Terveydenhuollon ammattilaisilta edellytetään jatkuvaa osaamisen ja toiminnan arviointia, kehittämistä ja uudistamista potilasturvallisen ja laadukkaan toiminnan turvaamiseksi (STM 2022). Henkilöstösuunnittelun ja toiminnan kehittämisen tukena voidaan hoitotyössä hyödyntää hoitoisuusluokitusta. Hoitoisuusluokitus tarkoittaa prosessia, jossa potilas luokitellaan hoidon vaativuuden mukaiseen hoitoisuusluokkaan. Potilaiden hoitoisuus numeraalisesti ilmaistuna kuvaa hoitajien työkuormitusta. (Louhivuori 2016.) Terveydenhuollon muuttuvassa työympäristössä tietoa tarvitaan osaamistarpeiden tunnistamiseksi, toimintaresurssien riittävyyden varmistamiseksi ja myös henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi (STM 2022; Yrttiaho 2018).

Diagnostisen palvelualueen erityispiirteet

Keski-Suomen Sairaala Nova on Suomen suurin keskussairaala. Sairaala Novan diagnostiseen palvelualueeseen kuuluvat sairaalafysiologian, kuvantamisen, patologian ja Keski-Suomen Biopankin yksiköt. Yksiköiden tavoitteena on tuottaa potilaiden diagnostiikkaan, hoitoon ja seurantaan tarvittavia tutkimuksia ja toimenpiteitä monipuolisesti ja ammattitaitoisesti. Diagnostiikalla on tärkeä rooli potilaiden hoitoketjussa. Haasteena hoitoisuusluokituksen hyödyntämisessä on, että potilaan hoitoisuus ei välttämättä kuvaa sitä, miten vaativa tutkimustilanne on ja millaista osaamista se hoitajalta edellyttää (Louhivuori 2016). Diagnostisen palvelualueen erityispiirteiden huomioiminen on edellyttänyt oman hoitoisuusluokitusjärjestelmän kehittämistä, jota Sairaala Novassa on käytetty vuodesta 2021 lähtien. Järjestelmässä potilaalle suoritettu tutkimus tai toimenpide luokitellaan hoitajan arvioiman kuormittavuuden mukaan hoitoisuusluokkaan 1–4 (kuva 1).

Hoitohenkilöstön ääni kuuluviin

Väisäsen (2024) opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa kymmenen terveydenhuollon ammattilaista pääsi kertomaan omia näkemyksiään hoitoisuusluokituksen käytöstä ja hyödyntämisestä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilöstön näkemyksiä hoitoisuusluokituksen käytöstä sairaalafysiologian yksikössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla hoitoisuusluokitusjärjestelmän hyödynnettävyyttä voidaan edistää hoitohenkilöstön osaamisen ja yksikön toiminnan kehittämisessä. Tutkimuksessa tarkasteltiin hoitoisuusluokan valintaan vaikuttavia tekijöitä ja hoitoisuusluokitusjärjestelmään liittyviä kehittämiskohteita.

Hoitoisuusluokitusjärjestelmässä ilmeni kehitettävää

Väisäsen (2024) tutkimustulosten mukaan osaamisen ja toiminnan kehittämistarpeita havaittiin tarkastelemalla erityisesti hoitoisuusluokan 3 ja 4 valintaan vaikuttaneita tekijöitä ja niiden esiintymistä tutkimuksissa. Lisäksi tärkeäksi hoitoisuusluokitusjärjestelmän kehityskohteeksi nousi hoitoisuusluokitustietojen säännöllinen tiedottaminen ja hyödyntäminen käytännön työssä. Hoitohenkilöstöllä hoitoisuusluokan valintaan vaikutti tutkimuksen kulku, tutkimustilanteen hallinta ja tutkimustilanteen turvallisuuden hallinta sekä subjektiivinen näkemys ja toimintamallin selkeys (kuva 2). Subjektiivinen arviointi voi heikentää hoitoisuusluokituksella saatujen tietojen luo-tettavuutta ja siten niiden hyödynnettävyyttä (Junttila ym. 2023). Hoitoisuusluokituksen nykyisissä kriteereissä valintaperusteet kuvataan kuormittavuus – käsitteellä, joka voi korostaa subjektiivisuuden osuutta arvioinnissa.

Väisäsen (2024) tutkimuksessa tuotetun tiedon pohjalta hoitoisuusluokituskriteeristön valintaperusteita voidaan kehittää konkreettisemmaksi ja kuvaamaan paremmin käytännön tilanteita. Kriteeristön päivittäminen voi lisätä luokituksen yhdenmukaisuutta, mikä edistää hoitoisuusluokituksella saatujen tietojen luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä yksikön toiminnassa.

Artikkeli perustuu Auli Väisäsen YAMK-opinnäytetyöhön ”Hoitoisuusluokitusjärjestelmän hyödyntäminen osaamisen kehittämisessä – Teemahaastattelu sairaalafysiologian hoitohenkilöstölle Keski-Suomen Sairaala Novassa” (2024).

Kirjoittajat:

Auli Väisänen, bioanalyytikko kliininen asiantuntija (YAMK) -opiskelija,

Bioanalytiikan kliinisen asiantuntijan tut-kinto-ohjelma

Heli Intke, lehtori, YTM Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Junttila, Jaana, Haatainen, Kaisa, Koivu, Aija, & Nykänen, Pirkko 2023. How the reliability and validity of the patient classification system can be ensured in daily nursing work? A follow-up study. Journal of Clinical Nursing 32 (13–14), 3720-3729. https://doi.org/10.1111/jocn.16559.

Louhivuori, Ulla 2016. Kuvantamisen natiivitutkimusten hoitoisuusluokitus: Minkälaisina Oulu-hoitoisuusluokituksen osa-alueet ilmenevät röntgenhoitajien kuvaamina. Pro gradu -tutkielma. Lääketieteen tiedekunta. Radiografian tutkinto-ohjelma. Oulun yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201606172524.

STM 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. Sosiaali- ja terveys-ministeriön julkaisuja 2022:2. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8464-6.

Yrttiaho, Tiia 2018. Röntgenhoitajien työperäiset psykososiaaliset kuormitustekijät: kirjallisuuskatsaus. Kandi-daattityö. Hoitotieteen ja Terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö. Oulun yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806132558.