Organisaatioissa tehdään työntekijöiden ammatillisen osaamisen kartoitusta ja ylläpidetään erilaisia listoja työntekijöiden työtehtäviin liittyvistä pätevyyksistä ja taidoista, mutta usein organisaation yhteisiä ja sen toiminnan kannalta oleellisia osaamisia ei ole tunnistettu. Näiden yhteisten osaamisten tunnistamisen ja arvioinnin kautta organisaatio voi saavuttaa kilpailuetua ja keskittyä sen toiminnan kannalta oleellisiin asioihin.

Osaamisen hallinta

Osaamisen arvioinnin lähtökohta on osaamisen määrittäminen, mitä halutaan mitata ja millä asteikolla. Osaamista arvioitaessa on hyvä pitää mielessä, että pelkkä osaamisen arviointi ei voi olla organisaation tavoitteena, vaan sitä kautta saatava tieto, josta nähdään kehityksen suunta ja siitä aiheutuu kehittämistoimenpiteitä. (Ranki 1999, 20, 48–49.) Käytetyn arviointitavan tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvä ja myös työntekijöiden keskuudessa hyväksytty. Mikäli työntekijät eivät koe osaamisen arviointimittaristoa oikeudenmukaisena, voi arvioinnista koitua haittaa organisaatiolle. (Ranki 1999, 68; Viitala 2005, 156.)

Ensiksi tulee määrittää organisaation ydinosaaminen, josta muodostuu organisaation kilpailuetu (Sydänmaalakka 2012, 132) ja huomioida tulevaisuuden osaamista määritettäessä organisaation johdon asettamat liiketoimintatavoitteet (Joki 2021, 129).

Osaamisen arviointimittariston tulisi olla geneerinen, niin että se sopii kaikkiin osaamisiin, mitä aiotaan arvioida. Tämä on osaamiskartan luonnin edellytys. (Juell-Skielse & Askerfelt 1997, 39.) Yleensä arviointimittaristona on käytetty verbaalisia tai numeerisia tasojaotteluita (Viitala 2005, 156–157; Otala 2008, 122).

Osaamisen arviointia voidaan tehdä esimerkiksi itsearviointina, esihenkilön tai asiakkaiden toimesta (Ranki 1999, 51). Kehityskeskustelut toimivat strategisen osaamisen kehittämisen välineenä, jonka kautta voidaan viestiä työntekijöille organisaation osaamisvajeista ja kartoittaa työntekijöiden osaamista (Hätönen 2011, 34). Osaamisen arvioinnin kautta saatavan tiedon dokumentoinnin voi tehdä monella tapaa, ne vaihtelevat organisaatiolle luodusta Excel-pohjasta erilaisiin tietojärjestelmiin (Hätönen 2007, 48).

Osaamiskartan kautta voidaan jalkauttaa yhteisiä tavoitteita

Kun organisaatiossa on määritetty organisaation nykyhetken ja tulevaisuuden osaamistarpeet, voidaan edetä osaamiskartan laatimiseen, joka toimii työvälineenä osaamisen arvioinnissa. Jenni Timosen (2024) opinnäytetyössä esitellään Pohjois-Savon hyvinvointialueelle suunniteltu luonnos osaamiskartasta, joka sisältää 10 yhteistä osaamista, joita arvioidaan kehityskeskustelun yhteydessä arviointiasteikolla 1–5. Substanssiosaamiset määritetään tässä mallissa yksiköissä.

Osaamiskartan kautta organisaation arvot, asenteet ja käsitykset tulevat dokumentoiduiksi, ne ymmärretään paremmin ja niille saadaan näkyvä muoto. (Hätönen 2007, 9, 11, 23.) Osaamisen arvioinnin kautta saadaan näin ollen luotua yhteistä organisaatiokulttuuria (Hätönen 2011, 8) ja jalkautettua strategiaa, kun organisaatiossa panostetaan yhteisesti sovittuihin asioihin. Tulevaisuuden osaamisten kautta luodaan kilpailuetua ja saavutetaan taloudellisia säästöjä, kun toiminta keskittyy oikeisiin asioihin.

Kirjoittajat:

Jenni Timonen, Liiketoiminnan kehittäminen (YAMK) -opiskelija, Liiketalouden (YAMK) -tutkinto-ohjelma

Ilkka Virolainen, KTT, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

Lähteet:

Hätönen, Heljä 2007. Osaamiskartoituksesta kehittämiseen. 5. painos. Educa-Instituutti Oy. Helsinki:

Edita Prima Oy.

Hätönen, Heljä 2011. Osaamiskartoituksesta kehittämiseen 2. Educa-Instituutti Oy. Helsinki: Edita

Prima Oy.

Joki, Maritta 2021. Henkilöstöasiantuntijan käsikirja. Helsinki: Kauppakamari. 7. uudistettu painos. Ekirja. Helsinki: Kauppakamari. Viitattu 12.12.2023

Juell-Skielse, Gustaf & Askerfelt, Karin 1997. Organisationens väg till en kompetens-ekonomi.

Malmö: Liber ekonomi.

Otala, Leenamaija 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Porvoo: WS Bookwell Oy

Ranki, Anneli 1999. Vastaako henkilöstön osaaminen yrityksen tarpeita? Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy

Sydänmaalakka, Pentti 2012. Älykäs organisaatio. 8. painos. Helsinki: Talentum

Timonen, Jenni 2024. Osaamisen arviointi, case: Pohjois-Savon hyvinvointialue. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö.

Viitala, Riitta 2005. Johda osaamista! Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Helsinki: Inforviestintä.