Mansikki lypsäisi vielä paljon maitoa, vaan potkii ihan mahdottomasti, niin ettei sitä saada lypsettyä turvallisesti. Näin joudutaan toteamaan monella tilalla, mutta onko ainoa vaihtoehto laittaa eläin teuraaksi vai voidaanko ongelma ratkaista jollain muulla tavoin, säilyttäen karjaan hyvin sopeutuva, tuottava eläin ja parantaa samalla sen hyvinvointia?

Vuoden 2023 lypsykarjan tuotosseurannan tulokset kertovat, että ensikoille luonne tai sopeutumattomuus ovat poiston syynä noin 5–15 % tapauksissa. On kuitenkin huomioitava, että rotu vaikuttaa % suuruuteen, mutta luku on verrattain iso. Varsinkin Suomen karjan edustajissa prosenttiluku on lähes 15 %. Tapaturmaisia poistoja ensikoissa on noin 3–14 %. (Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2023, Kiljunen Jaana ja Hellberg Teijo, ProAgria) Vaikka taulukko ei kerro, mitkä tapaturmien syyt ovat, on omalla tilalla hyvä tarkistaa, voivatko eläimet suorittaa luontaista käyttäytymistä niin, että tapaturmien riski on mahdollisimman pieni.

Käyttäytymisongelmia hallitsemalla vähemmän poistoja

Nautojen käyttäytymisongelmat voivat ilmetä eri tavoin, ja niiden vaikutus riippuu sekä ongelmien vakavuudesta että ympäristötekijöistä. Esimerkiksi aggressiiviset yksilöt voivat olla vaaraksi sekä ihmisille että muille eläimille, joka voi johtaa eläimen ennenaikaiseen poistoon. Toinen yleinen ongelma on pelokkuus, joka voi tehdä eläimistä vaikeasti hallittavia kaikissa käsittelytilanteissa. Pelokkaat nautaeläimet voivat loukkaantua tai aiheuttaa vahinkoa niin itselleen kuin ympäristölleen yrittäessään paeta stressaavista tilanteista.

Käyttäytymisongelmat voivat myös vähentää nautojen kykyä sopeutua arjen hoitotoimenpiteisiin, kuten lypsämiseen tai terveystarkastuksiin. Tämä puolestaan lisää työn kuormittavuutta ja kustannuksia karjatiloilla, mikä pitkällä aikavälillä voi heikentää tilan kannattavuutta. Joissakin tapauksissa, kun eläintä ei pystytä käsittelemään turvallisesti tai tarpeeksi sujuvasti, nähdään ainoana vaihtoehtona eläimen poisto. Nämä tilanteet ovat erityisen harmillisia, sillä ne voivat katkaista nautojen tuottavan elinkaaren ennenaikaisesti.

Koulutuksella ja oikeanlaisella käsittelyllä voidaan vaikuttaa nautojen käyttäytymiseen ja vähentää käytösongelmien vaikutusta. Naudat ovat oppivaisia, ja niillä on kyky sopeutua ja muuttaa käyttäytymistään, kun niitä kohdellaan johdonmukaisesti ja lempeästi. Hyvin toteutettu koulutus ei ainoastaan paranna eläinten käsiteltävyyttä, vaan se myös vähentää eläimen stressiä, parantaen hyvinvointia ja tuotosta.

Nuorena aloitettu käsittely vähentää eläimen kokemaa stressiä ja parantaa sen sopeutumiskykyä erilaisiin hoitotilanteisiin. Eläin, joka on tottunut ihmisen läsnäoloon, on helpompi käsitellä myös aikuisena. Tämä vähentää käytösongelmia myöhemmin ja pienentää ennenaikaisen poiston riskiä. Nuorena oikein käsitelty eläin helpottaa myös eläintenhoitotyötä ja tekee siitä turvallisempaa.

Leanilla selkeyttä käsittelyprosesseihin

Lean-ajattelun soveltaminen nautojen käsittelyyn keskittyy toiminnan tehostamiseen ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseen vähentämällä hukkaa, tarpeettomia toimenpiteitä ja stressitekijöitä tilan toiminnassa. Selkeät työrutiinit, hyvin suunnitellut reitit ja rauhalliset käsittelytavat voi minimoida stressiä ja työtapaturmia. Tilan tapojen kehittäminen edistää myös eettisesti kestävämpää toimintaa.

Alla muutama lean-periaate sovellettavaksi nautakarjatiloille eläinten käsittelyyn:

1. Hukkaa aiheuttavien toimintojen poistaminen

Eläinten käsittelyssä hukkaa voidaan poistaa suunnittelemalla reitit ja toiminnot sujuviksi. Kulkureittien on oltava eläimelle selkeitä, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei reitillä ole liian ahtaita välejä, suuria kynnyksiä tai muita esteitä tai liian tiukkoja käännöksiä. Eläimiä siirreltäessä muistetaan rauhallisuus ja vältetään turhia liikkeitä tai melua.

2. Helposti toistettavat prosessit

Yhtenäiset käsittelytavat nopeuttavat nautojen tottumista rutiininomaisiin työtehtäviin. Tilan työntekijät perehdytetään tilan toimintatapoihin ja lisäksi työohjeet voidaan laittaa työpisteisiin esimerkiksi QR-koodin taakse, jolloin ohjeistus on selvä myös lomittajille.

3. Visuaalinen hallinta ja palaute

Koulutuksen edistymistä voidaan seurata esimerkiksi jonkinlaisen taulukkosysteemin kautta, mistä nähdään, mitä millekin eläimelle on milloinkin koulutettu. Palautetta koulutusmenetelmistä voidaan jakaa tilatyöntekijöiden kesken. Myös eläimiä kannattaa tarkkailla siitä, miten ne reagoivat koulutusmenetelmiin. Näin saadaan tietää, minkälaiset menetelmät tilalla toimii ja muodostetaan yhtenäiset työtavat.

On selkeää, että nautojen erilaiset käyttäytymisongelmat, kuten pelokkuus tai aggressiivisuus, aiheuttavat ylimääräistä työtä ja kustannuksia. Pahimmillaan ongelmat johtavat siihen, että muutoin tuotantoon hyvin sopiva eläin joudutaan poistamaan ennenaikaisesti. Koulutuksen ja johdonmukaisen käsittelyn avulla voidaan kuitenkin pyrkiä ennaltaehkäisemään tai korjaamaan ongelmia, ja siksi eläinten käsittelytapojen hiomiseen olisi hyvä käyttää tilalla aikaa. Lean-ajattelun avulla tilat voivat optimoida käsittelyprosessit niin, että ne ovat tehokkaita, turvallisia ja stressittömiä kaikille osapuolille.

Uusia toimintatapoja ei tarvitse miettiä välttämättä yksin, sillä kehittämiseen on saatavilla myös apukeinoja. Eläinten käsittely ja kouluttaminen aiheena on nostanut päätään viimeisten vuosien aikana, jonka vuoksi on helpompaa löytää neuvojia, kuten eläintenkouluttajia auttamaan haastavissa tilanteissa. Oppia voi myös omaan tahtiin, sillä oppimateriaaleja kiinnostuneille löytyy internetistä myös suomenkielisenä. Perusperiaatteet nautojen käsittelyssä ei ole rakettitiedettä, jokainen oppii ne varmasti, kun jaksaa hiukan perehtyä. Hyvin pienilläkin muutoksilla omassa työssä voidaan saada aikaan isoja positiivisia vaikutuksia eläinten käyttäytymisessä.

TYKKÄÄ-hanke toimii ajalla 1.1.23-31.12.24. Hanketta toteuttamassa ovat Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi Emovet Oy, Maitoyrittäjät Ry ja Snellman Lihanjalostus Oy. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

Kirjoittajat: Krista Jauhiainen ja Outi Kuvaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, Työturvallisuus ja tehokkuus karjan käsittelyssä -hanke