-karikkoja-luotaamassa/

Hoffrén, M., Karuaho, A., Miettinen, M., Tolppi, V-M. & Wahlroos, H. 2024. Kiihdyttämöstä potkua opinnäytetyöhön. Savonia-artikkeli. https://www.savonia.fi/artikkelit/kiihdyttamosta-potkua-opinnaytetyohon/

Savonia-amk 2025. Ohjaus ja neuvonta. Savonia-amk:n sisäinen tiedotuskanava Reppu.

Vilkka, H. 2021. Näin onnistut opinnäytetyössä: Ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. Jyväskylä: PS-kustannus.